Ero sivun ”Kaksisukahäntäiset” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [katsottu versio] |
Ei muokkausyhteenvetoa |
|||
Rivi 3: | Rivi 3: | ||
| kuva = Diplura.jpg |
| kuva = Diplura.jpg |
||
| kuvateksti = |
| kuvateksti = |
||
| domeeni = [[Aitotumaiset]] ''Eucarya'' |
|||
| kunta = [[Eläinkunta]] ''Animalia'' |
| kunta = [[Eläinkunta]] ''Animalia'' |
||
| pääjakso = [[Niveljalkaiset]] ''Arthropoda'' |
| pääjakso = [[Niveljalkaiset]] ''Arthropoda'' |
||
Rivi 29: | Rivi 30: | ||
}} |
}} |
||
'''Kaksisukahäntäiset''' (''Diplura'') on [[niveljalkaiset|niveljalkaisiin]] kuuluva lahko. Useimmat lahkon noin 800 lajista elävät [[tropiikki|trooppisilla]] alueilla. Suomesta tunnetaan yksi laji, [[marraskaksisukahäntäinen]] (''Campodea plusiochaeta''). |
'''Kaksisukahäntäiset''' (''Diplura'') on [[niveljalkaiset|niveljalkaisiin]] kuuluva lahko. Useimmat lahkon noin 800 lajista<ref name="TOL">[http://tolweb.org/Diplura/8204/1995.01.01 Tree of Life: Diplura] {{en}}</ref> elävät [[tropiikki|trooppisilla]] alueilla. Suomesta tunnetaan yksi laji, [[marraskaksisukahäntäinen]] (''Campodea plusiochaeta''). |
||
⚫ | |||
⚫ | Kaksisukahäntäiset ovat maaperässä tai lahoavassa kasvimassassa eläviä, yleensä 2–5 mm pitkiä (jotkin ''[[Japyx]]''-suvun lajit jopa 50mm) selkärangattomia eläimiä. Niillä on pitkänomainen ruumis, kuusi jalkaa, pitkät tuntosarvet sekä |
||
== Piirteitä == |
|||
⚫ | Suuosat ovat purevat ja ravintona toimii yleensä lahoava orgaaninen materiaali, mutta jotkin lajit ovat petoja pyydystäen perälisäkkeillään [[hyppyhäntäiset|hyppyhäntäisiä]], hyönteistoukkia ja muita pieneliöitä. Hedelmöitys on ulkoinen: koiras laskee maahan spermapaketin, jonka naaras poimii sukuaukkoonsa. |
||
⚫ | Kaksisukahäntäiset ovat maaperässä tai lahoavassa kasvimassassa eläviä, yleensä 2–5 mm pitkiä (jotkin ''[[Japyx]]''-suvun lajit jopa 50mm) selkärangattomia eläimiä. Niillä on pitkänomainen ruumis, kuusi jalkaa, pitkät tuntosarvet sekä lahkon nimen mukaisesti kaksi perälisäkettä, jotka voivat olla joko siimamaiset tai pihtimäiset. Takaruumiissa on 11 jaoketta, joista useimpien sivuilla on pienet rakkulat. Näiden arvellaan auttavan eläimen nestetasapainon säätelyssä. Kaikilta lajeilta puuttuvat sekä verkko- että pistesilmät ja perälisäkkeiden mahdollista tummaa väriä lukuun ottamatta eläimen vartalossa ei ole pigmenttiä. Nilkassa on vain yksi jaoke. Siipiä ei ole.<ref name="LH">Larry Huldén: Suomen hyönteislahkot. Luonnontieteellinen keskusmuseo (opintomoniste)</ref><ref name="TOL"/><ref name="CAL">[http://www.cals.ncsu.edu/course/ent425/library/compendium/diplura.html North Carolina State University: Diplura] {{en}}</ref> |
||
Kaksisukahäntäisen katkenneet raajat tai muut ulokkeet kasvavat takaisin seuraavien nahanluontien yhteydessä. Ne ovat yhdessä [[kummitussirkat|kummitussirkkojen]] kanssa ainoat maaniveljalkaiset, jotka kykenevät kasvattamaan irroneen raajan takaisin. Lisäksi häirityn eläimen perälisäkkeet voivat katketa tyvestä ja siten hämätä saalistajaa.<ref name="CAL"/> |
|||
⚫ | |||
== |
== Elintavat == |
||
⚫ | Suuosat ovat purevat ja ravintona toimii yleensä lahoava orgaaninen materiaali, mutta jotkin lajit ovat petoja pyydystäen perälisäkkeillään [[hyppyhäntäiset|hyppyhäntäisiä]], hyönteistoukkia ja muita pieneliöitä. Hedelmöitys on ulkoinen: koiras laskee maahan spermapaketin, jonka naaras poimii sukuaukkoonsa. Näköaistin puuttumisesta huolimatta kaksisukahäntäiset välttelevät päivänvaloa. Muodonvaihdos on [[olematon muodonvaihdos|olematon]] ja munasta kuoriutuva [[nymfi (biologia)|nymfi]] käy läpi mahdollisesti jopa 20 toukkavaihetta ennen aikuistumistaan, ja aikuinenkin yksilö luo nahkansa vielä jopa kymmenen kertaa. Jotkin tropiikissa elävät lajit hoivaavat poikasiaan. Kaksisukahäntäiset voivat elää 2–3 vuotta.<ref name="LH"/> |
||
*[http://tolweb.org/Diplura/8204/1995.01.01 Tree of Life: Diplura] {{en}} |
|||
*[http://www.cals.ncsu.edu/course/ent425/compendium/diplura.html Diplura] {{en}} |
|||
== Lähteet == |
|||
{{viitteet}} |
|||
*[http://www.kendall-bioresearch.co.uk/diplura.htm Order Diplura] {{en}} |
*[http://www.kendall-bioresearch.co.uk/diplura.htm Order Diplura] {{en}} |
||
*[http://www.itis.gov/servlet/SingleRpt/SingleRpt?search_topic=TSN&search_value=99228 ITIS: Diplura] {{en}} |
*[http://www.itis.gov/servlet/SingleRpt/SingleRpt?search_topic=TSN&search_value=99228 ITIS: Diplura] {{en}} |
Versio 28. maaliskuuta 2015 kello 22.12
Kaksisukahäntäiset | |
---|---|
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
Kunta: | Eläinkunta Animalia |
Pääjakso: | Niveljalkaiset Arthropoda |
Alajakso: | Kuusijalkaiset Hexapoda |
Luokka: | Entognatha |
Lahko: |
Kaksisukahäntäiset Diplura Börner, 1904 |
Heimot | |
|
|
Katso myös | |
Kaksisukahäntäiset Wikispeciesissä |
Kaksisukahäntäiset (Diplura) on niveljalkaisiin kuuluva lahko. Useimmat lahkon noin 800 lajista[1] elävät trooppisilla alueilla. Suomesta tunnetaan yksi laji, marraskaksisukahäntäinen (Campodea plusiochaeta).
Lahkosta on vain vähän fossiililöydöksiä, se on kuitenkin ollut olemassa jo kivihiilikaudella.[1]
Piirteitä
Kaksisukahäntäiset ovat maaperässä tai lahoavassa kasvimassassa eläviä, yleensä 2–5 mm pitkiä (jotkin Japyx-suvun lajit jopa 50mm) selkärangattomia eläimiä. Niillä on pitkänomainen ruumis, kuusi jalkaa, pitkät tuntosarvet sekä lahkon nimen mukaisesti kaksi perälisäkettä, jotka voivat olla joko siimamaiset tai pihtimäiset. Takaruumiissa on 11 jaoketta, joista useimpien sivuilla on pienet rakkulat. Näiden arvellaan auttavan eläimen nestetasapainon säätelyssä. Kaikilta lajeilta puuttuvat sekä verkko- että pistesilmät ja perälisäkkeiden mahdollista tummaa väriä lukuun ottamatta eläimen vartalossa ei ole pigmenttiä. Nilkassa on vain yksi jaoke. Siipiä ei ole.[2][1][3]
Kaksisukahäntäisen katkenneet raajat tai muut ulokkeet kasvavat takaisin seuraavien nahanluontien yhteydessä. Ne ovat yhdessä kummitussirkkojen kanssa ainoat maaniveljalkaiset, jotka kykenevät kasvattamaan irroneen raajan takaisin. Lisäksi häirityn eläimen perälisäkkeet voivat katketa tyvestä ja siten hämätä saalistajaa.[3]
Elintavat
Suuosat ovat purevat ja ravintona toimii yleensä lahoava orgaaninen materiaali, mutta jotkin lajit ovat petoja pyydystäen perälisäkkeillään hyppyhäntäisiä, hyönteistoukkia ja muita pieneliöitä. Hedelmöitys on ulkoinen: koiras laskee maahan spermapaketin, jonka naaras poimii sukuaukkoonsa. Näköaistin puuttumisesta huolimatta kaksisukahäntäiset välttelevät päivänvaloa. Muodonvaihdos on olematon ja munasta kuoriutuva nymfi käy läpi mahdollisesti jopa 20 toukkavaihetta ennen aikuistumistaan, ja aikuinenkin yksilö luo nahkansa vielä jopa kymmenen kertaa. Jotkin tropiikissa elävät lajit hoivaavat poikasiaan. Kaksisukahäntäiset voivat elää 2–3 vuotta.[2]
Lähteet
- ↑ a b c Tree of Life: Diplura (englanniksi)
- ↑ a b Larry Huldén: Suomen hyönteislahkot. Luonnontieteellinen keskusmuseo (opintomoniste)
- ↑ a b North Carolina State University: Diplura (englanniksi)
- Order Diplura (englanniksi)
- ITIS: Diplura (englanniksi)