Ero sivun ”Jakki” versioiden välillä

Siirry navigaatioon Siirry hakuun
12 merkkiä poistettu ,  4 vuotta sitten
p
siistiminen, typos fixed: esim → esim. , m pituinen → m:n pituinen using AWB
p (Botti lisäsi luokkaan Seulonnan keskeiset artikkelit)
p (siistiminen, typos fixed: esim → esim. , m pituinen → m:n pituinen using AWB)
== Yleistä ==
 
Märehtijöihin kuuluva [[Alkuhärkä|alkuhärän]] sukuinen<ref name="Zoo_2_335">Zoo 2, Suuri eläinkirja 2, WSOY 1977, ISBN 951-0-08246-5, s. 335</ref> jakki on vuoristoissa elävä kookas ja vahva nautaeläin. Jakin jalat ovat lyhyet, samoin niska. Sarvet ovat pitkät ja kaartuvat. Jakki on 3,2 m<ref>Maailman uhanalaiset eläimet osa 4 - Nisäkkäät matelijat, Ilkka Koivisto, Weilin+Göös 1992, ISBN 951-35-4689-6, "Nautaeläimet", s. 134</ref> pitkä, vanha sonni on jopa 4 m:n pituinen. Jakkiuroksen säkäkorkeus saattaa olla jopa 2,2 m. Villi jakkisonni painaa 820-1000820–1000 kg<ref>[http://science.jrank.org/pages/7436/Yak.html Yak]</ref>.
Lehmä painaa vain 2/3 sonnin painosta<ref name="Zoo_2_335"/>. Kesytetyt jakit ovat paljon kevyempiä.
Kesy jakkiuros painaa vain 350 - 580 kg, ja kesy jakkinaaras 225-255225–255 kg. Sekä uroksilla että naarailla on sarvet.
Koostaan ja painostaan huolimatta jakki liikkuu ketterästi vuorilla.
Jakki vaihtaa mustan-ruskean turkkinsa joka vuosi kesällä. Kesyllä jakilla on myös valkoista turkkia.
Turkissa on kylmää pitävä tiheä aluskarva ja pitkä päällyskarva<ref name="koi92s133">Koivisto 1992, s. 133</ref>. Sen avulla jakki sietää -40 °C<ref name="Tibet_Lonely_Planet_2002_31">Tibet, 5th edition, Bradley Mayhew Monique Choy ..., May 2002, Lonely Planet Publications Py Ltd, ''ISBN 1 86450 162 6'', s. 31</ref>, ehkä jopa -50 °C pakkasta<ref>Koivisto 1992, s. 134</ref>. Jakki ei elä lämpimässä, koska sen lisääntymiskierto häiriintyy silloin ja mahdollisesti sairaudet iskevät helpommin. Siitä huolimatta jakki kestää hellettä varjossa. Jakki ääntelee harvoin, esim. vaaran uhatessa murisee ja puhisee.
Jakki sopeutuu kylmään vuoristoympäristöön mm. suurin keuhkoin ja sydämin sekä hyvän veren hapenottokyvyn avulla. Jakin veressä on enemmän ja pienempiä punasoluja kuin esim. lehmän veressä.
Jakkia saalistavat sudet ja [[lumileopardi|lumileopardit]]t<ref name="koi92s133"/>. Jakilla on hyvä näkö ja kuulo. Sonnit saattavat joskus kulkea noin kymmenen yksilön laumoina. Lehmät, näiden vasikat jne saattavat kokoontua mm myrskyllä ja muun vaaran niitä uhatessa 100-1000 jakin laumoiksi, jotka kuitenkin hajaantuvat etsimään ravintoa niukasta ympäristöstä<ref name="Zoo_2_335"/>. Jakit myös suojautuvat yöpakkasilta kerääntymällä yhteen niin että kylmää vähiten sietävät vasikat ovat keskellä.
Jakkeja on tutkittu melko vähän, koska ne elävät vaikeapääsyisessä Tiibetissä.
== Elinympäristö, ravinto ==
[[Kuva:Yaks in ladakh.JPG|thumb|right|300px|Jakkeja [[Ladakh]]issa.]]
 
Jakit elävät muun muassa [[Kiina]]n ja [[Intia]]n aroilla sekä [[Tiibetin ylänkö|Tiibetin ylängön]] ja ympäröivien vuorien [[tundra|tundramaisilla]]maisilla vuoristoniityillä ja kylmillä aroilla. Villijakin alue on kutistunut merkittävästi parin viime vuosisadan aikana.
Jakin karussa, Tiibetin ylätasangon niukassa, suurelta osin kasvittomassa elinympäristössä kasvaa siellä täällä kitukasvuista heinää, ruohokasveja ja jäkälää<ref>Zoo 2, s. 334</ref>. Jakki syö myös heinää, saraa ja matalia pensaita. Jakki saattaa syödä pelkkiä heinien juuria.
 
Tiibetin jakki elää 3200-61003200–6100 m<ref>[http://science.jrank.org/pages/7436/Yak.html Yak (Science.jrank.org)]</ref> korkeudessa ylätasangolla, jossa ei ole juurikaan puita ja pensaita<ref name="koi92s133"/> mutta soita ja järviä kylläkin<ref name="Zoo_2_335"/>. Jakin elinseuduilla on kovia hiekka- ja lumimyrskyjä<ref name="Zoo_2_335"/>. Jakki elää mieluiten veden lähellä soisilla paikoilla tai purojen varsilla<ref name="koi92s133"/>. Kesällä jakit vaeltavat ylös vuoristoon vuorten pohjoisrinteiden varjoon, rotkoihin tai lumisille alueille. Niinpä jakki talvehtii laaksossa<ref name="koi92s133"/>. Jakki etsii vettä jäätymättömistä puroista ja lähteistä<ref name="Zoo_2_335"/>. Seudulla ei sada paljon, ja pintavedet ovat niukkoja ja suolaisia. Jakki sammuttaakin usein janonsa syömällä lunta. Jakin mahan bakteerikannan aiheuttama käyminen lämmittää jakkia keskuslämmityksen tavoin<ref>Haggett 1996, s 104</ref>.
 
Eniten Tiibetin jakkeja on [[tunturisarake|tunturisarakkeen]] sukuista ''Kobresia''a kasvavilla niityillä, jotka ovat monesti ohutturpeisia soistumia. Tiibetin kylmien arojen jakkilaumat ovat pienempiä, ja vain erittäin harvoin jakkeja tavataan aavikoilla<ref name="animal_facts_yak_bos">[http://animalfacts-pictures.blogspot.fi/2011/10/yak.html Wild Yak]</ref><ref> ENCYCLOPEDIA OF ANIMAL FACTS AND PICTURES, Wednesday, 12 October 2011</ref>. Tiheimmillään jakkeja lienee noin yksi jakki/3 km<sup>2</sup>, mutta karuimmilla alueilla vain 30-10030–100 km<sup>2</sup>/jakki<ref name="animalinfo_wilj_yak">[http://www.animalinfo.org/species/artiperi/bos_mutu.htm Bos grunniens (B. g. mutus, B. mutus) (Other Names: 野牦牛, 野嫠(牛代女)牛, 犛牛, ヤセイヤク, Dong, Grunzochse, Yaque selvagem, Wildyak)]</ref> <ref>alkup Schaller 1998</ref>. Näiden väliin jäävillä keskiharvoilla-tiheillä jakki alueilla, jotka ovat 12% Chang Tangista, on noin 1 jakki/13 km<sup>2</sup><ref name="animalinfo_wilj_yak"/>.
Jakin elinympäristössä eläimen saama ravinto vaihtelee huomattavasti vuosikierron mukaan. Jakki syö 2,7-4,6 kg kasviainesta päivässä<ref name="yak_facts">[http://www.yampayaks.com/faqs.html YAK FACTS Yampa Valley Yaks] </ref>. Suurin laitumen ruohon tms. saatavuus on elokuussa, alle 1000 kg/ha, mutta huhtikuussa alle 100 kg/ha<ref name="Xiang_Liang_2004">[ Study on the relation between yak performance and ecological protection ] He An Xiang and Li Liang 2004 Published in IVIS with the permission of the editors, International Livestock Research Institute, </ref>. Tämä aiheuttaakin joidenkin jakkien kuolemisia nälkään talvella.
 
== Lisääntyminen ==
 
== Aiheesta muualla ==
 
*[http://www.iyak.org International Yak Association (IYAK)]
*[http://www.eyak.ch Europena Yak Association (EYAK)]
10 638

muokkausta

Navigointivalikko