Jean Jacques Dessalines

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Jean Jacques Dessalines

Jean-Jacques Dessalines (Haitin kreoliksi Janjak Desalin) (s. noin 1760; k. 17. lokakuuta 1806 Port-au-Prince) oli Haitin ensimmäinen valtionpäämies ja vuodesta 1804 vuoteen 1806 maan keisari.

Jean-Jacques Dessalinesin syntymäaika ja -paikka eivät ole varmuudella selvillä. Haitilaisen perimätiedon mukaan hän olisi syntynyt 20. syyskuuta 1758 Afrikassa, joka nykyisen Ghanan tai Guinean alueella. Suurin osa nykyisistä tutkijoista katsoo, että hän on syntynyt vuoden 1760 tienoilla Saint-Dominguen siirtokunnassa orjaperheeseen. Joka tapauksessa Dessalines työskenteli aikuisiässä orjana tuolloin Ranskaan kuuluneessa Haitissa.

Ranskan vallankumouksen myötä Haitin saaren mustaihoinen orjaväestö nousi Toussaint L'Ouverturen johdolla kapinaan maata hallitsevia vähälukuisia siirtomaaisäntiä vastaan. Dessalinesista tuli eräs kapinan johtajista, ja hänen onnistui viimein lyödä Napoleonin maahan lähettämä sotilasretkikunta, jonka oli tarkoitus lyödä kapinalliset ja alistaa maa uudelleen ranskalaisten valtaan. Vuonna 1801 Dessalines julisti Haitin itsenäiseksi tasavallaksi - kyseessä oli ensimmäinen mustaihoisten hallitsema tasavalta - ja asettui itse sen johtajaksi.

1804 Dessalines julisti Haitin keisarikunnaksi. Hän kruunautti itsensä uuden keisarikunnan keisariksi Champ de-Marsin kirkossa Cap-Haïtienissa 8. lokakuuta 1804 nimellä Jacques I. Uuden perustuslain mukaan maan keisari oli yksinvaltias, joka sai itse määrätä myös vallanperimyksestä. Säilyttääkseen maassa sisäisen järjestyksen Dessalines alisti väestön kovaan kuriin. Maan kansalaiset velvoitettiin työskentelemään joko plantaaseilla tai käsityöteollisuudessa, ja määräys pantiin toimeen niin johdonmukaisesti, että osa maan väestöstä koki tulleensa uudelleen orjuutetuiksi. Virallisesti orjuus oli lakkautettu maassa vuoden 1801 perustuslaissa. Tämä yhdessä keisarin itsevaltaisen hallintotyylin kanssa loi tyytymättömyytttä maan poliittisia oloja kohtaan.

Toisaalta Dessalines pyrki myös uudistamaan Haitia. Vuoden 1804 perustuslaki määräsi maahan uskonnonvapauden valistuksen ihanteiden mukaisesti - vuoden 1801 perustuslaki oli määrännyt roomalais-katolilaisuuden maan viralliseksi uskonnoksi. Lisäksi vuoden 1804 perustuslaki pyrki vähentämään maan etnisten ryhmien välisiä jännitteitä omalaatuisella ratkaisulla. Perustuslain mukaan Haitin kaikki asukkaat olivat ihonväriltään "mustia", ranskalaisia, saksalaisia ja puolalaisia myöten.

Vuonna 1806 maassa syntyi keisarin kovaotteista hallintoa vastustava kapina, jonka johtaja Henri Christophe murhautti Dessalinesin maan pääkaupungissa Port-au-Princessä 17. lokakuuta 1806. Surman jälkeen Christophe julisti itsensä presidentiksi ja vuonna 1811 Haitin kuninkaaksi. Tämä johti maan hajoamiseen mustaihoisen Christophen johtamaan Pohjois-Haitiin ja mulatti Alexandre Sabès Pétionin johtamaan Etelä-Haitiin sekä näiden väliseen sisällissotaan.

Haitin kansallislaulu La Dessalinienne on nimetty Dessalinesin mukaan, samoin Dessalinesin kaupunki ja arrondissementti.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]