Ero sivun ”Lämmitys” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
kh
Rivi 1: Rivi 1:
{{Lähteetön}}
{{Lähteetön}}
[[Kuva:Open_fireplace_with_icon.jpg|thumb|240px|Huoneiston [[takka|avotulitakka]] Allgäussa eteläisessä Saksassa.]]
[[Tiedosto:Open_fireplace_with_icon.jpg|thumb|240px|Huoneiston [[takka|avotakka]] Allgäussa Etelä-Saksassa.]]


'''Lämmityksellä''' tarkoitetaan [[talotekniikka|talotekniikassa]] [[rakennus|rakennuksen]] tarvitseman [[lämpö]]energian tuottamista, varastointia, siirtoa ja jakoa [[huone]]tilaan tai käyttöveteen. Lämmityksellä aikaansaadaan haluttu sisälämpötila kylmänä vuodenaikana ja pidetään rakenteet kosteusteknisesti toimivina.
'''Lämmityksellä''' tarkoitetaan [[talotekniikka|talotekniikassa]] [[rakennus|rakennuksen]] tarvitseman [[lämpö]]energian tuottamista, varastointia, siirtoa ja jakoa [[huone]]tilaan tai käyttöveteen. Lämmityksellä aikaansaadaan haluttu sisälämpötila kylmänä vuodenaikana ja pidetään rakenteet kosteusteknisesti toimivina.


==Historia==
==Historia==

Alkeellisin lämmöntuotantomuoto on [[nuotio]] asumuksen, esimerkiksi [[kota|kodan]] keskellä. Kehittyneempiä lämmöntuotantomuotoja olivat erilaiset sisäänsavuavat [[uuni]]t tai [[kiuas|kiukaat]], joita oli esimerkiksi [[savupirtti|savupirteissä]] ja [[savusauna|-saunoissa]]. Savun ulos johdattamiseksi kehitettiin puinen ''lakeinen'', josta kehittyi myöhemmin [[savupiippu]]. Vähitellen kehitys johti nykyaikaisten uunien ja [[takka|takkojen]] syntymiseen. Tällaiset tulisijat palvelivat päälämmönlähteinä ennen nykyaikaisten lämmitysmuotojen kehittymistä ja takkojen siirtymistä tunnelmanluojiksi sekä toissijaisiksi lämmönlähteiksi.
Alkeellisin lämmöntuotantomuoto on [[nuotio]] asumuksen, esimerkiksi [[kota|kodan]] keskellä. Kehittyneempiä lämmöntuotantomuotoja olivat erilaiset sisäänsavuavat [[uuni]]t tai [[kiuas|kiukaat]], joita oli esimerkiksi [[savupirtti|savupirteissä]] ja [[savusauna|-saunoissa]]. Savun ulos johdattamiseksi kehitettiin puinen ''lakeinen'', josta kehittyi myöhemmin [[savupiippu]]. Vähitellen kehitys johti nykyaikaisten uunien ja [[takka|takkojen]] syntymiseen. Tällaiset tulisijat palvelivat päälämmönlähteinä ennen nykyaikaisten lämmitysmuotojen kehittymistä ja takkojen siirtymistä tunnelmanluojiksi sekä toissijaisiksi lämmönlähteiksi.


==Lämpöenergian lähteet==
==Lämpöenergian lähteet==
[[Image:Energiantuotanto.PNG|thumb|300px|Lämmitysenergiaa voidaan saada monella tavalla.]]
[[Tiedosto:Energiantuotanto.PNG|thumb|300px|Lämmitysenergiaa voidaan saada monella tavalla.]]
⚫
Lämpöä voidaan tuottaa polttamalla erilaisia [[biopolttoaine]]ita, kuten [[puupolttoaine|polttopuuta, puupellettejä tai haketta]], fossiilisia polttoaineita, kuten [[maakaasu]]a, [[kivihiili|kivihiiltä]], [[maaöljy|öljyä]] tai [[turve]]tta<ref name="ipcc">[http://www.mnp.nl/ipcc/pages_media/FAR4docs/final%20pdfs%20of%20chapters%20WGIII/IPCC%20WGIII_Annex%20I_final.pdf IPCC, 2007: Climate Change 2007: Mitigation. Contribution of Working Group III to the Fourth Assessment Report of the IntergovernmentalPanel on Climate Change] B. Metz, O.R. Davidson, P.R. Bosch, R. Dave, L.A. Meyer (toim.), Cambridge University Press, Cambridge, Iso-Britannia ja New York, NY, USA., Annex I Glossary</ref>. Lämpöenergiaa voidaan ottaa käyttöön myös [[aurinkolämpö|auringon lämpösäteilystä]] suoraan tai sen lämmittämästä [[maalämpö|maasta tai vedestä]], paikoitellen myös [[geoterminen energia|geotermisestä energiasta]]. Lämmitykseen voidaan käyttää eri tavoin tuotettua [[sähkö]]ä. Rakennusten lämmittämiseen osallistuu myös rakennuksen sisällä tuotettu muu lämpöenergia: valaistuksen, laitteiden ja koneiden [[hukkalämpö]] sekä käyttäjien{{selvennä|vai asukkaiden?}} säteilemä ja toiminnan aikaansaama lämpöenergia.

⚫
Lämpöä voidaan tuottaa polttamalla erilaisia [[biopolttoaine]]ita kuten [[puupolttoaine|polttopuuta, puupellettejä tai haketta]], fossiilisia polttoaineita, kuten [[maakaasu]]a, [[kivihiili|kivihiiltä]], [[maaöljy|öljyä]] tai [[turve]]tta<ref name="ipcc">[http://www.mnp.nl/ipcc/pages_media/FAR4docs/final%20pdfs%20of%20chapters%20WGIII/IPCC%20WGIII_Annex%20I_final.pdf IPCC, 2007: Climate Change 2007: Mitigation. Contribution of Working Group III to the Fourth Assessment Report of the IntergovernmentalPanel on Climate Change] B. Metz, O.R. Davidson, P.R. Bosch, R. Dave, L.A. Meyer (toim.), Cambridge University Press, Cambridge, Iso-Britannia ja New York, NY, USA., Annex I Glossary</ref>. Lämpöenergiaa voidaan ottaa käyttöön myös [[aurinkolämpö|auringon lämpösäteilystä]] suoraan tai sen lämmittämästä [[maalämpö|maasta tai vedestä]], paikoitellen myös [[geoterminen energia|geotermisestä energiasta]]. Lämmitykseen voidaan käyttää eri tavoin tuotettua [[sähkö]]ä. Rakennusten lämmittämiseen osallistuu myös rakennuksen sisällä tuotettu muu lämpöenergia: valaistuksen, laitteiden ja koneiden [[hukkalämpö]] sekä käyttäjien säteilemä ja toiminnan aikaansaama lämpöenergia.


Suomen rakennuskannan lämmönlähteiden jakauma rakennusten tilavuuden mukaan laskettuna oli vuonna 2001: [[kaukolämpö]] 46 %, [[sähkölämmitys]] 20 %, [[kevyt polttoöljy]] 20 %, [[puu]] tai [[pelletti]] 10 %, [[raskas polttoöljy]] 1 %, [[maalämpö]] 0,4 %, muut 1 %.<ref>Juhani Heljo, Eero Nippala, Harri Nuuttila: Rakennusten energiankulutus ja CO2-ekv päästöt Suomessa. Rakentamistalouden laitos. TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO. Raportti 2005:4. Report 2005:4 S. 27. http://www.tut.fi/index.cfm?MainSel=11820&Sel=12849&Show=17313&siteid=129</ref> Luvut sisältävät sekä rakennuksen että lämpimän käyttöveden lämmityksen. Asuinrakennuksissa kuluu asukasta kohden lämmintä käyttövettä vuorokaudessa keskimäärin 60 litraa vuorokaudessa, ja 50 litraa, mikäli rakennuksessa on huoneistokohtainen lämpimän käyttöveden laskutus<ref>Rakennuksen energiankulutuksen ja lämmitystehontarpeen laskenta. Ohjeet 2007. Ympäristöministeriön asetus
Suomen rakennuskannan lämmönlähteiden jakauma rakennusten tilavuuden mukaan laskettuna oli vuonna 2001: [[kaukolämpö]] 46 %, [[sähkölämmitys]] 20 %, [[kevyt polttoöljy]] 20 %, [[puu]] tai [[pelletti]] 10 %, [[raskas polttoöljy]] 1 %, [[maalämpö]] 0,4 %, muut 1 %.<ref>Juhani Heljo, Eero Nippala, Harri Nuuttila: [http://www.tut.fi/index.cfm?MainSel=11820&Sel=12849&Show=17313&siteid=129 Rakennusten energiankulutus ja CO2-ekv päästöt Suomessa.] Rakentamistalouden laitos. Tampereen teknillinen yliopisto. Raportti 2005:4. Report 2005:4 S. 27</ref> Luvut sisältävät sekä rakennuksen että lämpimän käyttöveden lämmityksen. Asuinrakennuksissa kuluu asukasta kohden lämmintä käyttövettä vuorokaudessa keskimäärin 60 litraa vuorokaudessa, ja 50 litraa, mikäli rakennuksessa on huoneistokohtainen lämpimän käyttöveden laskutus<ref>[http://www.finlex.fi/data/normit/29520-D5-190607-suomi.pdf Rakennuksen energiankulutuksen ja lämmitystehontarpeen laskenta. Ohjeet 2007.] Ympäristöministeriön asetus rakennuksen energiankulutuksen ja lämmitystehontarpeen laskennasta. Suomen rakentamismääräyskokoelma, D5. Ympäristöministeriön asunto ja rakennusosasto. s. 27. (pdf)</ref>.
rakennuksen energiankulutuksen ja lämmitystehontarpeen laskennasta. Suomen rakentamismääräyskokoelma, D5. Ympäristöministeriön asunto ja rakennusosasto. s. 27. http://www.finlex.fi/data/normit/29520-D5-190607-suomi.pdf</ref>.


Uusien [[omakotitalo]]jen suosituin lämmönlähde on nykyisin maalämpö 45 prosentin osuudellaan, ja seuraavalla sijalla on suora tai varaava sähkölämmitys noin 27 prosentin osuudella<ref>Merja Ojansivu: Yli puolet uudisrakentajista lämmittää lämpöpumpuilla. Helsingin Sanomat 6.2.2011, F3.</ref>.
Uusien [[omakotitalo]]jen suosituin lämmönlähde on nykyisin maalämpö, jonka osuus on 45 prosenttia, ja seuraavalla sijalla on suora tai varaava sähkölämmitys, jonka osuus on noin 27 prosenttia<ref>Merja Ojansivu: Yli puolet uudisrakentajista lämmittää lämpöpumpuilla. Helsingin Sanomat 6.2.2011 s. F 3.</ref>.


===Lämmityksen ympäristövaikutukset===
===Lämmityksen ympäristövaikutukset===
⚫
Sellaisilla seuduilla, missä lämmitystä käytetään säännöllisesti, lämmitystavan valinta on usein huomattavin yksittäinen rakennuksen ympäristökuormitukseen vaikuttava tekijä. Mikäli energia tuotetaan fossiilisilla polttoaineilla aiheutuu lämmityksestä hiilidioksidipäästöjä. Hiilidioksidin tuoton kannalta neutraalina pidetään kasvipohjaisia puu- ynnä muita polttoaineita ja niin sanottua vihreää sähköä, joka on tuotettu ydin-, vesi- tai tuulivoimalla.{{Lähde}}

⚫
Alueilla joissa lämmitystä käytetään säännöllisesti lämmitystavan valinta on usein huomattavin yksittäinen rakennuksen ympäristökuormitukseen vaikuttava tekijä. Mikäli energia tuotetaan fossiilisilla polttoaineilla aiheutuu lämmityksestä hiilidioksidipäästöjä. Hiilidioksidin tuoton kannalta neutraalina pidetään kasvipohjaisia puu yms. polttoaineita ja ns. vihreää sähköä, joka on tuotettu ydin-, vesi- tai tuulivoimalla.


==Lämmitysjärjestelmä==
==Lämmitysjärjestelmä==

{| class="wikitable" style="float: right;; margin-left: 10px"
{| class="wikitable" style="float: right;; margin-left: 10px"
! colspan="5" align=center style="background-color: #ddf;" | Lämmityksen osuus energian loppukäytöstä GWh{{selvennä|Alue?}}
! colspan="5" align=center style="background-color: #ddf;" | Lämmityksen osuus energian loppukäytöstä GWh{{selvennä|Alue?}}
Rivi 65: Rivi 60:
| align=left | 2005 || align="right" | 64 272 || align="right" | 300 910 || align="right" | 21,4 % || align="right" | 14,1 %
| align=left | 2005 || align="right" | 64 272 || align="right" | 300 910 || align="right" | 21,4 % || align="right" | 14,1 %
|}
|}
Lämmitysjärjestelmä muodostuu lämmöntuotanto-, -varastointi-, -siirto-, ja -jakojärjestelmistä.
⚫
Lämmöntuotantolaitteissa tuotetaan tarvittava lämpöenergia esimerkiksi polttamalla tai sähkön avulla. Lämpö voidaan suoraan jakaa huonetilaan, varastoida varaajaan tai siirtää lämmönsiirtojärjestelmällä tuotantopaikalta muualle jaettavaksi. Esimerkiksi sähköpatteri sekä tuottaa lämpöä, että jakaa sen suoraan huonetilaan. Usein sähköpattereissa on sisään rakennettu tai erillinen [[termostaatti]], mikä mahdollistaa huonetilan lämpötilan pitämisen tietyssä lämmössä.<ref>[http://www.sahkobit.fi/verkkokauppa/sahkopatteri-beta-1000w-389x853mm-ephbe10b-p-505.html Sähköpatteri] Sähköbit.fi Elektronien termostaatti sähköpatterissa</ref> Varaava takka tai uuni on esimerkki lämmitystavasta, jossa tuottamisen ja jakamisen lisäksi lämpöä myös varataan. [[Öljylämmitys|Öljylämmityksessä]] lämpö puolestaan tuotetaan lämmityskattilalla ja siirretään vesikierron avulla pannuhuoneesta asuintiloihin jaettavaksi esimerkiksi vesikiertoisten pattereiden avulla. Polttopuilla lämmitettäessä lämmityskattilalla tuotettua lämpöä useimmiten varastoidaan suuri määrä varaajaan, josta lämpöä siirretään asuinhuoneisiin jaettavaksi esimerkiksi lämpöpattereilla.


⚫
Lämmitysjärjestelmä muodostuu lämmöntuotanto-, -varastointi-, -siirto- ja -jakojärjestelmistä. Lämmöntuotantolaitteissa tuotetaan tarvittava lämpöenergia esimerkiksi polttamalla tai sähkön avulla. Lämpö voidaan jakaa suoraan huonetilaan, varastoida varaajaan tai siirtää lämmönsiirtojärjestelmällä tuotantopaikalta muualle jaettavaksi. Esimerkiksi sähköpatteri sekä tuottaa lämpöä että jakaa sen suoraan huonetilaan. Usein sähköpattereissa on sisäänrakennettu tai erillinen [[termostaatti]], joka mahdollistaa huonetilan lämpötilan pitämisen tietyssä lämmössä.<ref>[http://www.sahkobit.fi/verkkokauppa/sahkopatteri-beta-1000w-389x853mm-ephbe10b-p-505.html Sähköpatteri] Sähköbit.fi Elektronien termostaatti sähköpatterissa</ref> Varaava takka tai uuni on esimerkki lämmitystavasta, joka tuottamisen ja jakamisen lisäksi myös varaa lämpöä. [[Öljylämmitys|Öljylämmityksessä]] lämpö puolestaan tuotetaan lämmityskattilalla ja siirretään vesikierron avulla pannuhuoneesta asuintiloihin jaettavaksi esimerkiksi vesikiertoisten pattereiden avulla. Polttopuilla lämmitettäessä lämmityskattilalla tuotettua lämpöä useimmiten varastoidaan suuri määrä varaajaan, josta lämpöä siirretään asuinhuoneisiin jaettavaksi esimerkiksi lämpöpattereilla.
⚫
Vielä 1900-luvun alkupuolella kaupungeissakin useimpia asuin­rakennuksia lämmitettiin polttamalla [[polttopuu|puita]] erilaisissa tuli­sijoissa. Varsinkin [[kerrostalo]]issa huoneisto­kohtaisen lämmityksen syrjäytti kuitenkin vähitellen ''keskuslämmitys'', jossa rakennuksen kellariin sijoitetusta [[keskuslämmityskattila]]sta johdetaan kuumaa vettä jokaisessa huoneessa, tavallisimmin ikkunan alla olevaan [[lämpöpatteri]]in. Myöhemmin on monella paikka­kunnalla yleistynyt [[kaukolämpö|kauko­lämmitys]], jossa lämpö tuotetaan rakennuksen ulko­puolella, usein samassa [[voimala]]ssa, joka tuottaa myös [[sähköenergia]]a, ja kuuma vesi johdetaan [[kaukolämpöverkko|kauko­lämpö­verkon]] välityksellä rakennuksiin.

⚫
Vielä 1900-luvun alkupuolella kaupungeissakin lämmitettiin asuin­rakennuksia yleensä polttamalla [[polttopuu|puita]] erilaisissa tuli­sijoissa. Varsinkin [[kerrostalo]]issa huoneisto­kohtaisen lämmityksen syrjäytti kuitenkin vähitellen ''keskuslämmitys'', jossa rakennuksen kellariin sijoitetusta [[keskuslämmityskattila]]sta johdetaan kuumaa vettä jokaisessa huoneessa, tavallisimmin ikkunan alla olevaan [[lämpöpatteri]]in. Myöhemmin on monella paikka­kunnalla yleistynyt [[kaukolämpö|kauko­lämmitys]], jossa lämpö tuotetaan rakennuksen ulko­puolella, usein samassa [[voimala]]ssa, joka tuottaa myös [[sähköenergia]]a, ja kuuma vesi johdetaan [[kaukolämpöverkko|kauko­lämpö­verkon]] välityksellä rakennuksiin.


===Lämmöntuotantolaitteet===
===Lämmöntuotantolaitteet===
⚫
Lämpöä voidaan tuottaa polttamalla [[polttoaine]]tta lämmityskattilassa, uunissa, takassa, tai polttolaitoksessa. Lämpö voidaan tuottaa myös eri tavoin aikaan saadulla sähköllä sähkövastuksen avulla. [[aurinkokeräin|Aurinkokeräimellä]] voidaan kerätä auringon säteilyn sisältämää lämpöenergiaa. [[lämpöpumppu|Lämpöpumpulla]] voidaan sähköä hyväksi käyttäen hyödyntää maan tai veden sisältämää energiaa, ilmalämpöpumpulla saadaan ilmasta siirretyksi lämpöä.

⚫
Lämpöä voidaan tuottaa polttamalla [[polttoaine]]tta lämmityskattilassa, uunissa, takassa, tai polttolaitoksessa. Lämpö voidaan tuottaa myös eri tavoin aikaan saadulla sähköllä sähkövastuksen avulla. [[aurinkokeräin|Aurinkokeräimellä]] voidaan kerätä auringon säteilyn sisältämää lämpöenergiaa. [[lämpöpumppu|Lämpöpumpulla]] voidaan sähköä hyväksi käyttäen hyödyntää maan tai veden sisältämää energiaa.


===Lämmönvaraaminen===
===Lämmönvaraaminen===
⚫
Lämpöä voidaan varata esimerkiksi tulisijan yhteyteen, massiiviseen rakenteeseen, kuten teräsbetonilaattaan tai vesivaraajaan.

⚫
Lämpöä voidaan varata esimerkiksi tulisijan yhteyteen, massiiviseen rakenteeseen kuten teräsbetonilaattaan tai vesivaraajaan.


===Lämmönsiirto===
===Lämmönsiirto===

Lämmönsiirto tapahtuu kuljettamalla lämpöä jonkin väliaineen avulla. Siirrettäessä lämpöä keskuslämmitysjärjestelmässä yleisin väliaine on putkistoissa virtaava vesi. Ilmalämmityksessä lämpöä siirretään virtaavan ilman mukana.
Lämmönsiirto tapahtuu kuljettamalla lämpöä jonkin väliaineen avulla. Siirrettäessä lämpöä keskuslämmitysjärjestelmässä yleisin väliaine on putkistoissa virtaava vesi. Ilmalämmityksessä lämpöä siirretään virtaavan ilman mukana.
[[Kuva:Underfloor_heating_pipes.jpg|thumb|205px|Huoneiston vesikiertoinen lattialämmitysputkisto ennen lattian valua.]]
[[Tiedosto:Underfloor_heating_pipes.jpg|thumb|205px|Huoneiston vesikiertoinen lattialämmitysputkisto ennen lattian valua.]]


===Lämmönjakotavat===
===Lämmönjakotavat===

Lämmönjakaminen voi tapahtua perinteiseen tapaan suoraan uunin tai takan kyljestä. Suorasähkölämmityksessä lämpö siirtyy huoneeseen suoraan pattereista, kattolämmityselementeistä, ikkunalasista tai lattiasta. Varaavassa sähkölämmityksessä lämpö ensin varataan massaan, kuten massiiviseen lämpöpatteriin tai betonilaattaan. Keskuslämmitysjärjestelmissä lämpö voidaan jakaa huoneisiin lämpöpattereiden tai lattialämmitysputkiston avulla, tai puhallettavan ilman mukana.
Lämmönjakaminen voi tapahtua perinteiseen tapaan suoraan uunin tai takan kyljestä. Suorasähkölämmityksessä lämpö siirtyy huoneeseen suoraan pattereista, kattolämmityselementeistä, ikkunalasista tai lattiasta. Varaavassa sähkölämmityksessä lämpö ensin varataan massaan, kuten massiiviseen lämpöpatteriin tai betonilaattaan. Keskuslämmitysjärjestelmissä lämpö voidaan jakaa huoneisiin lämpöpattereiden tai lattialämmitysputkiston avulla, tai puhallettavan ilman mukana.


Versio 14. elokuuta 2015 kello 19.29

 Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä.
Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan.
Huoneiston avotakka Allgäussa Etelä-Saksassa.

Lämmityksellä tarkoitetaan talotekniikassa rakennuksen tarvitseman lämpöenergian tuottamista, varastointia, siirtoa ja jakoa huonetilaan tai käyttöveteen. Lämmityksellä aikaansaadaan haluttu sisälämpötila kylmänä vuodenaikana ja pidetään rakenteet kosteusteknisesti toimivina.

Historia

Alkeellisin lämmöntuotantomuoto on nuotio asumuksen, esimerkiksi kodan keskellä. Kehittyneempiä lämmöntuotantomuotoja olivat erilaiset sisäänsavuavat uunit tai kiukaat, joita oli esimerkiksi savupirteissä ja -saunoissa. Savun ulos johdattamiseksi kehitettiin puinen lakeinen, josta kehittyi myöhemmin savupiippu. Vähitellen kehitys johti nykyaikaisten uunien ja takkojen syntymiseen. Tällaiset tulisijat palvelivat päälämmönlähteinä ennen nykyaikaisten lämmitysmuotojen kehittymistä ja takkojen siirtymistä tunnelmanluojiksi sekä toissijaisiksi lämmönlähteiksi.

Lämpöenergian lähteet

Lämmitysenergiaa voidaan saada monella tavalla.

Lämpöä voidaan tuottaa polttamalla erilaisia biopolttoaineita, kuten polttopuuta, puupellettejä tai haketta, fossiilisia polttoaineita, kuten maakaasua, kivihiiltä, öljyä tai turvetta[1]. Lämpöenergiaa voidaan ottaa käyttöön myös auringon lämpösäteilystä suoraan tai sen lämmittämästä maasta tai vedestä, paikoitellen myös geotermisestä energiasta. Lämmitykseen voidaan käyttää eri tavoin tuotettua sähköä. Rakennusten lämmittämiseen osallistuu myös rakennuksen sisällä tuotettu muu lämpöenergia: valaistuksen, laitteiden ja koneiden hukkalämpö sekä käyttäjienselvennä säteilemä ja toiminnan aikaansaama lämpöenergia.

Suomen rakennuskannan lämmönlähteiden jakauma rakennusten tilavuuden mukaan laskettuna oli vuonna 2001: kaukolämpö 46 %, sähkölämmitys 20 %, kevyt polttoöljy 20 %, puu tai pelletti 10 %, raskas polttoöljy 1 %, maalämpö 0,4 %, muut 1 %.[2] Luvut sisältävät sekä rakennuksen että lämpimän käyttöveden lämmityksen. Asuinrakennuksissa kuluu asukasta kohden lämmintä käyttövettä vuorokaudessa keskimäärin 60 litraa vuorokaudessa, ja 50 litraa, mikäli rakennuksessa on huoneistokohtainen lämpimän käyttöveden laskutus[3].

Uusien omakotitalojen suosituin lämmönlähde on nykyisin maalämpö, jonka osuus on 45 prosenttia, ja seuraavalla sijalla on suora tai varaava sähkölämmitys, jonka osuus on noin 27 prosenttia[4].

Lämmityksen ympäristövaikutukset

Sellaisilla seuduilla, missä lämmitystä käytetään säännöllisesti, lämmitystavan valinta on usein huomattavin yksittäinen rakennuksen ympäristökuormitukseen vaikuttava tekijä. Mikäli energia tuotetaan fossiilisilla polttoaineilla aiheutuu lämmityksestä hiilidioksidipäästöjä. Hiilidioksidin tuoton kannalta neutraalina pidetään kasvipohjaisia puu- ynnä muita polttoaineita ja niin sanottua vihreää sähköä, joka on tuotettu ydin-, vesi- tai tuulivoimalla.lähde?

Lämmitysjärjestelmä

Lämmityksen osuus energian loppukäytöstä GWhselvennä
Vuosi Lämmitys Yhteensä Osuus Kasvu
1990 56 310 251 494 22,4 % 0,0 %
1991 57 567 245 596 23,4 % 2,2 %
1992 58 007 245 260 23,7 % 3,0 %
1993 57 961 246 322 23,5 % 2,9 %
1994 57 119 261 831 21,8 % 1,4 %
1995 58 245 260 425 22,4 % 3,4 %
1996 62 135 267 011 23,3 % 10,3 %
1997 61 704 278 204 22,2 % 9,6 %
1998 63 803 287 859 22,2 % 13,3 %
1999 62 581 294 494 21,3 % 11,1 %
2000 59 229 290 421 20,4 % 5,2 %
2001 64 584 292 647 22,1 % 14,7 %
2002 65 721 300 641 21,9 % 16,7 %
2003 66 667 305 049 21,9 % 18,4 %
2004 65 457 312 371 21,0 % 16,2 %
2005 64 272 300 910 21,4 % 14,1 %

Lämmitysjärjestelmä muodostuu lämmöntuotanto-, -varastointi-, -siirto- ja -jakojärjestelmistä. Lämmöntuotantolaitteissa tuotetaan tarvittava lämpöenergia esimerkiksi polttamalla tai sähkön avulla. Lämpö voidaan jakaa suoraan huonetilaan, varastoida varaajaan tai siirtää lämmönsiirtojärjestelmällä tuotantopaikalta muualle jaettavaksi. Esimerkiksi sähköpatteri sekä tuottaa lämpöä että jakaa sen suoraan huonetilaan. Usein sähköpattereissa on sisäänrakennettu tai erillinen termostaatti, joka mahdollistaa huonetilan lämpötilan pitämisen tietyssä lämmössä.[5] Varaava takka tai uuni on esimerkki lämmitystavasta, joka tuottamisen ja jakamisen lisäksi myös varaa lämpöä. Öljylämmityksessä lämpö puolestaan tuotetaan lämmityskattilalla ja siirretään vesikierron avulla pannuhuoneesta asuintiloihin jaettavaksi esimerkiksi vesikiertoisten pattereiden avulla. Polttopuilla lämmitettäessä lämmityskattilalla tuotettua lämpöä useimmiten varastoidaan suuri määrä varaajaan, josta lämpöä siirretään asuinhuoneisiin jaettavaksi esimerkiksi lämpöpattereilla.

Vielä 1900-luvun alkupuolella kaupungeissakin lämmitettiin asuin­rakennuksia yleensä polttamalla puita erilaisissa tuli­sijoissa. Varsinkin kerrostaloissa huoneisto­kohtaisen lämmityksen syrjäytti kuitenkin vähitellen keskuslämmitys, jossa rakennuksen kellariin sijoitetusta keskuslämmityskattilasta johdetaan kuumaa vettä jokaisessa huoneessa, tavallisimmin ikkunan alla olevaan lämpöpatteriin. Myöhemmin on monella paikka­kunnalla yleistynyt kauko­lämmitys, jossa lämpö tuotetaan rakennuksen ulko­puolella, usein samassa voimalassa, joka tuottaa myös sähköenergiaa, ja kuuma vesi johdetaan kauko­lämpö­verkon välityksellä rakennuksiin.

Lämmöntuotantolaitteet

Lämpöä voidaan tuottaa polttamalla polttoainetta lämmityskattilassa, uunissa, takassa, tai polttolaitoksessa. Lämpö voidaan tuottaa myös eri tavoin aikaan saadulla sähköllä sähkövastuksen avulla. Aurinkokeräimellä voidaan kerätä auringon säteilyn sisältämää lämpöenergiaa. Lämpöpumpulla voidaan sähköä hyväksi käyttäen hyödyntää maan tai veden sisältämää energiaa, ilmalämpöpumpulla saadaan ilmasta siirretyksi lämpöä.

Lämmönvaraaminen

Lämpöä voidaan varata esimerkiksi tulisijan yhteyteen, massiiviseen rakenteeseen, kuten teräsbetonilaattaan tai vesivaraajaan.

Lämmönsiirto

Lämmönsiirto tapahtuu kuljettamalla lämpöä jonkin väliaineen avulla. Siirrettäessä lämpöä keskuslämmitysjärjestelmässä yleisin väliaine on putkistoissa virtaava vesi. Ilmalämmityksessä lämpöä siirretään virtaavan ilman mukana.

Huoneiston vesikiertoinen lattialämmitysputkisto ennen lattian valua.

Lämmönjakotavat

Lämmönjakaminen voi tapahtua perinteiseen tapaan suoraan uunin tai takan kyljestä. Suorasähkölämmityksessä lämpö siirtyy huoneeseen suoraan pattereista, kattolämmityselementeistä, ikkunalasista tai lattiasta. Varaavassa sähkölämmityksessä lämpö ensin varataan massaan, kuten massiiviseen lämpöpatteriin tai betonilaattaan. Keskuslämmitysjärjestelmissä lämpö voidaan jakaa huoneisiin lämpöpattereiden tai lattialämmitysputkiston avulla, tai puhallettavan ilman mukana.

Katso myös

Lähteet

  1. ↑ IPCC, 2007: Climate Change 2007: Mitigation. Contribution of Working Group III to the Fourth Assessment Report of the IntergovernmentalPanel on Climate Change B. Metz, O.R. Davidson, P.R. Bosch, R. Dave, L.A. Meyer (toim.), Cambridge University Press, Cambridge, Iso-Britannia ja New York, NY, USA., Annex I Glossary
  2. ↑ Juhani Heljo, Eero Nippala, Harri Nuuttila: Rakennusten energiankulutus ja CO2-ekv päästöt Suomessa. Rakentamistalouden laitos. Tampereen teknillinen yliopisto. Raportti 2005:4. Report 2005:4 S. 27
  3. ↑ Rakennuksen energiankulutuksen ja lämmitystehontarpeen laskenta. Ohjeet 2007. Ympäristöministeriön asetus rakennuksen energiankulutuksen ja lämmitystehontarpeen laskennasta. Suomen rakentamismääräyskokoelma, D5. Ympäristöministeriön asunto ja rakennusosasto. s. 27. (pdf)
  4. ↑ Merja Ojansivu: Yli puolet uudisrakentajista lämmittää lämpöpumpuilla. Helsingin Sanomat 6.2.2011 s. F 3.
  5. ↑ Sähköpatteri Sähköbit.fi Elektronien termostaatti sähköpatterissa

Aiheesta muualla

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Lämmitys&oldid=15140062”