Ero sivun ”Keskuskauppakamari” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
→Lähteet: Lisätty viite Merkkaukset: Mobiilimuokkaus mobiilisivustosta |
→Missio, visio ja arvot: Lisätty viite Merkkaukset: Mobiilimuokkaus mobiilisivustosta |
||
Rivi 33: | Rivi 33: | ||
== Missio, visio ja arvot == |
== Missio, visio ja arvot == |
||
Kauppakamarit perustettiin 1500-luvulla taistelemaan merirosvoja vastaan |
Kauppakamarit perustettiin 1500-luvulla taistelemaan merirosvoja vastaan<ref>kauppakamari.fi</ref> |
||
== Organisaatio == |
== Organisaatio == |
Versio 1. heinäkuuta 2015 kello 09.57
Keskuskauppakamari (lyhenne K3) on Suomen kauppakamarien yhteistyöelin. Se pyrkii edistämään yritysten toimintaedellytyksiä ja yrittäjyyttä. Keskuskauppakamarin toimintaa säätelee kauppakamarilaki (1.11.2002/878).
Keskuskauppakakamarin toimintaa ovat yritysten edunvalvonta, elinkeinoelämän itsesääntelytehtävät ja julkiset tehtävät. Keskuskauppakamarin yhteydessä toimivat muun muassa seuraavat toimielimet: välimieslautakunta ja lunastuslautakunta (nimeävät jäsenet välimiesoikeuksiin), kiinteistöarviointilautakunta (hyväksyy ja valvoo auktorisoituja kiinteistöarvioijia (AKA)), yrityskauppalautakunta (antaa lausuntoja yrityskauppojen menettelyistä), tavarantarkastajalautakunta (hyväksyy ja valvoo tavarantarkastajia (HTT)) ja liiketapalautakunta (antaa lausuntoja hyvän liiketavan mukaisesta toiminnasta).
Keskuskauppakamarin tilintarkastuslautakunta järjestää vuosittain KHT- ja HTM-tilintarkastajatutkinnot.
Keskuskauppakamari myöntää Suomen elinkeinoelämän tunnustuksena ansiomerkkejä.
Keskuskauppakamari perustettiin 17. heinäkuuta 1918 Helsingin pörssitalossa.
Kauppakamariryhmä
Keskuskauppakamari ja 19 alueellista kauppakamaria muodostavat Suomen kauppakamariryhmän. Kauppakamareilla on noin 19 500 jäsentä, joista valtaosa on yrityksiä (2013). Yrityksistä 45 prosenttia edustaa palvelualoja, 25 prosenttia kauppaa, 20 prosenttia teollisuutta ja 10 prosenttia muita toimialoja. Lisäksi kauppakamarien jäseniin kuuluu julkisyhteisöjä, elinkeinonharjoittajia, kuntia ja yhdistyksiä. Jäsenyys on organisaatiokohtainen.
- Etelä-Karjalan kauppakamari
- Etelä-Pohjanmaan kauppakamari
- Etelä-Savon kauppakamari
- Helsingin seudun kauppakamari
- Hämeen kauppakamari
- Keski-Suomen kauppakamari
- Kuopion kauppakamari
- Kymenlaakson kauppakamari
- Lapin kauppakamari
- Länsi-Uudenmaan kauppakamari
- Oulun kauppakamari
- Pohjanmaan kauppakamari
- Rauman kauppakamari
- Riihimäen-Hyvinkään kauppakamari
- Satakunnan kauppakamari
- Pohjois-Karjalan kauppakamari
- Tampereen kauppakamari
- Turun kauppakamari
- Ålands handelskammare
Missio, visio ja arvot
Kauppakamarit perustettiin 1500-luvulla taistelemaan merirosvoja vastaan[1]
Organisaatio
Keskuskauppakamarissa ylintä päätösvaltaa käyttää valtuuskunta, joka muodostuu alueellisten kauppakamarien valitsemista edustajista. Edustajien lukumäärä määräytyy suhteessa kauppakamarien jäsenten lukumäärään. Valtuuskunnan ja hallituksen puheenjohtaja on Metsä Groupin pääjohtaja Kari Jordan (2014). Toimitusjohtaja on toukokuun 2010 alusta filosofian tohtori Risto E. J. Penttilä.
Keskuskauppakamarin organisaatio koostuu kuudesta yksiköstä. Yksiköt ovat lakiasiat, itsesääntely, kilpailukyky ja palvelut, verotus, viestintä sekä hallinto. Lisäksi Keskuskauppakamarin yhteydessä toimii tilintarkastuslautakunta (TILA). Lisäksi Keskuskauppakamarin kanssa tiiviissä yhteistyössä toimivat Suomen Nuorkauppakamarit ry, ICC Suomen osasto sekä European Business Leaders’ Convention (EBLC).[2]
Keskuskauppakamarin ansiomerkit
Keskuskauppakamarin ansiomerkki on tunnustus työstä yrityksen ja Suomen elinkeinoelämän puolesta. Merkkejä myönnetään työvuosien, elämäntyön tai erityisen merkittävän teon johdosta elinkeinoelämän palveluksessa.
- Kauppakamarin uutishuone: www.kauppakamari.fi/uutishuone
- Facebook: www.facebook.com/k3fin
- Twitter: www.twitter.com/k3fin
- LinkedIn: www.linkedin.com/company/finland-chamber-of-commerce
- Youtube: www.youtube.com/kauppakamari
Katso myös
Lähteet
- Vesikansa, Jyrki: Talouden vapauden puolesta - 75 vuotta Keskuskauppakamarin toimintaa. Otava, 1993. ISBN 951-1-12714-4.
Viitteet
Aiheesta muualla
- ↑ kauppakamari.fi
- ↑ Keskuskauppakamari. Organisaatio. Viitattu 18.2.2014.