Ero sivun ”Gneissi” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
w |
p Botti lisäsi luokkaan Seulonnan_keskeiset_artikkelit |
||
| Rivi 20: | Rivi 20: | ||
{{Tynkä/Tiede}} |
{{Tynkä/Tiede}} |
||
[[Luokka:Metamorfiset kivilajit]] |
[[Luokka:Metamorfiset kivilajit]] |
||
[[Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit]] |
|||
Versio 3. helmikuuta 2015 kello 17.17
Gneissi on yleinen metamorfinen kivilaji, joka on tyypillisesti keski- tai karkearakeinen.[1] Kiven mineraaleista vähemmän kuin 50 % on suuntautunut ja litistynyt maankuoren liikkeiden vaikutuksesta.lähde? Liuskeissa taas yli puolet mineraaleista on liuskostunut ja suuntautunut. Gneissiä syntyy korkean asteen (korkean lämpötilan) aluemetamorfoosissa.
Kun graniitti metamorfoituu paineen alaisena, siitä tulee graniittigneissiä. Graniitti ja gneissi muodostuvat samoista mineraaleista: niissä on maasälpää, kiillettä ja kvartsia. Gneississä on paljon raitoja. Väriltään se on joko harmaa tai punertava, joskus myös melkein musta.[1]
Gneissejä voidaan myös nimetä mineraalikoostumuksensa mukaan, esimerkiksi kiillegneissi, joka sisältää hyvin runsaasti kiillettä. Kiillegneissin väri vaihtelee mustasta harmaaseen. Kiilteestä johtuen rakenne on usein liuskeinen. Magmakivistä syntyneistä gneisseistä käytetään myös nimitystä ortogneissi, sedimenttikivistä syntyneitä kutsutaan nimellä paragneissi. Seoskiviin eli migmatiitteihin kuuluvan suonigneissin tunnistaa kerrosmaisesti vuorottelevista vaaleista ja tummista raidoista.
Suomen maakuntakivistä gneissi on Keski-Pohjanmaan maakuntakivi.
Gneissiä käytetään rakennuskivenä.[1]