Ero sivun ”Helmikuun 26. päivän välikohtaus” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [katsottu versio] |
Ei muokkausyhteenvetoa Merkkaukset: Mobiilimuokkaus mobiilisivustosta |
p Käyttäjän Jaajaamies (keskustelu) muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän Risukarhi tekemään versioon. |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
[[Tiedosto: |
[[Tiedosto:Rebel troops in February 26 Incident.JPG|300px|thumb|Yliluutnantti Niu Yoshitada komppaniansa kanssa [[26. helmikuuta]] [[1936]].]]'''Helmikuun 26. päivän välikohtaus''' ({{k-ja|二・二六事件|Ni-niroku jiken}}) oli vallankaappausyritys [[Japani]]ssa 26.–29. helmikuuta vuonna 1936. Sen aloittivat [[keisarillisen Japanin armeija]]n äärinationalistisen ryhmittymän [[Kōdō-ha]]n upseerit. 1 400 sotilasta nuorten upseerien komennuksessa ottivat haltuunsa Tokion keskustan ja surmasivat useita johtavia poliitikkoja, kuten talousministeri [[Takahashi Korekiyo]]n, kenraali [[Jōtarō Watanabe]]n ja ''[[naidaijin]]'' [[Saitō Makoto]]n. He hyökkäsivät myös [[Kantei|pääministerin asuntoon]] ja ''[[jijū]]n'' (kamariherran) asuntoon, mutta epäonnistuivat heidän murhaamisessaan: pääministeri [[Keisuke Okada]] ja amiraali [[Kantarō Suzuki]] pelastuivat täpärästi. |
||
Kapinalliset lähestyivät armeijaministeri [[Yoshiyuki Kawashima]]a ja vaativat uuden hallituksen muodostamista. Vaikka jotkut korkea-arvoiset upseerit kannattivat vallankaappausta, armeijan yleisesikunta ja erityisesti tapahtumista raivostunut keisari [[Hirohito]] vastustivat sitä. Neuvottelut kapinallisten kanssa epäonnistuivat, joten seuraavana päivänä julistettiin sotalaki ja kapinallisia komennettiin vetäytymään. Kapinalliset olivat luulleet toimivansa keisarin puolesta ja antautuivat muutaman päivän kuluttua. Kaksi kapinan johtajaa teki [[seppuku]]n, ja loput 19 tuomittiin salaisessa oikeudenkäynnissä kuolemaan. Heihin kuului oikeistolainen ajattelija [[Ikki Kita]]. Armeija käytti tapahtumia oman vaikutusvaltansa lisäämiseen. |
Kapinalliset lähestyivät armeijaministeri [[Yoshiyuki Kawashima]]a ja vaativat uuden hallituksen muodostamista. Vaikka jotkut korkea-arvoiset upseerit kannattivat vallankaappausta, armeijan yleisesikunta ja erityisesti tapahtumista raivostunut keisari [[Hirohito]] vastustivat sitä. Neuvottelut kapinallisten kanssa epäonnistuivat, joten seuraavana päivänä julistettiin sotalaki ja kapinallisia komennettiin vetäytymään. Kapinalliset olivat luulleet toimivansa keisarin puolesta ja antautuivat muutaman päivän kuluttua. Kaksi kapinan johtajaa teki [[seppuku]]n, ja loput 19 tuomittiin salaisessa oikeudenkäynnissä kuolemaan. Heihin kuului oikeistolainen ajattelija [[Ikki Kita]]. Armeija käytti tapahtumia oman vaikutusvaltansa lisäämiseen. |
||
Versio 17. marraskuuta 2014 kello 12.05
Helmikuun 26. päivän välikohtaus (jap. 二・二六事件, Ni-niroku jiken) oli vallankaappausyritys Japanissa 26.–29. helmikuuta vuonna 1936. Sen aloittivat keisarillisen Japanin armeijan äärinationalistisen ryhmittymän Kōdō-han upseerit. 1 400 sotilasta nuorten upseerien komennuksessa ottivat haltuunsa Tokion keskustan ja surmasivat useita johtavia poliitikkoja, kuten talousministeri Takahashi Korekiyon, kenraali Jōtarō Watanaben ja naidaijin Saitō Makoton. He hyökkäsivät myös pääministerin asuntoon ja jijūn (kamariherran) asuntoon, mutta epäonnistuivat heidän murhaamisessaan: pääministeri Keisuke Okada ja amiraali Kantarō Suzuki pelastuivat täpärästi.
Kapinalliset lähestyivät armeijaministeri Yoshiyuki Kawashimaa ja vaativat uuden hallituksen muodostamista. Vaikka jotkut korkea-arvoiset upseerit kannattivat vallankaappausta, armeijan yleisesikunta ja erityisesti tapahtumista raivostunut keisari Hirohito vastustivat sitä. Neuvottelut kapinallisten kanssa epäonnistuivat, joten seuraavana päivänä julistettiin sotalaki ja kapinallisia komennettiin vetäytymään. Kapinalliset olivat luulleet toimivansa keisarin puolesta ja antautuivat muutaman päivän kuluttua. Kaksi kapinan johtajaa teki seppukun, ja loput 19 tuomittiin salaisessa oikeudenkäynnissä kuolemaan. Heihin kuului oikeistolainen ajattelija Ikki Kita. Armeija käytti tapahtumia oman vaikutusvaltansa lisäämiseen.
Lähteet
- Cortazzi, Hugh: The Japanese Achievement, s. 229–230. London: Sidgwick and Jackson, 1990. ISBN 0-283-99647-1.