Ero sivun ”Gudea (hallitsija)” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Ei muokkausyhteenvetoa |
p →Elämäkerta: Typo fixing, typos fixed: eaa → eaa. using AWB |
||
| Rivi 2: | Rivi 2: | ||
==Elämäkerta== |
==Elämäkerta== |
||
Gudea ei todennäköisesti ollut syntyjään kaupunkilainen. Hän oli mennyt naimisiin kaupungin hallitsijan Ninallan (hallisijana 2164–2144 eaa) tyttären kanssa ja päässyt näin hoviin. Toisten aikansa kaupunkiruhtinaiden tapaan hän ei koskaan mainitse ylempää herraansa, [[Ur]]in kuningasta Šulgia, joka kerskui olevansa koko Sumerin kuningas. Gudealla vaikuttaakin olleen melko itsenäinen asema, ja hän kävi omia sotia itäisessä Tigrismaassa silloisen [[Elam]]in rajalla sijainnutta Anšania vastaan.<ref> Grimberg, Carl: Kansojen historia, osa 1, 369-370, 1980</ref> |
Gudea ei todennäköisesti ollut syntyjään kaupunkilainen. Hän oli mennyt naimisiin kaupungin hallitsijan Ninallan (hallisijana 2164–2144 eaa.) tyttären kanssa ja päässyt näin hoviin. Toisten aikansa kaupunkiruhtinaiden tapaan hän ei koskaan mainitse ylempää herraansa, [[Ur]]in kuningasta Šulgia, joka kerskui olevansa koko Sumerin kuningas. Gudealla vaikuttaakin olleen melko itsenäinen asema, ja hän kävi omia sotia itäisessä Tigrismaassa silloisen [[Elam]]in rajalla sijainnutta Anšania vastaan.<ref> Grimberg, Carl: Kansojen historia, osa 1, 369-370, 1980</ref> |
||
Saamaansa sotasaalista Gudea käytti rakentamiseen. Piirtokirjoituksissaan hän kertoo hankkineensa rakennusaineita paitsi Anšanista, Tilmunista (nyk. [[Bahrain]]), setripuita Amanuksesta, kallisarvoisia kiviä [[Syyria]]sta ja kultaa Arabiasta. Mitä hän antoi vaihtotavarana, ei ole tiedossa. Lisäksi hän kertoo hallitsevansa 216 000 alamaista.<ref> Grimberg, Carl: Kansojen historia, osa 1, 370, 1980</ref> |
Saamaansa sotasaalista Gudea käytti rakentamiseen. Piirtokirjoituksissaan hän kertoo hankkineensa rakennusaineita paitsi Anšanista, Tilmunista (nyk. [[Bahrain]]), setripuita Amanuksesta, kallisarvoisia kiviä [[Syyria]]sta ja kultaa Arabiasta. Mitä hän antoi vaihtotavarana, ei ole tiedossa. Lisäksi hän kertoo hallitsevansa 216 000 alamaista.<ref> Grimberg, Carl: Kansojen historia, osa 1, 370, 1980</ref> |
||
Versio 14. heinäkuuta 2015 kello 14.25
Gudea oli mesopotamialaisen Lagašin kaupungin ensi eli hallitsija. Hänen hallituskautensa on ajoitettu vuosiin 2144–2124 ennen ajanlaskun alkua.
Elämäkerta
Gudea ei todennäköisesti ollut syntyjään kaupunkilainen. Hän oli mennyt naimisiin kaupungin hallitsijan Ninallan (hallisijana 2164–2144 eaa.) tyttären kanssa ja päässyt näin hoviin. Toisten aikansa kaupunkiruhtinaiden tapaan hän ei koskaan mainitse ylempää herraansa, Urin kuningasta Šulgia, joka kerskui olevansa koko Sumerin kuningas. Gudealla vaikuttaakin olleen melko itsenäinen asema, ja hän kävi omia sotia itäisessä Tigrismaassa silloisen Elamin rajalla sijainnutta Anšania vastaan.[1]
Saamaansa sotasaalista Gudea käytti rakentamiseen. Piirtokirjoituksissaan hän kertoo hankkineensa rakennusaineita paitsi Anšanista, Tilmunista (nyk. Bahrain), setripuita Amanuksesta, kallisarvoisia kiviä Syyriasta ja kultaa Arabiasta. Mitä hän antoi vaihtotavarana, ei ole tiedossa. Lisäksi hän kertoo hallitsevansa 216 000 alamaista.[2]
Piirtokirjoituksissaan, jotka ovat tyyliltään runollisia, Gudea antaa kuvan hallitsijasta joka on tyyliltään kokonaan toisenlainen kuin aikansa kerskuvat itsevaltiaat. Hänen mukaansa ihmisen velvollisuus on palvella jumalia. Unissaan hän saa käskyn rakentaa temppeleitä. Peruskiven laskemisjuhlassa Gudea teki jotain ennenkuulumatonta; hän teki kaikkein hankilimmat työt. Temppelin rakennustöitä hän kuvaili ylpeänä, että ketään ei lyöty, ei edes orjaa eikä orjatarta. [3]
Kun temppeli oli valmis, juhlittiin seitsemän päivää. Orjat olivat isäntiensä ja emäntiensä rinnalla ja köyhä ja rikas nukkuivat rinnakkain. Jumalien palvelemisen ohella Gudea piti ihmisen velvollisuutena ja autuutena työn tekemistä. [4]
Gudean piirteet ovat säilyneet nykypäivään monissa nykyaikaan säilyneissä patsaissa. Niisäkään hän ei esiinny sotaisana, vaan nöyränä jumalia palvelevana hallisijana. Hallitsijana Gudeaa seurasi hänen poikansa Ur- Ningirsu. [5]
Lähdeviiteet
Lähdekirjallisuus
- Grimberg, Carl: Kansojen historia, osa 1, Egypti- Etu-Aasia. WSOY:n graafiset laitokset, Porvoo 1980. ISBN 951-0-09729-2
Aiheesta muualla
- Edzard, Dietz Otto: Gudea and His Dynasty. University of Toronto Press Incorporated. Toronto, Buffalo, London 1997