Ero sivun ”Konserttimestari” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Botti poisti 23 Wikidatan sivulle d:q691031 siirrettyä kielilinkkiä
→‎Lähteet: typografia
Rivi 6: Rivi 6:


== Lähteet ==
== Lähteet ==
*{{Viitteet}}
{{Viitteet}}


[[Luokka:Taidemusiikki]]
[[Luokka:Taidemusiikki]]

Versio 25. helmikuuta 2015 kello 18.43

Konserttimestari on sinfoniaorkesterissa ensimmäisten viulujen äänenjohtaja, jonka tehtäviin kuuluu vastata koko jousiston jousituksista, soittaa orkesterikirjallisuuteen sisältyvät viulusoolot sekä toimia soittajien ja kapellimestarin välisenä yhdyssiteenä.[1] [2] Konserttimestari on osaltaan vastuussa esityksistä, ei vain omassa ryhmässään, vaan käytännössä koko jousiston osalta mm soittotapansa, valitsemiensa jousitusten sekä olemalla aloitteellinen kaikissa sisääntuloissa.[3] Osoittamansa musiikillisen aloitekykynsä johdosta konserttimestaria voidaan pitää tavallaan koko orkesterin äänenjohtajana.[4]

Alun perin konserttimestari johti konsertteja yhdessä cembalistin kanssa[5], mutta kapellimestarin osuus konsertin johtajana kävi välttämättömäksi Ranskan suuren vallankumouksen jälkeisinä vuosina musiikin monimutkaistumisen ja orkestereiden suurentumisen vuoksi: orkesterin johtaminen siirtyi kokonaan konserttimestarilta varsinaiselle orkesterinjohtajalle.[6] Tämä entisajan johtava asema heijastuu vieläkin Isossa-Britanniassa, missä konserttimestarilla (engl. leader) on tärkeä asema ja hänen nimensä painetaan ohjelmaan erikseen orkesterin kapellimestarin jälkeen.[7]

Joissakin pienemmissä kokoonpanoissa konserttimestari johtaa edelleen esityksiä. Tällaisia ovat esimerkiksi kamariorkesteri Europa Galante, johtajana viulutaiteilija Fabio Biondi ja Akademie für Alte Musik Berlin.

Lähteet

  1. Musiikki, suuri musiikkitietosanakirja 3, s. 232, Keuruu 1990
  2. Andante, klassisen musiikin tietosanakirja, s. 258, Porvoo 2002
  3. Otavan iso musiikkitietosanakirja 3, s. 497, Ingmar Bengtsson, Keuruu 1978
  4. Gregor Brodin: Musiikkisanakirja, s. 131, Tukholma 1975
  5. Spectrum 8, s. 544, Porvoo 1979
  6. Musiikkikirja, s. 40, Hong Kong 1980
  7. Otavan iso musiikkitietosanakirja 3, s. 497, Ingmar Bengtsson, Keuruu 1978