Ero sivun ”Syanobakteerit” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [arvioimaton versio] |
p Käyttäjän Herrttt (keskustelu) muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän ZacheBot tekemään versioon. |
kirijoitusvirhe Merkkaukset: seulottavat Mobiilimuokkaus mobiilisivustosta |
||
| Rivi 10: | Rivi 10: | ||
| commonscat = Cyanobacteria |
| commonscat = Cyanobacteria |
||
}} |
}} |
||
'''Syanobakteerit''' eli '''sinibaktkakkakakkakakak |
|||
acteria'') ovat yhteyttäviä prokaryootteja eli [[Esitumaiset|esitumaisia]]. Ne luokitellaan [[mikrolevät|mikroleviin]]. Niitä kutsutaan myös '''sinileviksi''', vaikka ne eivät ole [[levä|leviä]]. "Syano" nimessä viittaa [[Syaani|väriin]]: [[kreikan kieli|kreikan kielen]] κυανός (kyanós) = sininen. Syanobakteerit tunnetaan kesäisistä massaesiintymisistään ('sinileväkukinnat') lämpimissä ja ravinteikkaissa vesissä, joissa ne tuottavat myrkyllisiä aineita. Syanobakteerit voivat elää yksittäisinä bakteereina tai muodostaa jonomaisia ketjuja. |
|||
Nimi kuitenkin kuvaa niiden roolia [[ekosysteemi]]ssä. Syanobakteerit eivät myöskään ole sinisiä eläessään, kuten sinilevä nimi antaisi olettaa. Siniseksi ne muuttuvat vasta kuoltuaan. Syanobakteerien yhteyttäminen <!-- tästä ei sitten linkkiä [[yhteyttäminen]]-artikkeliin, koska sinibakteerien yhteyttäminen tapahtuu täysin eri tavalla --> tapahtuu usein [[tylakoidi|tylakoideissa]], solukalvopusseissa. Muutamat lajit elävät [[protistit|protistien]] sisässä [[endosymbioosi]]ssa. Syanobakteereissa on litteitä kalvostoja, tylakoideja, joissa yhteyttäminen tapahtuu.<ref>Mark Wheelis, Principles of modern Microbiology, University of California, ISBN 978-0-7637-1075-0, 2007, s 61, figure 4.21</ref> |
Nimi kuitenkin kuvaa niiden roolia [[ekosysteemi]]ssä. Syanobakteerit eivät myöskään ole sinisiä eläessään, kuten sinilevä nimi antaisi olettaa. Siniseksi ne muuttuvat vasta kuoltuaan. Syanobakteerien yhteyttäminen <!-- tästä ei sitten linkkiä [[yhteyttäminen]]-artikkeliin, koska sinibakteerien yhteyttäminen tapahtuu täysin eri tavalla --> tapahtuu usein [[tylakoidi|tylakoideissa]], solukalvopusseissa. Muutamat lajit elävät [[protistit|protistien]] sisässä [[endosymbioosi]]ssa. Syanobakteereissa on litteitä kalvostoja, tylakoideja, joissa yhteyttäminen tapahtuu.<ref>Mark Wheelis, Principles of modern Microbiology, University of California, ISBN 978-0-7637-1075-0, 2007, s 61, figure 4.21</ref> |
||
Versio 22. huhtikuuta 2015 kello 13.53
| Syanobakteerit | |
|---|---|
 Chroococcus |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Bakteerit Bacteria |
| Kunta: | Eubacteria |
| Pääjakso: | Syanobakteerit Cyanobacteria |
| Katso myös | |
Syanobakteerit eli sinibaktkakkakakkakakak acteria) ovat yhteyttäviä prokaryootteja eli esitumaisia. Ne luokitellaan mikroleviin. Niitä kutsutaan myös sinileviksi, vaikka ne eivät ole leviä. "Syano" nimessä viittaa väriin: kreikan kielen κυανός (kyanós) = sininen. Syanobakteerit tunnetaan kesäisistä massaesiintymisistään ('sinileväkukinnat') lämpimissä ja ravinteikkaissa vesissä, joissa ne tuottavat myrkyllisiä aineita. Syanobakteerit voivat elää yksittäisinä bakteereina tai muodostaa jonomaisia ketjuja.
Nimi kuitenkin kuvaa niiden roolia ekosysteemissä. Syanobakteerit eivät myöskään ole sinisiä eläessään, kuten sinilevä nimi antaisi olettaa. Siniseksi ne muuttuvat vasta kuoltuaan. Syanobakteerien yhteyttäminen tapahtuu usein tylakoideissa, solukalvopusseissa. Muutamat lajit elävät protistien sisässä endosymbioosissa. Syanobakteereissa on litteitä kalvostoja, tylakoideja, joissa yhteyttäminen tapahtuu.[1]
Syanobakteerit ovat gramnegatiivisia bakteereja. Niillä ei ole flagelloja, mutta ne pystyvät liikkumaan toistaiseksi tuntemattomalla mekanismilla.
Syanobakteerit kuuluvat niihin harvoihin eliöihin, jotka kykenevät sitomaan typpeä ilmakehästä. [2]
Myrkyllisyys
Sinileväkukinnoista yli puolet on myrkyllisiä. Syanobakteereissa on kahdenlaisia myrkkyjä, maksamyrkkyjä ja hermomyrkkyjä.[3] Maksalle myrkylliset sinilevät ovat yleisempiä kuin hermostolle myrkylliset. Myrkkyihin kuolee satunnaisesti lehmiä ja koiria, mutta Suomessa ei ihmisille ole aiheutunut vakavia myrkytyksiä. Ihottumia, päänsärkyä ja kuumeilua voi tulla uimisesta syanobakteereja sisältävässä vedessä. Pintavedestä kunnolla puhdistetussa kaupunkien juomavedessä ei sinilevämyrkkyjä ole merkittäviä määriä.
Lähteet
- ↑ Mark Wheelis, Principles of modern Microbiology, University of California, ISBN 978-0-7637-1075-0, 2007, s 61, figure 4.21
- ↑ http://www.solunetti.fi/fi/solubiologia/typen_kierto/2/
- ↑ Tuomisto J. 100 kysymystä ympäristöstä ja terveydestä: arsenikista öljyyn, s. 39-40. Kustannus Oy Duodecim, Helsinki 2007. Verkossa englanniksi http://en.opasnet.org/w/arsenic_to_zoonoses
Aiheesta muualla
- Suomen ympäristökeskus: Sinilevät
- Syanobakteerit selviytyvät maapallon alkuaikoja muistuttavissa oloissa (väitös)
- UniProt, Taxonomy: Cyanobacteria (englanniksi)
- MeSH: Cyanobacteria (englanniksi)
- Findikaattori - Levätilanteen kehitys sisävesissä
- Findikaattori - Levätilanteen kehitys Suomen merialueilla