Ero sivun ”Lämmitys” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
kh |
|||
Rivi 1: | Rivi 1: | ||
{{Lähteetön}} |
{{Lähteetön}} |
||
[[ |
[[Tiedosto:Open_fireplace_with_icon.jpg|thumb|240px|Huoneiston [[takka|avotakka]] Allgäussa Etelä-Saksassa.]] |
||
'''Lämmityksellä''' tarkoitetaan [[talotekniikka|talotekniikassa]] [[rakennus|rakennuksen]] tarvitseman [[lämpö]]energian tuottamista, varastointia, siirtoa ja jakoa [[huone]]tilaan tai käyttöveteen. Lämmityksellä aikaansaadaan haluttu sisälämpötila kylmänä vuodenaikana ja pidetään rakenteet kosteusteknisesti toimivina. |
'''Lämmityksellä''' tarkoitetaan [[talotekniikka|talotekniikassa]] [[rakennus|rakennuksen]] tarvitseman [[lämpö]]energian tuottamista, varastointia, siirtoa ja jakoa [[huone]]tilaan tai käyttöveteen. Lämmityksellä aikaansaadaan haluttu sisälämpötila kylmänä vuodenaikana ja pidetään rakenteet kosteusteknisesti toimivina. |
||
==Historia== |
==Historia== |
||
Alkeellisin lämmöntuotantomuoto on [[nuotio]] asumuksen, esimerkiksi [[kota|kodan]] keskellä. Kehittyneempiä lämmöntuotantomuotoja olivat erilaiset sisäänsavuavat [[uuni]]t tai [[kiuas|kiukaat]], joita oli esimerkiksi [[savupirtti|savupirteissä]] ja [[savusauna|-saunoissa]]. Savun ulos johdattamiseksi kehitettiin puinen ''lakeinen'', josta kehittyi myöhemmin [[savupiippu]]. Vähitellen kehitys johti nykyaikaisten uunien ja [[takka|takkojen]] syntymiseen. Tällaiset tulisijat palvelivat päälämmönlähteinä ennen nykyaikaisten lämmitysmuotojen kehittymistä ja takkojen siirtymistä tunnelmanluojiksi sekä toissijaisiksi lämmönlähteiksi. |
Alkeellisin lämmöntuotantomuoto on [[nuotio]] asumuksen, esimerkiksi [[kota|kodan]] keskellä. Kehittyneempiä lämmöntuotantomuotoja olivat erilaiset sisäänsavuavat [[uuni]]t tai [[kiuas|kiukaat]], joita oli esimerkiksi [[savupirtti|savupirteissä]] ja [[savusauna|-saunoissa]]. Savun ulos johdattamiseksi kehitettiin puinen ''lakeinen'', josta kehittyi myöhemmin [[savupiippu]]. Vähitellen kehitys johti nykyaikaisten uunien ja [[takka|takkojen]] syntymiseen. Tällaiset tulisijat palvelivat päälämmönlähteinä ennen nykyaikaisten lämmitysmuotojen kehittymistä ja takkojen siirtymistä tunnelmanluojiksi sekä toissijaisiksi lämmönlähteiksi. |
||
==Lämpöenergian lähteet== |
==Lämpöenergian lähteet== |
||
[[ |
[[Tiedosto:Energiantuotanto.PNG|thumb|300px|Lämmitysenergiaa voidaan saada monella tavalla.]] |
||
⚫ | Lämpöä voidaan tuottaa polttamalla erilaisia [[biopolttoaine]]ita, kuten [[puupolttoaine|polttopuuta, puupellettejä tai haketta]], fossiilisia polttoaineita, kuten [[maakaasu]]a, [[kivihiili|kivihiiltä]], [[maaöljy|öljyä]] tai [[turve]]tta<ref name="ipcc">[http://www.mnp.nl/ipcc/pages_media/FAR4docs/final%20pdfs%20of%20chapters%20WGIII/IPCC%20WGIII_Annex%20I_final.pdf IPCC, 2007: Climate Change 2007: Mitigation. Contribution of Working Group III to the Fourth Assessment Report of the IntergovernmentalPanel on Climate Change] B. Metz, O.R. Davidson, P.R. Bosch, R. Dave, L.A. Meyer (toim.), Cambridge University Press, Cambridge, Iso-Britannia ja New York, NY, USA., Annex I Glossary</ref>. Lämpöenergiaa voidaan ottaa käyttöön myös [[aurinkolämpö|auringon lämpösäteilystä]] suoraan tai sen lämmittämästä [[maalämpö|maasta tai vedestä]], paikoitellen myös [[geoterminen energia|geotermisestä energiasta]]. Lämmitykseen voidaan käyttää eri tavoin tuotettua [[sähkö]]ä. Rakennusten lämmittämiseen osallistuu myös rakennuksen sisällä tuotettu muu lämpöenergia: valaistuksen, laitteiden ja koneiden [[hukkalämpö]] sekä käyttäjien{{selvennä|vai asukkaiden?}} säteilemä ja toiminnan aikaansaama lämpöenergia. |
||
⚫ | Lämpöä voidaan tuottaa polttamalla erilaisia [[biopolttoaine]]ita kuten [[puupolttoaine|polttopuuta, puupellettejä tai haketta]], fossiilisia polttoaineita, kuten [[maakaasu]]a, [[kivihiili|kivihiiltä]], [[maaöljy|öljyä]] tai [[turve]]tta<ref name="ipcc">[http://www.mnp.nl/ipcc/pages_media/FAR4docs/final%20pdfs%20of%20chapters%20WGIII/IPCC%20WGIII_Annex%20I_final.pdf IPCC, 2007: Climate Change 2007: Mitigation. Contribution of Working Group III to the Fourth Assessment Report of the IntergovernmentalPanel on Climate Change] B. Metz, O.R. Davidson, P.R. Bosch, R. Dave, L.A. Meyer (toim.), Cambridge University Press, Cambridge, Iso-Britannia ja New York, NY, USA., Annex I Glossary</ref>. Lämpöenergiaa voidaan ottaa käyttöön myös [[aurinkolämpö|auringon lämpösäteilystä]] suoraan tai sen lämmittämästä [[maalämpö|maasta tai vedestä]], paikoitellen myös [[geoterminen energia|geotermisestä energiasta]]. Lämmitykseen voidaan käyttää eri tavoin tuotettua [[sähkö]]ä. Rakennusten lämmittämiseen osallistuu myös rakennuksen sisällä tuotettu muu lämpöenergia: valaistuksen, laitteiden ja koneiden [[hukkalämpö]] sekä käyttäjien säteilemä ja toiminnan aikaansaama lämpöenergia. |
||
Suomen rakennuskannan lämmönlähteiden jakauma rakennusten tilavuuden mukaan laskettuna oli vuonna 2001: [[kaukolämpö]] 46 %, [[sähkölämmitys]] 20 %, [[kevyt polttoöljy]] 20 %, [[puu]] tai [[pelletti]] 10 %, [[raskas polttoöljy]] 1 %, [[maalämpö]] 0,4 %, muut 1 %.<ref>Juhani Heljo, Eero Nippala, Harri Nuuttila: Rakennusten energiankulutus ja CO2-ekv päästöt Suomessa. Rakentamistalouden laitos. |
Suomen rakennuskannan lämmönlähteiden jakauma rakennusten tilavuuden mukaan laskettuna oli vuonna 2001: [[kaukolämpö]] 46 %, [[sähkölämmitys]] 20 %, [[kevyt polttoöljy]] 20 %, [[puu]] tai [[pelletti]] 10 %, [[raskas polttoöljy]] 1 %, [[maalämpö]] 0,4 %, muut 1 %.<ref>Juhani Heljo, Eero Nippala, Harri Nuuttila: [http://www.tut.fi/index.cfm?MainSel=11820&Sel=12849&Show=17313&siteid=129 Rakennusten energiankulutus ja CO2-ekv päästöt Suomessa.] Rakentamistalouden laitos. Tampereen teknillinen yliopisto. Raportti 2005:4. Report 2005:4 S. 27</ref> Luvut sisältävät sekä rakennuksen että lämpimän käyttöveden lämmityksen. Asuinrakennuksissa kuluu asukasta kohden lämmintä käyttövettä vuorokaudessa keskimäärin 60 litraa vuorokaudessa, ja 50 litraa, mikäli rakennuksessa on huoneistokohtainen lämpimän käyttöveden laskutus<ref>[http://www.finlex.fi/data/normit/29520-D5-190607-suomi.pdf Rakennuksen energiankulutuksen ja lämmitystehontarpeen laskenta. Ohjeet 2007.] Ympäristöministeriön asetus rakennuksen energiankulutuksen ja lämmitystehontarpeen laskennasta. Suomen rakentamismääräyskokoelma, D5. Ympäristöministeriön asunto ja rakennusosasto. s. 27. (pdf)</ref>. |
||
rakennuksen energiankulutuksen ja lämmitystehontarpeen laskennasta. Suomen rakentamismääräyskokoelma, D5. Ympäristöministeriön asunto ja rakennusosasto. s. 27. http://www.finlex.fi/data/normit/29520-D5-190607-suomi.pdf</ref>. |
|||
Uusien [[omakotitalo]]jen suosituin lämmönlähde on nykyisin maalämpö |
Uusien [[omakotitalo]]jen suosituin lämmönlähde on nykyisin maalämpö, jonka osuus on 45 prosenttia, ja seuraavalla sijalla on suora tai varaava sähkölämmitys, jonka osuus on noin 27 prosenttia<ref>Merja Ojansivu: Yli puolet uudisrakentajista lämmittää lämpöpumpuilla. Helsingin Sanomat 6.2.2011 s. F 3.</ref>. |
||
===Lämmityksen ympäristövaikutukset=== |
===Lämmityksen ympäristövaikutukset=== |
||
⚫ | Sellaisilla seuduilla, missä lämmitystä käytetään säännöllisesti, lämmitystavan valinta on usein huomattavin yksittäinen rakennuksen ympäristökuormitukseen vaikuttava tekijä. Mikäli energia tuotetaan fossiilisilla polttoaineilla aiheutuu lämmityksestä hiilidioksidipäästöjä. Hiilidioksidin tuoton kannalta neutraalina pidetään kasvipohjaisia puu- ynnä muita polttoaineita ja niin sanottua vihreää sähköä, joka on tuotettu ydin-, vesi- tai tuulivoimalla.{{Lähde}} |
||
⚫ | |||
==Lämmitysjärjestelmä== |
==Lämmitysjärjestelmä== |
||
{| class="wikitable" style="float: right;; margin-left: 10px" |
{| class="wikitable" style="float: right;; margin-left: 10px" |
||
! colspan="5" align=center style="background-color: #ddf;" | Lämmityksen osuus energian loppukäytöstä GWh{{selvennä|Alue?}} |
! colspan="5" align=center style="background-color: #ddf;" | Lämmityksen osuus energian loppukäytöstä GWh{{selvennä|Alue?}} |
||
Rivi 65: | Rivi 60: | ||
| align=left | 2005 || align="right" | 64 272 || align="right" | 300 910 || align="right" | 21,4 % || align="right" | 14,1 % |
| align=left | 2005 || align="right" | 64 272 || align="right" | 300 910 || align="right" | 21,4 % || align="right" | 14,1 % |
||
|} |
|} |
||
Lämmitysjärjestelmä muodostuu lämmöntuotanto-, -varastointi-, -siirto-, ja -jakojärjestelmistä. |
|||
⚫ | Lämmöntuotantolaitteissa tuotetaan tarvittava lämpöenergia esimerkiksi polttamalla tai sähkön avulla. Lämpö voidaan |
||
⚫ | Lämmitysjärjestelmä muodostuu lämmöntuotanto-, -varastointi-, -siirto- ja -jakojärjestelmistä. Lämmöntuotantolaitteissa tuotetaan tarvittava lämpöenergia esimerkiksi polttamalla tai sähkön avulla. Lämpö voidaan jakaa suoraan huonetilaan, varastoida varaajaan tai siirtää lämmönsiirtojärjestelmällä tuotantopaikalta muualle jaettavaksi. Esimerkiksi sähköpatteri sekä tuottaa lämpöä että jakaa sen suoraan huonetilaan. Usein sähköpattereissa on sisäänrakennettu tai erillinen [[termostaatti]], joka mahdollistaa huonetilan lämpötilan pitämisen tietyssä lämmössä.<ref>[http://www.sahkobit.fi/verkkokauppa/sahkopatteri-beta-1000w-389x853mm-ephbe10b-p-505.html Sähköpatteri] Sähköbit.fi Elektronien termostaatti sähköpatterissa</ref> Varaava takka tai uuni on esimerkki lämmitystavasta, joka tuottamisen ja jakamisen lisäksi myös varaa lämpöä. [[Öljylämmitys|Öljylämmityksessä]] lämpö puolestaan tuotetaan lämmityskattilalla ja siirretään vesikierron avulla pannuhuoneesta asuintiloihin jaettavaksi esimerkiksi vesikiertoisten pattereiden avulla. Polttopuilla lämmitettäessä lämmityskattilalla tuotettua lämpöä useimmiten varastoidaan suuri määrä varaajaan, josta lämpöä siirretään asuinhuoneisiin jaettavaksi esimerkiksi lämpöpattereilla. |
||
⚫ | Vielä 1900-luvun alkupuolella kaupungeissakin |
||
⚫ | Vielä 1900-luvun alkupuolella kaupungeissakin lämmitettiin asuinrakennuksia yleensä polttamalla [[polttopuu|puita]] erilaisissa tulisijoissa. Varsinkin [[kerrostalo]]issa huoneistokohtaisen lämmityksen syrjäytti kuitenkin vähitellen ''keskuslämmitys'', jossa rakennuksen kellariin sijoitetusta [[keskuslämmityskattila]]sta johdetaan kuumaa vettä jokaisessa huoneessa, tavallisimmin ikkunan alla olevaan [[lämpöpatteri]]in. Myöhemmin on monella paikkakunnalla yleistynyt [[kaukolämpö|kaukolämmitys]], jossa lämpö tuotetaan rakennuksen ulkopuolella, usein samassa [[voimala]]ssa, joka tuottaa myös [[sähköenergia]]a, ja kuuma vesi johdetaan [[kaukolämpöverkko|kaukolämpöverkon]] välityksellä rakennuksiin. |
||
===Lämmöntuotantolaitteet=== |
===Lämmöntuotantolaitteet=== |
||
⚫ | Lämpöä voidaan tuottaa polttamalla [[polttoaine]]tta lämmityskattilassa, uunissa, takassa, tai polttolaitoksessa. Lämpö voidaan tuottaa myös eri tavoin aikaan saadulla sähköllä sähkövastuksen avulla. [[aurinkokeräin|Aurinkokeräimellä]] voidaan kerätä auringon säteilyn sisältämää lämpöenergiaa. [[lämpöpumppu|Lämpöpumpulla]] voidaan sähköä hyväksi käyttäen hyödyntää maan tai veden sisältämää energiaa, ilmalämpöpumpulla saadaan ilmasta siirretyksi lämpöä. |
||
⚫ | Lämpöä voidaan tuottaa polttamalla [[polttoaine]]tta lämmityskattilassa, uunissa, takassa, tai polttolaitoksessa. Lämpö voidaan tuottaa myös eri tavoin aikaan saadulla sähköllä sähkövastuksen avulla. [[aurinkokeräin|Aurinkokeräimellä]] voidaan kerätä auringon säteilyn sisältämää lämpöenergiaa. [[lämpöpumppu|Lämpöpumpulla]] voidaan sähköä hyväksi käyttäen hyödyntää maan tai veden sisältämää energiaa. |
||
===Lämmönvaraaminen=== |
===Lämmönvaraaminen=== |
||
⚫ | |||
⚫ | |||
===Lämmönsiirto=== |
===Lämmönsiirto=== |
||
Lämmönsiirto tapahtuu kuljettamalla lämpöä jonkin väliaineen avulla. Siirrettäessä lämpöä keskuslämmitysjärjestelmässä yleisin väliaine on putkistoissa virtaava vesi. Ilmalämmityksessä lämpöä siirretään virtaavan ilman mukana. |
Lämmönsiirto tapahtuu kuljettamalla lämpöä jonkin väliaineen avulla. Siirrettäessä lämpöä keskuslämmitysjärjestelmässä yleisin väliaine on putkistoissa virtaava vesi. Ilmalämmityksessä lämpöä siirretään virtaavan ilman mukana. |
||
[[ |
[[Tiedosto:Underfloor_heating_pipes.jpg|thumb|205px|Huoneiston vesikiertoinen lattialämmitysputkisto ennen lattian valua.]] |
||
===Lämmönjakotavat=== |
===Lämmönjakotavat=== |
||
Lämmönjakaminen voi tapahtua perinteiseen tapaan suoraan uunin tai takan kyljestä. Suorasähkölämmityksessä lämpö siirtyy huoneeseen suoraan pattereista, kattolämmityselementeistä, ikkunalasista tai lattiasta. Varaavassa sähkölämmityksessä lämpö ensin varataan massaan, kuten massiiviseen lämpöpatteriin tai betonilaattaan. Keskuslämmitysjärjestelmissä lämpö voidaan jakaa huoneisiin lämpöpattereiden tai lattialämmitysputkiston avulla, tai puhallettavan ilman mukana. |
Lämmönjakaminen voi tapahtua perinteiseen tapaan suoraan uunin tai takan kyljestä. Suorasähkölämmityksessä lämpö siirtyy huoneeseen suoraan pattereista, kattolämmityselementeistä, ikkunalasista tai lattiasta. Varaavassa sähkölämmityksessä lämpö ensin varataan massaan, kuten massiiviseen lämpöpatteriin tai betonilaattaan. Keskuslämmitysjärjestelmissä lämpö voidaan jakaa huoneisiin lämpöpattereiden tai lattialämmitysputkiston avulla, tai puhallettavan ilman mukana. |
||
Versio 14. elokuuta 2015 kello 19.29
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
Lämmityksellä tarkoitetaan talotekniikassa rakennuksen tarvitseman lämpöenergian tuottamista, varastointia, siirtoa ja jakoa huonetilaan tai käyttöveteen. Lämmityksellä aikaansaadaan haluttu sisälämpötila kylmänä vuodenaikana ja pidetään rakenteet kosteusteknisesti toimivina.
Historia
Alkeellisin lämmöntuotantomuoto on nuotio asumuksen, esimerkiksi kodan keskellä. Kehittyneempiä lämmöntuotantomuotoja olivat erilaiset sisäänsavuavat uunit tai kiukaat, joita oli esimerkiksi savupirteissä ja -saunoissa. Savun ulos johdattamiseksi kehitettiin puinen lakeinen, josta kehittyi myöhemmin savupiippu. Vähitellen kehitys johti nykyaikaisten uunien ja takkojen syntymiseen. Tällaiset tulisijat palvelivat päälämmönlähteinä ennen nykyaikaisten lämmitysmuotojen kehittymistä ja takkojen siirtymistä tunnelmanluojiksi sekä toissijaisiksi lämmönlähteiksi.
Lämpöenergian lähteet
Lämpöä voidaan tuottaa polttamalla erilaisia biopolttoaineita, kuten polttopuuta, puupellettejä tai haketta, fossiilisia polttoaineita, kuten maakaasua, kivihiiltä, öljyä tai turvetta[1]. Lämpöenergiaa voidaan ottaa käyttöön myös auringon lämpösäteilystä suoraan tai sen lämmittämästä maasta tai vedestä, paikoitellen myös geotermisestä energiasta. Lämmitykseen voidaan käyttää eri tavoin tuotettua sähköä. Rakennusten lämmittämiseen osallistuu myös rakennuksen sisällä tuotettu muu lämpöenergia: valaistuksen, laitteiden ja koneiden hukkalämpö sekä käyttäjien säteilemä ja toiminnan aikaansaama lämpöenergia.
Suomen rakennuskannan lämmönlähteiden jakauma rakennusten tilavuuden mukaan laskettuna oli vuonna 2001: kaukolämpö 46 %, sähkölämmitys 20 %, kevyt polttoöljy 20 %, puu tai pelletti 10 %, raskas polttoöljy 1 %, maalämpö 0,4 %, muut 1 %.[2] Luvut sisältävät sekä rakennuksen että lämpimän käyttöveden lämmityksen. Asuinrakennuksissa kuluu asukasta kohden lämmintä käyttövettä vuorokaudessa keskimäärin 60 litraa vuorokaudessa, ja 50 litraa, mikäli rakennuksessa on huoneistokohtainen lämpimän käyttöveden laskutus[3].
Uusien omakotitalojen suosituin lämmönlähde on nykyisin maalämpö, jonka osuus on 45 prosenttia, ja seuraavalla sijalla on suora tai varaava sähkölämmitys, jonka osuus on noin 27 prosenttia[4].
Lämmityksen ympäristövaikutukset
Sellaisilla seuduilla, missä lämmitystä käytetään säännöllisesti, lämmitystavan valinta on usein huomattavin yksittäinen rakennuksen ympäristökuormitukseen vaikuttava tekijä. Mikäli energia tuotetaan fossiilisilla polttoaineilla aiheutuu lämmityksestä hiilidioksidipäästöjä. Hiilidioksidin tuoton kannalta neutraalina pidetään kasvipohjaisia puu- ynnä muita polttoaineita ja niin sanottua vihreää sähköä, joka on tuotettu ydin-, vesi- tai tuulivoimalla.lähde?
Lämmitysjärjestelmä
Lämmitysjärjestelmä muodostuu lämmöntuotanto-, -varastointi-, -siirto- ja -jakojärjestelmistä. Lämmöntuotantolaitteissa tuotetaan tarvittava lämpöenergia esimerkiksi polttamalla tai sähkön avulla. Lämpö voidaan jakaa suoraan huonetilaan, varastoida varaajaan tai siirtää lämmönsiirtojärjestelmällä tuotantopaikalta muualle jaettavaksi. Esimerkiksi sähköpatteri sekä tuottaa lämpöä että jakaa sen suoraan huonetilaan. Usein sähköpattereissa on sisäänrakennettu tai erillinen termostaatti, joka mahdollistaa huonetilan lämpötilan pitämisen tietyssä lämmössä.[5] Varaava takka tai uuni on esimerkki lämmitystavasta, joka tuottamisen ja jakamisen lisäksi myös varaa lämpöä. Öljylämmityksessä lämpö puolestaan tuotetaan lämmityskattilalla ja siirretään vesikierron avulla pannuhuoneesta asuintiloihin jaettavaksi esimerkiksi vesikiertoisten pattereiden avulla. Polttopuilla lämmitettäessä lämmityskattilalla tuotettua lämpöä useimmiten varastoidaan suuri määrä varaajaan, josta lämpöä siirretään asuinhuoneisiin jaettavaksi esimerkiksi lämpöpattereilla.
Vielä 1900-luvun alkupuolella kaupungeissakin lämmitettiin asuinrakennuksia yleensä polttamalla puita erilaisissa tulisijoissa. Varsinkin kerrostaloissa huoneistokohtaisen lämmityksen syrjäytti kuitenkin vähitellen keskuslämmitys, jossa rakennuksen kellariin sijoitetusta keskuslämmityskattilasta johdetaan kuumaa vettä jokaisessa huoneessa, tavallisimmin ikkunan alla olevaan lämpöpatteriin. Myöhemmin on monella paikkakunnalla yleistynyt kaukolämmitys, jossa lämpö tuotetaan rakennuksen ulkopuolella, usein samassa voimalassa, joka tuottaa myös sähköenergiaa, ja kuuma vesi johdetaan kaukolämpöverkon välityksellä rakennuksiin.
Lämmöntuotantolaitteet
Lämpöä voidaan tuottaa polttamalla polttoainetta lämmityskattilassa, uunissa, takassa, tai polttolaitoksessa. Lämpö voidaan tuottaa myös eri tavoin aikaan saadulla sähköllä sähkövastuksen avulla. Aurinkokeräimellä voidaan kerätä auringon säteilyn sisältämää lämpöenergiaa. Lämpöpumpulla voidaan sähköä hyväksi käyttäen hyödyntää maan tai veden sisältämää energiaa, ilmalämpöpumpulla saadaan ilmasta siirretyksi lämpöä.
Lämmönvaraaminen
Lämpöä voidaan varata esimerkiksi tulisijan yhteyteen, massiiviseen rakenteeseen, kuten teräsbetonilaattaan tai vesivaraajaan.
Lämmönsiirto
Lämmönsiirto tapahtuu kuljettamalla lämpöä jonkin väliaineen avulla. Siirrettäessä lämpöä keskuslämmitysjärjestelmässä yleisin väliaine on putkistoissa virtaava vesi. Ilmalämmityksessä lämpöä siirretään virtaavan ilman mukana.
Lämmönjakotavat
Lämmönjakaminen voi tapahtua perinteiseen tapaan suoraan uunin tai takan kyljestä. Suorasähkölämmityksessä lämpö siirtyy huoneeseen suoraan pattereista, kattolämmityselementeistä, ikkunalasista tai lattiasta. Varaavassa sähkölämmityksessä lämpö ensin varataan massaan, kuten massiiviseen lämpöpatteriin tai betonilaattaan. Keskuslämmitysjärjestelmissä lämpö voidaan jakaa huoneisiin lämpöpattereiden tai lattialämmitysputkiston avulla, tai puhallettavan ilman mukana.
Katso myös
Lähteet
- ↑ IPCC, 2007: Climate Change 2007: Mitigation. Contribution of Working Group III to the Fourth Assessment Report of the IntergovernmentalPanel on Climate Change B. Metz, O.R. Davidson, P.R. Bosch, R. Dave, L.A. Meyer (toim.), Cambridge University Press, Cambridge, Iso-Britannia ja New York, NY, USA., Annex I Glossary
- ↑ Juhani Heljo, Eero Nippala, Harri Nuuttila: Rakennusten energiankulutus ja CO2-ekv päästöt Suomessa. Rakentamistalouden laitos. Tampereen teknillinen yliopisto. Raportti 2005:4. Report 2005:4 S. 27
- ↑ Rakennuksen energiankulutuksen ja lämmitystehontarpeen laskenta. Ohjeet 2007. Ympäristöministeriön asetus rakennuksen energiankulutuksen ja lämmitystehontarpeen laskennasta. Suomen rakentamismääräyskokoelma, D5. Ympäristöministeriön asunto ja rakennusosasto. s. 27. (pdf)
- ↑ Merja Ojansivu: Yli puolet uudisrakentajista lämmittää lämpöpumpuilla. Helsingin Sanomat 6.2.2011 s. F 3.
- ↑ Sähköpatteri Sähköbit.fi Elektronien termostaatti sähköpatterissa
Aiheesta muualla
- Pientalon lämmitysjärjestelmät (pdf) Motiva Oy.
- Lämmitysjärjestelmät (luettelo Motivan lämmitysjärjestelmiä käsittelevistä julkaisuista) Motiva Oy.
- Korjaustieto.fi: Tietoa energialähteistä ympäristöministeriön ylläpitämällä sivustolla