Ero sivun ”Pakkoyrittäjä” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Tilastotietoa määristä |
p →Näennäisyrittäjyys: Alaotsikko muotoon yrittäJÄ, sillä yläotsikkokin on |
||
| Rivi 10: | Rivi 10: | ||
Suomen Yrittäjien kyselytulosten mukaan noin viidennes yrittäjistä on ajautunut yrittäjyyteen työpaikan menettämisen takia. Tästä huolimatta vain noin 7 % yrittäjistä harkitsisi paluuta palkansaajaksi, jos sellainen mahdollisuus tulisi. Alun vastenmielisyydestä huolimatta valtaosalle yrittäjistä yrittäjyys on osoittautunut hyväksi.<ref name=okko/> |
Suomen Yrittäjien kyselytulosten mukaan noin viidennes yrittäjistä on ajautunut yrittäjyyteen työpaikan menettämisen takia. Tästä huolimatta vain noin 7 % yrittäjistä harkitsisi paluuta palkansaajaksi, jos sellainen mahdollisuus tulisi. Alun vastenmielisyydestä huolimatta valtaosalle yrittäjistä yrittäjyys on osoittautunut hyväksi.<ref name=okko/> |
||
== |
== Näennäisyrittäjä == |
||
Pakkoyrittäjyys on toisinaan nähty ''näennäisyrittäjyytenä''. Sitä on kritisoitu mm. siitä, että se olisi [[työnantaja|työnantajien]] keino välttää työnantajavelvollisuuksia ja säästää kustannuksia. Näennäisyrittäjän työtä tilaava yritys voi kritiikin mukaan sanella työn ehdot ilman [[työehtosopimus|työehtosopimuksen]] tai lainsäädännön palkansaajalle takaamaa minimiturvaa. Näennäisyrittäjän toimeentulo ja [[sosiaaliturva]] on herättänyt huolta.<ref name=mattila>[http://www.hs.fi/kulttuuri/a1305545690711 Noora Mattila: Pakkoyrittäjyys yleistyy Suomessa rajusti] Helsingin Sanomat 21.9.2011</ref><ref>[http://www.esaimaa.fi/Mielipide---Sana-on-vapaa/2011/12/14/Pakkoyritt%C3%A4jyys+on+ty%C3%B6n+polkumyynti%C3%A4/2011112570434/68 Jukka Kärnä: Pakkoyrittäjyys on työn polkumyyntiä] Etelä-Saimaa 14.12.2011</ref><ref>[http://yle.fi/uutiset/pakkoyrittajyys_vakiintuu_tyoelamassa/6196162 Yle.fi: Pakkoyrittäjyys vakiintuu työelämässä] 5.7.2012</ref> |
Pakkoyrittäjyys on toisinaan nähty ''näennäisyrittäjyytenä''. Sitä on kritisoitu mm. siitä, että se olisi [[työnantaja|työnantajien]] keino välttää työnantajavelvollisuuksia ja säästää kustannuksia. Näennäisyrittäjän työtä tilaava yritys voi kritiikin mukaan sanella työn ehdot ilman [[työehtosopimus|työehtosopimuksen]] tai lainsäädännön palkansaajalle takaamaa minimiturvaa. Näennäisyrittäjän toimeentulo ja [[sosiaaliturva]] on herättänyt huolta.<ref name=mattila>[http://www.hs.fi/kulttuuri/a1305545690711 Noora Mattila: Pakkoyrittäjyys yleistyy Suomessa rajusti] Helsingin Sanomat 21.9.2011</ref><ref>[http://www.esaimaa.fi/Mielipide---Sana-on-vapaa/2011/12/14/Pakkoyritt%C3%A4jyys+on+ty%C3%B6n+polkumyynti%C3%A4/2011112570434/68 Jukka Kärnä: Pakkoyrittäjyys on työn polkumyyntiä] Etelä-Saimaa 14.12.2011</ref><ref>[http://yle.fi/uutiset/pakkoyrittajyys_vakiintuu_tyoelamassa/6196162 Yle.fi: Pakkoyrittäjyys vakiintuu työelämässä] 5.7.2012</ref> |
||
Versio 26. marraskuuta 2014 kello 15.37
Pakkoyrittäjä tarkoittaa henkilöä, joka on joutunut yrittäjäksi vastoin tahtoaan. Pakkoyrittäjäksi on voinut joutua esimerkiksi sen jälkeen, kun on tullut irtisanotuksi entisestä palkkatyöstään.[1] Pakkoyrittäjänä voidaan pitää myös vapaaehtoisesti yrittäjäksi ryhtynyttä, joka haluaisi siirtyä palkkatyöhön, ja eläkeiän saavuttanutta yrittäjää, joka ei saa yritystään realisoiduksi.[2]
Pakkoyrittäjä-sanaa on kritisoitu, sillä työttömän ei Suomessa ole pakko ryhtyä yrittäjäksi. Tilalle on tarjottu käsitettä vastentahtoinen yrittäminen. Yritttäjyystieteissä pakkoyrittäjä on vakiintunut termi, vaikka sen määritelmästä ei olekaan yksimielisyyttä. Termi on saanut alkunsa motivaatiokeskustelusta, jonka mukaan ihminen kokee yrittäjyyden joko mahdollisuutena tai pakkona. Nyttemmin asiaa ei kuitenkaan nähdä yhtä mustavalkoisena, vaan puhutaan pakosta osasyynä yrittäjyyteen.[2]
Pakkoyrittäjälle on tyypillistä, ettei hän ole harkinnut yrittäjyyttä. Yrittäjyyteen joudutaan työelämässä tapahtuneen pettymyksen, esimerkiksi työttömyyden kautta. Pettymys heijastuu pakkoyrittäjän uraan ja erottaa pakkoyrittäjän "tavallisesta" yrittäjästä.[2]
Vastentahtoisten yrittäjien määrä
Suomessa on noin 260 000 yrittäjää.[2] Yrittäjistä noin 152 000 on itsensätyöllistäjiä. Erään itsensätyöllistäjiä koskeneen tutkimuksen mukaan viidennes heistä työskenteli yrittäjänä vastentahtoisesti. Yli 40 % itsensätyöllistäjistä ilmoitti, ettei vastaavaa palkkatyötä ei ollut tarjolla, jolloin yrittäjyys tarjosi tavan työllistyä.[3]
Suomen Yrittäjien kyselytulosten mukaan noin viidennes yrittäjistä on ajautunut yrittäjyyteen työpaikan menettämisen takia. Tästä huolimatta vain noin 7 % yrittäjistä harkitsisi paluuta palkansaajaksi, jos sellainen mahdollisuus tulisi. Alun vastenmielisyydestä huolimatta valtaosalle yrittäjistä yrittäjyys on osoittautunut hyväksi.[2]
Näennäisyrittäjä
Pakkoyrittäjyys on toisinaan nähty näennäisyrittäjyytenä. Sitä on kritisoitu mm. siitä, että se olisi työnantajien keino välttää työnantajavelvollisuuksia ja säästää kustannuksia. Näennäisyrittäjän työtä tilaava yritys voi kritiikin mukaan sanella työn ehdot ilman työehtosopimuksen tai lainsäädännön palkansaajalle takaamaa minimiturvaa. Näennäisyrittäjän toimeentulo ja sosiaaliturva on herättänyt huolta.[1][4][5]
Mm. SAK ilmoittaa tavoitteekseen pakko- ja näennäisyrittäjyyden estämisen.[6]
Viitteet
- ↑ a b Noora Mattila: Pakkoyrittäjyys yleistyy Suomessa rajusti Helsingin Sanomat 21.9.2011
- ↑ a b c d e Okko, Sari: Milloin olen pakkoyrittäjä? Ilmarinen 3/14, ISSN 1239-050X
- ↑ Läppärihipsteri, raksatyöläinen, pakkoyrittäjä… itsensätyöllistäjiä on moneen lähtöön Työpiste-lehti 19.11.2014
- ↑ Jukka Kärnä: Pakkoyrittäjyys on työn polkumyyntiä Etelä-Saimaa 14.12.2011
- ↑ Yle.fi: Pakkoyrittäjyys vakiintuu työelämässä 5.7.2012
- ↑ SAK:n kannat: Itsensä työllistäminen Viitattu 16.1.2014