Ivan Argunov

Omakuva, 1750-luvun loppupuoli

Ivan Petrovitš Argunov (ven. Иван Петрович Аргунов; 1727 – 1802 Moskova) oli venäläinen taidemaalari, joka oli yksi venäläisen muotokuvamaalauksen perustajista.

Elämänkerta

Ivan Argunov oli kreivi Pjotr Borisovitš Šeremeteville kuulunut maaorja ja hän kasvoi setänsä Semjon Mihailovitš Argunovin perheessä, joka oli ruhtinatar Tšerkasskin tilanhoitaja ja myöhemmin kreivi Šeremetevin taloudenhoitaja. Usean vuoden ajan Semjon huolehti Šeremetevin Pietarin Millionnaja-kadulla sijaitsevasta talosta, jossa Ivan varttui.

Vuosina 1746–1749 Ivan Argunov opiskeli maalausta saksalaisen taitelijan Georg Groothin johdolla, jonka keisarinnna Elisabet oli palkannut. Ivan sai oppia myös serkuiltaan Fjodor Leontjevitš Argunovilta ja Fjodor Semenovitš Argunovilta, jotka olivat keisarillisia asumuksia koristelevia maalareita.

Tuntematon nainen maalaispuvussa, 1784

Argunovin ensimmäisiä teoksia olivat ikonit Tsarskoje Selon Katariinan palatsin kirkkoon (1753) ja Uuden Jerusalemin luostariin (1749). Tänä aikana hän teki myös ainoan tunnetun historiamaalauksensa, Kuoleva Kleopatra. Hänen ensimmäiset tunnetut muotokuvansa ovat Ruhtinas Ivan Ivanovitš Lobanov-Rostovski ja Ruhtinatar Jekaterina Aleksandrovna Lobanova-Rostovskaja (1754). Niissä voidaan nähdä perinteisten venäläistä parsunataidetta yhdistettynä uusiin barokkivaikutteisiin.

1760-luvulla Argunov oli suosionsa huipulla. Hän teki useita kauniita paraatikuvia ja psykologisia muotokuvia sekä ikoneita. Hänen malleinaan olivat Venäjän aatelisto ja tietenkin Argunovin herra Šeremetev perheineen kuten heidän sukulaisensa Lazarevit ja kreivi Tolstoi. Hän oli yksi postyymien muotokuvien lajin perustajista maalaamalla monia kuolleita Šeremetevejä.

Vuonna 1770 Argunovista tuli Šeremetevin Millionnaja-kadun talon taloudenhoitaja, ja sen jälkeen Šeremetevien Moskovan talon taloudenhoitaja ja lopulta yksi heidän kartanon tilanhoitajista. Tänä aikana hän maalasi vähemmän, mutta tällöin hän teki mestariteoksensa, Tuntematon nainen maalaispuvussa. Teoksen mallin henkilöllisyys on tuntematon, vaikka tutkimukset ovat ehdottaneet hänen olevan kreivi Šeremetevin maaorjanäyttelijä ja laulaja Anna Kovaljova-Žemtšugova, kun taas yhtä lailla on oletettu ettei kyseessä ole hänen virallinen muotokuvansa, vaan ennemmin Šeremetevin maaorjista sattumalta valitun tuntemattoman imettäjän kuva. 1780-luvun jälkipuoliskolta aina kuolemaansa asti vuonna 1802 Argunov ei maalannut vaan käytti kaiken aikansa Šeremetevin kartanon ja muiden asioiden hoitoon.

Argunov oli merkittävä taideopettaja. Hän piti maalaustunteja vuodesta 1753 alkaen, ennen Keisarillisen taideakatemian avaamista vuonna 1757. Hänen oppilaisiinsa kuului muun muassa Anton Losenko, Fjodor Rokotov, Kirill Golovatševski ja Ivan Sablukov — joista kaikista tuli myöhemmin akatemian opettajia. Argunovin pojat olivat myös hänen oppilaitaan, joista kahdesta, Nikolai Argunovista ja Jakov Argunovista tuli taidemaalareita ja kolmannesta Pavel Argunovista tuli arkkitehti.

Teoksia

• 
  Ruhtinatar Jekaterina Aleksandrovana Lobanova-Rostovskajan mutokuva, 1754
• 
  K.A. Hripunovin muotokuva, 1757.
• 
  Suurherttuatar Jekaterina Aleksejevnan muotokuva
• 
  P.B. Šeremetev (taiteilijan omistaja), 1760
• 
  Katariina Suuren muotokuva, 1762
• 
  Kalmukkityttö Annuškan muotokuva, 1767. Annuška oli Varvara Šeremetevin oppilas ja maaorja. Hän pitää kädessään myöhemmän hyväntekijänsä kuvaa.
• 
  Kreivitär Varvara Šeremetevin muotokuva, Argunovin omistajan tytär
• 
  Kreivitär Tolstoin muotokuva, os. Lopuhina, 1768