Ero sivun ”Haitin vallankumous” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [arvioimaton versio] |
p Botti lisäsi luokkaan Seulonnan keskeiset artikkelit |
Ei muokkausyhteenvetoa Merkkaukset: seulottavat Visuaalinen muokkaus |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
'''Haitin vallankumous''' oli vuosina 1791–1804 käyty, orjakapinana alkanut aseellinen vallankumous, jossa [[Ranska]]lle kuulunut [[Saint-Domingue]]n siirtokunta itsenäistyi ja sai nimekseen [[Haiti]].<ref name="almond">{{Kirjaviite | Tekijä=Almond, Mark | Nimeke=Vallankumous: 500 vuotta taistelua muutoksen puolesta | Selite=(Revolution: 500 years of struggle for change, 1996.) Suomennos: Kaarina Turtia. 1. painos 1999 | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Otava | Vuosi=1999 | Sivu = 84–85 | Tunniste=ISBN 951-1-15990-9}}</ref> |
'''Haitin vallankumous''' oli vuosina 1791–1804 käyty, orjakapinana alkanut aseellinen vallankumous, jossa [[Ranska]]lle kuulunut [[Saint-Domingue]]n siirtokunta itsenäistyi ja sai nimekseen [[Haiti]].<ref name="almond">{{Kirjaviite | Tekijä=Almond, Mark | Nimeke=Vallankumous: 500 vuotta taistelua muutoksen puolesta | Selite=(Revolution: 500 years of struggle for change, 1996.) Suomennos: Kaarina Turtia. 1. painos 1999 | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Otava | Vuosi=1999 | Sivu = 84–85 | Tunniste=ISBN 951-1-15990-9}}</ref> Koko valkoinen väestö (noin 40 000 ranskalaista) murhattiin viimeiseen mieheen, naiseen ja lapseen. Lähes kaikkien heidän ruumiinsa joutuivat raiskatuiksi, mestatuiksi ja silvotuiksi. |
||
Saint-Domingue oli vuonna 1789 Ranskan vaurain siirtomaa, jonka rikkaus perustui sokerinviljelyyn. Maan asukkaista yli 90 prosenttia oli afrikkalaisia orjia, joiden elinolot olivat huonot. 22. elokuuta 1791 monella plantaaseilla alkoi orjakapina, jossa orjat tappoivat valkoiset isäntänsä ja hävittivät valkoisten omaisuutta ja sokeritehtaita. Kapina levisi koko siirtokuntaan, ja aluksi valkoisten puolella olleet [[Mulatti|mulatitkin]] siirtyivät orjien puolelle. Tärkein kapinajohtaja oli [[Toussaint Louverture|François Dominique Toussaint]].<ref name="almond" /> |
Saint-Domingue oli vuonna 1789 Ranskan vaurain siirtomaa, jonka rikkaus perustui sokerinviljelyyn. Maan asukkaista yli 90 prosenttia oli afrikkalaisia orjia, joiden elinolot olivat huonot. 22. elokuuta 1791 monella plantaaseilla alkoi orjakapina, jossa orjat tappoivat valkoiset isäntänsä ja hävittivät valkoisten omaisuutta ja sokeritehtaita. Kapina levisi koko siirtokuntaan, ja aluksi valkoisten puolella olleet [[Mulatti|mulatitkin]] siirtyivät orjien puolelle. Tärkein kapinajohtaja oli [[Toussaint Louverture|François Dominique Toussaint]].<ref name="almond" /> |
||
Versio 23. elokuuta 2015 kello 11.33
Haitin vallankumous oli vuosina 1791–1804 käyty, orjakapinana alkanut aseellinen vallankumous, jossa Ranskalle kuulunut Saint-Dominguen siirtokunta itsenäistyi ja sai nimekseen Haiti.[1] Koko valkoinen väestö (noin 40 000 ranskalaista) murhattiin viimeiseen mieheen, naiseen ja lapseen. Lähes kaikkien heidän ruumiinsa joutuivat raiskatuiksi, mestatuiksi ja silvotuiksi.
Saint-Domingue oli vuonna 1789 Ranskan vaurain siirtomaa, jonka rikkaus perustui sokerinviljelyyn. Maan asukkaista yli 90 prosenttia oli afrikkalaisia orjia, joiden elinolot olivat huonot. 22. elokuuta 1791 monella plantaaseilla alkoi orjakapina, jossa orjat tappoivat valkoiset isäntänsä ja hävittivät valkoisten omaisuutta ja sokeritehtaita. Kapina levisi koko siirtokuntaan, ja aluksi valkoisten puolella olleet mulatitkin siirtyivät orjien puolelle. Tärkein kapinajohtaja oli François Dominique Toussaint.[1]
Samaan aikaan meneillään ollut Ranskan suuri vallankumous aiheutti Ranskan joukoissa sekaannusta, ja lisäksi vuonna 1793 Espanja julisti sodan Ranskalle ja hyökkäsi siirtokuntaan. Vuonna 1794 Ranska julisti kaikki orjat vapaiksi siirtomaassa. Kapinajohtaja Toussaint oli aluksi liittoutunut espanjalaisten kanssa mutta vaihtoi ranskalaisten puolelle ajaakseen espanjalaiset pois Saint-Dominguesta. Pian Britanniakin valloitti siirtokunnan, sillä valkoinen eliitti oli pitänyt brittivaltaa parempana kuin orjien vapauttamista. Ranskan komissaari kuitenkin liittoutui orjien kanssa brittejä vastaan, ja vuosikymmenen loppuun mennessä niin espanjalaiset kuin brititkin oli karkotettu Saint-Dominguesta. Siirtokunnan itsevaltaisena johtajana vuoteen 1802 saakka toimi vallankumousjohtaja Toussaint, joka tosin edelleen oli nimellisesti Ranskalle uskollinen.[1]
Vuonna 1802 Napoleon I yritti palauttaa orjuuden siirtokuntaan. Saman vuoden toukokuussa Toussaint siepattiin Ranskaan, missä hän kuoli seuraavana vuonna. Orjien armeija kuitenkin löi harvalukuiset ja paikallisille taudeille alttiit ranskalaiset, ja vuoden 1804 alussa Jean Jacques Dessalines julisti maan itsenäiseksi. Maan nimeksi tuli Haiti ja Dessalinesista sen keisari. Dessalinesin hallinto oli kuitenkin ankara mulatteja kohtaan, ja maassa syttyi sisällissota, jossa Dessalines itse sai surmansa vuonna 1806.[1]
Lähteet
- ↑ a b c d Almond, Mark: Vallankumous: 500 vuotta taistelua muutoksen puolesta, s. 84–85. (Revolution: 500 years of struggle for change, 1996.) Suomennos: Kaarina Turtia. 1. painos 1999. Helsingissä: Otava, 1999. ISBN 951-1-15990-9.