Ero sivun ”Down to Earth (Rainbow’n albumi)” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Jpk (keskustelu | muokkaukset)
seulojat
20 792 muokkausta
p isbn fix
KielimiliisiBot (keskustelu | muokkaukset)
22 066 muokkausta
p kh, typos fixed: myöskin → myös, edelläma → edellä ma, lukuuno → lukuun o, Tänä päivänä → Nykyään using AWB
Rivi 44: Rivi 44:


Blackmore pyysi vanhaa [[Deep Purple]] -kolleegaansa, basisti [[Roger Glover]]ia tuottamaan yhtyeen tuleva albumi. Glover oli toiminut Deep Purplesta lähtönsä jälkeen menestyksekkäästi tuottajana ja hänen tehtävä olikin ”saada Rainbow myymään enemmän levyjä”<ref>Roger Gloverin haastattelu Suomen vierailun yhteydessä vuonna 2000</ref>. Koska sopivaa basistia ei löytynyt, tuli Gloverista myös yhtyeen basisti. Basistina oli Daisleyn lähdön jälkeen toiminut jonkin aikaa [[The Pretty Things]]- ja [[T. Rex]]-yhtyeissä soittanut [[Jack Green]], mutta hän ei kuitenkaan jäänyt yhtyeeseen.<ref>http://www.blackmoresnight.com/moon_castle_pages/blackmore_discography.htm Blackmoresnight.com</ref>
Blackmore pyysi vanhaa [[Deep Purple]] -kolleegaansa, basisti [[Roger Glover]]ia tuottamaan yhtyeen tuleva albumi. Glover oli toiminut Deep Purplesta lähtönsä jälkeen menestyksekkäästi tuottajana ja hänen tehtävä olikin ”saada Rainbow myymään enemmän levyjä”<ref>Roger Gloverin haastattelu Suomen vierailun yhteydessä vuonna 2000</ref>. Koska sopivaa basistia ei löytynyt, tuli Gloverista myös yhtyeen basisti. Basistina oli Daisleyn lähdön jälkeen toiminut jonkin aikaa [[The Pretty Things]]- ja [[T. Rex]]-yhtyeissä soittanut [[Jack Green]], mutta hän ei kuitenkaan jäänyt yhtyeeseen.<ref>http://www.blackmoresnight.com/moon_castle_pages/blackmore_discography.htm Blackmoresnight.com</ref>
Kosketinsoittajaksi valittiin Powellin sooloyhtyeessä sekä [[Colosseum II]] -yhtyeessä aiemmin vaikuttanut [[Don Airey]]. Laulajaksi olivat ehdolla ainakin myöhemmin [[Uriah Heep]]issä laulanut [[Peter Goalby]], sekä entinen Deep Purple -laulaja [[Ian Gillan]], joka oli soittanut Blackmoren kanssa jouluna 1978 pidetyssä konsertissa. Vokalistiksi valittiin lopulta [[Graham Bonnet]], joka oli laulanut aikoinaan pop-duo [[The Marbles]]issa. Bonnetin nimi tuli esille, kun Cozy Powell soitti studiossa The Marblesin hittikappaletta ”Only One Woman”<ref>http://www.imperiumi.net/index.php?act=albums&id=11831 Albumin arvostelu Imperiumi.net-sivustolla</ref>. Bonnet oli ulkoisesti edeltäjänsä Dion täydellinen vastakohta lyhyine hiuksineen, peililaseineen ja pukuineen, mutta omasi kuitenkin vahvan äänen. Tuleva albumi nauhoitettiin edellisen levyn tapaan linnaan rakennetussa studiossa [[Ranska]]ssa lukuunottamatta vokaaleja, jotka nauhoitettiin Kingdom Sound-Studioilla [[Long Island]]illa<ref>http://www.rockpages.gr/detailspage.aspx?id=2320&type=1&lang=EN Graham Bonnetin haastattelu</ref>.
Kosketinsoittajaksi valittiin Powellin sooloyhtyeessä sekä [[Colosseum II]] -yhtyeessä aiemmin vaikuttanut [[Don Airey]]. Laulajaksi olivat ehdolla ainakin myöhemmin [[Uriah Heep]]issä laulanut [[Peter Goalby]], sekä entinen Deep Purple -laulaja [[Ian Gillan]], joka oli soittanut Blackmoren kanssa jouluna 1978 pidetyssä konsertissa. Vokalistiksi valittiin lopulta [[Graham Bonnet]], joka oli laulanut aikoinaan pop-duo [[The Marbles]]issa. Bonnetin nimi tuli esille, kun Cozy Powell soitti studiossa The Marblesin hittikappaletta ”Only One Woman”<ref>http://www.imperiumi.net/index.php?act=albums&id=11831 Albumin arvostelu Imperiumi.net-sivustolla</ref>. Bonnet oli ulkoisesti edeltäjänsä Dion täydellinen vastakohta lyhyine hiuksineen, peililaseineen ja pukuineen, mutta omasi kuitenkin vahvan äänen. Tuleva albumi nauhoitettiin edellisen levyn tapaan linnaan rakennetussa studiossa [[Ranska]]ssa lukuun ottamatta vokaaleja, jotka nauhoitettiin Kingdom Sound-Studioilla [[Long Island]]illa<ref>http://www.rockpages.gr/detailspage.aspx?id=2320&type=1&lang=EN Graham Bonnetin haastattelu</ref>.


== Albumin sisältö ja kaupallinen menestys ==
== Albumin sisältö ja kaupallinen menestys ==


Albumin kappaleet ovat pääasiassa Blackmoren (musiikki) ja Gloverin (lyriikat) kirjoittamia. Hitiksi noussut ”Since You Been Gone” on [[Russ Ballard]]in käsialaa. Kyseinen kappale ja myöskin hitiksi noussut ”All Night Long” edustivat Rainbown uutta radioystävällistä kaupallista linjaa. Samaa linjaa edustaa myös ”Makin' Love” -kappale. Suoraviivaisempaa rockia ovat ”No Time to Lose”, ”Danger Zone” ja ”Lost in Hollywood”. ”Eyes of the World” -kappaleessa Don Aireyn kosketinsoittimet ovat vahvasti esillä ja kappale on albumin ainoita kappaleita, jossa on viitteitä yhtyeen aiempaan, Dion aikaiseen tuotantoon. Kosketinsoittimet ovat muutenkin läpi albumin vahvasti esillä. ”Love’s No Friend” taas on hidas ja hiukan [[blues]]-henkinen kappale. Lisäksi sessioissa nauhoitettiin kappale ”Bad Girl”, joka alun perin julkaistiin ”Since You Been Gone” -singlen b-puolella<ref>http://www.raulmateos.com/rainbow/others.html Rainbown singlediskografia</ref>.
Albumin kappaleet ovat pääasiassa Blackmoren (musiikki) ja Gloverin (lyriikat) kirjoittamia. Hitiksi noussut ”Since You Been Gone” on [[Russ Ballard]]in käsialaa. Kyseinen kappale ja myös hitiksi noussut ”All Night Long” edustivat Rainbown uutta radioystävällistä kaupallista linjaa. Samaa linjaa edustaa myös ”Makin' Love” -kappale. Suoraviivaisempaa rockia ovat ”No Time to Lose”, ”Danger Zone” ja ”Lost in Hollywood”. ”Eyes of the World” -kappaleessa Don Aireyn kosketinsoittimet ovat vahvasti esillä ja kappale on albumin ainoita kappaleita, jossa on viitteitä yhtyeen aiempaan, Dion aikaiseen tuotantoon. Kosketinsoittimet ovat muutenkin läpi albumin vahvasti esillä. ”Love’s No Friend” taas on hidas ja hiukan [[blues]]-henkinen kappale. Lisäksi sessioissa nauhoitettiin kappale ”Bad Girl”, joka alun perin julkaistiin ”Since You Been Gone” -singlen b-puolella<ref>http://www.raulmateos.com/rainbow/others.html Rainbown singlediskografia</ref>.


''Down to Earth'' julkaistiin heinäkuussa 1979 ja se nousi [[Yhdistynyt kuningaskunta|Britannia]]n albumilistalla sijalle kuusi. Singleinä julkaistut ”Since You Been Gone” (UK 6.) ja ”All Night Long” (UK 5.) saivat Blackmoren toivomaa radiosoittoa ja listamenestystä. Yhdysvalloissa menestys ei kuitenkaan ollut huimaa: albumi jäi sijalle 66 ja ”Since You Been Gone” sijalle 57<ref>http://www.songfacts.com/detail.php?id=14388 Yhdysvaltojen listasijoitus</ref>. Huolimatta hitti-singleistä albumi möi vähemmän kuin edelliset Dion aikaiset albumit<ref>http://www.poemhunter.com/lyrics/rainbow/biography/ Rainbow-biografia Poemhunter-sivustolla</ref>.
''Down to Earth'' julkaistiin heinäkuussa 1979 ja se nousi [[Yhdistynyt kuningaskunta|Britannia]]n albumilistalla sijalle kuusi. Singleinä julkaistut ”Since You Been Gone” (UK 6.) ja ”All Night Long” (UK 5.) saivat Blackmoren toivomaa radiosoittoa ja listamenestystä. Yhdysvalloissa menestys ei kuitenkaan ollut huimaa: albumi jäi sijalle 66 ja ”Since You Been Gone” sijalle 57<ref>http://www.songfacts.com/detail.php?id=14388 Yhdysvaltojen listasijoitus</ref>. Huolimatta hitti-singleistä albumi möi vähemmän kuin edelliset Dion aikaiset albumit<ref>http://www.poemhunter.com/lyrics/rainbow/biography/ Rainbow-biografia Poemhunter-sivustolla</ref>.


Albumin julkaisun jälkeen yhtye lähti maailmankiertueelle esiintyen Euroopassa, Aasiassa ja Pohjois-Amerikassa. Kiertue huipentui elokuussa 1980 [[Donington Park]]iin ensimmäisille [[Monsters of Rock]] -festivaaleille, joissa yhtye oli pääesiintyjä. Tämä jäi kokoonpanon viimeiseksi esiintymiseksi Powellin erotessa yhtyeestä konsertin jälkeen<ref>http://www.joegeesin.com/cozy-powell.htm Cozy Powellin haastattelu vuodelta 1996</ref>. Myös laulaja Graham Bonnet erosi seuraavan albumin esituotannon aikana yhtyeestä<ref>http://www.rockpages.gr/detailspage.aspx?id=2320&type=1&lang=EN Graham Bonnetin haastattelu</ref>. Lisäksi Bonnetin esiintyminen juovuksissa<ref>http://www.poemhunter.com/lyrics/rainbow/biography/ Rainbow-biografia Poemhunter-sivustolla</ref> ja sanojen unohtelu<ref>http://www.joegeesin.com/cozy-powell.htm Cozy Powellin haastattelu vuodelta 1996</ref> edellämainitulla Doningtonin keikalla oli aiheuttanut juopaa hänen ja Blackmoren välillä.
Albumin julkaisun jälkeen yhtye lähti maailmankiertueelle esiintyen Euroopassa, Aasiassa ja Pohjois-Amerikassa. Kiertue huipentui elokuussa 1980 [[Donington Park]]iin ensimmäisille [[Monsters of Rock]] -festivaaleille, joissa yhtye oli pääesiintyjä. Tämä jäi kokoonpanon viimeiseksi esiintymiseksi Powellin erotessa yhtyeestä konsertin jälkeen<ref>http://www.joegeesin.com/cozy-powell.htm Cozy Powellin haastattelu vuodelta 1996</ref>. Myös laulaja Graham Bonnet erosi seuraavan albumin esituotannon aikana yhtyeestä<ref>http://www.rockpages.gr/detailspage.aspx?id=2320&type=1&lang=EN Graham Bonnetin haastattelu</ref>. Lisäksi Bonnetin esiintyminen juovuksissa<ref>http://www.poemhunter.com/lyrics/rainbow/biography/ Rainbow-biografia Poemhunter-sivustolla</ref> ja sanojen unohtelu<ref>http://www.joegeesin.com/cozy-powell.htm Cozy Powellin haastattelu vuodelta 1996</ref> edellä mainitulla Doningtonin keikalla oli aiheuttanut juopaa hänen ja Blackmoren välillä.


== Albumi mediassa ==
== Albumi mediassa ==
Rivi 58: Rivi 58:
Britannian musiikkilehdistössä albumi sai julkaisunsa aikoihin positiivista kritiikkiä ja uusien muusikoiden panosta kehuttiin korkealle.<ref>Arvosteluja Rainbow Fan Clan Legacy-sivustolla</ref> Allmusic.com-sivuston arvostelija kehuu eteenkin Blackmoren, Gloverin ja Powellin panosta ja kritisoi hiukan laulaja Graham Bonnetin suoritusta.<ref>http://www.allmusic.com/album/down-to-earth-r16060/review</ref> Suomalaisen Deep-Purple.fi-sivuston arvostelija toteaa, että "tällä levyllä soittava bändi kuulostaa yhä erinomaiselta, mutta samalla yhtyeen soundi on aikaisempaa selvästi popahtavampi".<ref>http://www.deep-purple.fi/levyt.php?id=21 Arvostelu Deep-Purple.fi-sivustolla</ref>
Britannian musiikkilehdistössä albumi sai julkaisunsa aikoihin positiivista kritiikkiä ja uusien muusikoiden panosta kehuttiin korkealle.<ref>Arvosteluja Rainbow Fan Clan Legacy-sivustolla</ref> Allmusic.com-sivuston arvostelija kehuu eteenkin Blackmoren, Gloverin ja Powellin panosta ja kritisoi hiukan laulaja Graham Bonnetin suoritusta.<ref>http://www.allmusic.com/album/down-to-earth-r16060/review</ref> Suomalaisen Deep-Purple.fi-sivuston arvostelija toteaa, että "tällä levyllä soittava bändi kuulostaa yhä erinomaiselta, mutta samalla yhtyeen soundi on aikaisempaa selvästi popahtavampi".<ref>http://www.deep-purple.fi/levyt.php?id=21 Arvostelu Deep-Purple.fi-sivustolla</ref>


Tänä päivänä kriitikot ja monet yhtyeen fanit ovat kritisoineet Rainbown radioystävällisempään ja kaupallisempaa musiikkiin siirtymistä<ref>http://www.imperiumi.net/index.php?act=albums&id=11831 Albumin arvostelu Imperiumi.net-sivustolla</ref> ja pitävät Ronnie James Dion aikaista versiota yhtyeestä parhaana. Tästä huolimatta varsinkin tältä albumilta löytyvät ”Since You Been Gone” ja ”All Night Long” ovat yhtyeen tunnetuimpia kappaleita ja saavat edelleen radiosoittoa [[AOR]]-musiikkiin suuntautuneilla radio-asemilla.
Nykyään kriitikot ja monet yhtyeen fanit ovat kritisoineet Rainbown radioystävällisempään ja kaupallisempaa musiikkiin siirtymistä<ref>http://www.imperiumi.net/index.php?act=albums&id=11831 Albumin arvostelu Imperiumi.net-sivustolla</ref> ja pitävät Ronnie James Dion aikaista versiota yhtyeestä parhaana. Tästä huolimatta varsinkin tältä albumilta löytyvät ”Since You Been Gone” ja ”All Night Long” ovat yhtyeen tunnetuimpia kappaleita ja saavat edelleen radiosoittoa [[AOR]]-musiikkiin suuntautuneilla radio-asemilla.


Albumista julkaistiin remasteroitu versio vuonna 1999 ja ”Deluxe Edition” vuonna 2011, joka sisältää bonusmateriaalia.
Albumista julkaistiin remasteroitu versio vuonna 1999 ja ”Deluxe Edition” vuonna 2011, joka sisältää bonusmateriaalia.

Versio 1. marraskuuta 2014 kello 09.25

Tämä artikkeli käsittelee Rainbow’n albumia. Ozzy Osbournen albumia käsittelee artikkeli Down to Earth (Ozzy Osbournen albumi).
Down to Earth
Rainbow
Studioalbumin Down to Earth kansikuva
Studioalbumin tiedot
 Äänitetty  Château Pelly de Cornfeld, Ranska ja Kingdom Sound-studiot, Long Island, New York 1979
 Julkaistu 28. heinäkuuta 1979
 Formaatti LP, CD
 Tuottaja(t) Roger Glover
 Tyylilaji hard rock, AOR
 Kesto 36.05
 Levy-yhtiö Polydor Records
Listasijoitukset

Yhdistynyt kuningaskunta 6. (elokuu 1979)[1]
Ruotsi 17. (24. elokuuta 1979)[2]
Saksa 19. (1979)[3]
Suomi 26. (syyskuu 1979)[4]
Yhdysvallat 66. (1979)[5]

Rainbow’n muut julkaisut
Long Live Rock ’n’ Roll
1978 		Down to Earth
1979 		Difficult to Cure
1981
Singlet albumilta Down to Earth
  1. ”Since You Been Gone”
    Julkaistu: elokuu 1979
  2. ”All Night Long”
    Julkaistu: helmikuu 1980

Down to Earth on brittiyhtye Rainbow’n neljäs studioalbumi. Sillä toimii laulusolistina Graham Bonnet, joka otti eronneen Ronnie James Dion paikan. Toinen uusi jäsen oli entinen Deep Purple -basisti Roger Glover.[6]
Albumilla yhtye siirtyi aiempaa kaupallisempaan ilmaisuun.[7]

Albumilta julkaistut singlet ”Since You Been Gone” ja ”All Night Long” muodostuivat hiteiksi Britanniassa.[8]

Kokoonpanomuutokset

Syksyllä 1978 yhtyeen Pohjois-Amerikan-kiertueen jälkeen yhtyeen johtohahmo ja kitaristi Ritchie Blackmore alkoi järjestellä yhtyettä uudelleen. Blackmore oli pettynyt yhtyeen menestykseen varsinkin Pohjois-Amerikassa, jossa listoja hallitsivat uuden aallon AOR-yhtyeet ja Rainbown hard rock-/heavy metal -tyylinen musiikki oli pois muodista. Blackmore käski laulaja Ronnie James Dion unohtaa fantasia- ja miekka ja magia -tyyliset lyyrikat ja pyysi tätä kirjoittamaan enemmän parisuhteisiin ja rakkauteen liittyviä sanoituksia[9]. Dio ei ollut tästä lainkaan samaa mieltä ja erosi yhtyeestä vuoden 1978 lopulla. Myös edellisen kokoonpanon basisti Bob Daisley ja kosketinsoittaja David Stone erotettiin yhtyeestä syksyllä 1978 ja vain rumpali Cozy Powell pysyi kokoonpanossa, vaikka olikin aluksi epäileväinen yhtyeen uusista suunnitelmista[10].

Blackmore pyysi vanhaa Deep Purple -kolleegaansa, basisti Roger Gloveria tuottamaan yhtyeen tuleva albumi. Glover oli toiminut Deep Purplesta lähtönsä jälkeen menestyksekkäästi tuottajana ja hänen tehtävä olikin ”saada Rainbow myymään enemmän levyjä”[11]. Koska sopivaa basistia ei löytynyt, tuli Gloverista myös yhtyeen basisti. Basistina oli Daisleyn lähdön jälkeen toiminut jonkin aikaa The Pretty Things- ja T. Rex-yhtyeissä soittanut Jack Green, mutta hän ei kuitenkaan jäänyt yhtyeeseen.[12] Kosketinsoittajaksi valittiin Powellin sooloyhtyeessä sekä Colosseum II -yhtyeessä aiemmin vaikuttanut Don Airey. Laulajaksi olivat ehdolla ainakin myöhemmin Uriah Heepissä laulanut Peter Goalby, sekä entinen Deep Purple -laulaja Ian Gillan, joka oli soittanut Blackmoren kanssa jouluna 1978 pidetyssä konsertissa. Vokalistiksi valittiin lopulta Graham Bonnet, joka oli laulanut aikoinaan pop-duo The Marblesissa. Bonnetin nimi tuli esille, kun Cozy Powell soitti studiossa The Marblesin hittikappaletta ”Only One Woman”[13]. Bonnet oli ulkoisesti edeltäjänsä Dion täydellinen vastakohta lyhyine hiuksineen, peililaseineen ja pukuineen, mutta omasi kuitenkin vahvan äänen. Tuleva albumi nauhoitettiin edellisen levyn tapaan linnaan rakennetussa studiossa Ranskassa lukuun ottamatta vokaaleja, jotka nauhoitettiin Kingdom Sound-Studioilla Long Islandilla[14].

Albumin sisältö ja kaupallinen menestys

Albumin kappaleet ovat pääasiassa Blackmoren (musiikki) ja Gloverin (lyriikat) kirjoittamia. Hitiksi noussut ”Since You Been Gone” on Russ Ballardin käsialaa. Kyseinen kappale ja myös hitiksi noussut ”All Night Long” edustivat Rainbown uutta radioystävällistä kaupallista linjaa. Samaa linjaa edustaa myös ”Makin' Love” -kappale. Suoraviivaisempaa rockia ovat ”No Time to Lose”, ”Danger Zone” ja ”Lost in Hollywood”. ”Eyes of the World” -kappaleessa Don Aireyn kosketinsoittimet ovat vahvasti esillä ja kappale on albumin ainoita kappaleita, jossa on viitteitä yhtyeen aiempaan, Dion aikaiseen tuotantoon. Kosketinsoittimet ovat muutenkin läpi albumin vahvasti esillä. ”Love’s No Friend” taas on hidas ja hiukan blues-henkinen kappale. Lisäksi sessioissa nauhoitettiin kappale ”Bad Girl”, joka alun perin julkaistiin ”Since You Been Gone” -singlen b-puolella[15].

Down to Earth julkaistiin heinäkuussa 1979 ja se nousi Britannian albumilistalla sijalle kuusi. Singleinä julkaistut ”Since You Been Gone” (UK 6.) ja ”All Night Long” (UK 5.) saivat Blackmoren toivomaa radiosoittoa ja listamenestystä. Yhdysvalloissa menestys ei kuitenkaan ollut huimaa: albumi jäi sijalle 66 ja ”Since You Been Gone” sijalle 57[16]. Huolimatta hitti-singleistä albumi möi vähemmän kuin edelliset Dion aikaiset albumit[17].

Albumin julkaisun jälkeen yhtye lähti maailmankiertueelle esiintyen Euroopassa, Aasiassa ja Pohjois-Amerikassa. Kiertue huipentui elokuussa 1980 Donington Parkiin ensimmäisille Monsters of Rock -festivaaleille, joissa yhtye oli pääesiintyjä. Tämä jäi kokoonpanon viimeiseksi esiintymiseksi Powellin erotessa yhtyeestä konsertin jälkeen[18]. Myös laulaja Graham Bonnet erosi seuraavan albumin esituotannon aikana yhtyeestä[19]. Lisäksi Bonnetin esiintyminen juovuksissa[20] ja sanojen unohtelu[21] edellä mainitulla Doningtonin keikalla oli aiheuttanut juopaa hänen ja Blackmoren välillä.

Albumi mediassa

Britannian musiikkilehdistössä albumi sai julkaisunsa aikoihin positiivista kritiikkiä ja uusien muusikoiden panosta kehuttiin korkealle.[22] Allmusic.com-sivuston arvostelija kehuu eteenkin Blackmoren, Gloverin ja Powellin panosta ja kritisoi hiukan laulaja Graham Bonnetin suoritusta.[23] Suomalaisen Deep-Purple.fi-sivuston arvostelija toteaa, että "tällä levyllä soittava bändi kuulostaa yhä erinomaiselta, mutta samalla yhtyeen soundi on aikaisempaa selvästi popahtavampi".[24]

Nykyään kriitikot ja monet yhtyeen fanit ovat kritisoineet Rainbown radioystävällisempään ja kaupallisempaa musiikkiin siirtymistä[25] ja pitävät Ronnie James Dion aikaista versiota yhtyeestä parhaana. Tästä huolimatta varsinkin tältä albumilta löytyvät ”Since You Been Gone” ja ”All Night Long” ovat yhtyeen tunnetuimpia kappaleita ja saavat edelleen radiosoittoa AOR-musiikkiin suuntautuneilla radio-asemilla.

Albumista julkaistiin remasteroitu versio vuonna 1999 ja ”Deluxe Edition” vuonna 2011, joka sisältää bonusmateriaalia.

Kappaleet

A-puoli

  1. All Night Long – 3.50
  2. Eyes of the World – 6.38
  3. No Time to Lose – 3.45
  4. Makin’ Love – 3.41

B-puoli

  2. Since You Been Gone – 3.16 (säv. Russ Ballard)
  3. Love’s No Friend – 4.50
  4. Danger Zone – 4.27
  5. Lost in Hollywood – 4.51 (säv. Ritchie Blackmore/Roger Glover/Cozy Powell)

Deluxe Edition 2011

CD 1

  1. All Night Long – 3.53
  2. Eyes of the World – 6.42
  3. No Time to Lose – 3.45
  4. Makin’ Love – 4.38
  5. Since You Been Gone – 3.25
  6. Love’s No Friend – 4.55
  7. Danger Zone – 4.31
  8. Lost in Hollywood – 4.51
  9. Bad Girl – 4.51 (säv. Blackmore/Glover)
  10. Weiss Heim – 5.15 (studionauhoitus vuodelta 1980, säv. Blackmore)

CD 2

  1. All Night Long – 4.43 (instrumentaali)
  2. Eyes of the World – 6.52 (instrumentaali)
  3. Spark Don’t Mean a Fire – 3.52 (”No Time to Lose” -kappaleen varhainen versio)
  4. Makin’ Love – 4.46 (instrumentaali)
  5. Since You Been Gone – 4.02 (instrumentaali)
  6. Ain’t a Lot of Love in the Heart of Me – 5.00 (”Love’s No Friend” -kappaleen varhainen versio)
  7. Danger Zone – 5.31 (instrumentaali)
  8. Lost in Hollywood – 4.03 (instrumentaali)
  9. Bad Girl – 5.04 (instrumentaali)
  10. Ain’t a Lot of Love in the Heart of Me – 5.23 (vaihtoehtoinen versio)
  11. Eyes of the World – 6.11 (instrumentaali)
  12. All Night Long – 3.54 (Cozy Powell mix)

Kokoonpano

Tuotanto

  • Tuotanto – Roger Glover
  • Engineering – Gary Edwards
  • Direction – Bruce Payne
  • Äänitys – Michael Palmer, Leigh Mantle of Maison Rouge
  • Masterointi – Greg Calbi
  • Re-masterointi – Dennis Drake
  • Kannen kuva – Ron Walotsky

Arvostelut

Lähteet

  1. ↑ http://www.everyhit.com/
  2. ↑ http://swedishcharts.com/showitem.asp?interpret=Rainbow&titel=Down+To+Earth&cat=a
  3. ↑ http://www.charts-surfer.de/musiksearch.php
  4. ↑ Timo Pennanen: Sisältää hitin - levyt ja esittäjät Suomen musiikkilistoilla vuodesta 1972, sivu 242, Otava 2006
  5. ↑ http://www.allmusic.com/album/r16060
  6. ↑ Down to Earth Rainbow Allmusic. Viitattu 9.2.2012. (englanniksi)
  7. ↑ RAINBOW: 'Down To Earth' Deluxe Edition Due In January - Dec. 3, 2010 roadrunnerrecords.com. Viitattu 9.2.2012. (englanniksi)
  8. ↑ Chart Stats - Rainbow chartstats.com. Viitattu 9.2.2012. (englanniksi)
  9. ↑ Garry Sharpe-Young: Never Say Die 1979-1997 (Rockdetector 2003) ISBN 1-90144716-2
  10. ↑ http://www.deep-purple.fi/levyt.php?id=21 Artikkeli albumista Deep-Purple.fi-sivustolla
  11. ↑ Roger Gloverin haastattelu Suomen vierailun yhteydessä vuonna 2000
  12. ↑ http://www.blackmoresnight.com/moon_castle_pages/blackmore_discography.htm Blackmoresnight.com
  13. ↑ http://www.imperiumi.net/index.php?act=albums&id=11831 Albumin arvostelu Imperiumi.net-sivustolla
  14. ↑ http://www.rockpages.gr/detailspage.aspx?id=2320&type=1&lang=EN Graham Bonnetin haastattelu
  15. ↑ http://www.raulmateos.com/rainbow/others.html Rainbown singlediskografia
  16. ↑ http://www.songfacts.com/detail.php?id=14388 Yhdysvaltojen listasijoitus
  17. ↑ http://www.poemhunter.com/lyrics/rainbow/biography/ Rainbow-biografia Poemhunter-sivustolla
  18. ↑ http://www.joegeesin.com/cozy-powell.htm Cozy Powellin haastattelu vuodelta 1996
  19. ↑ http://www.rockpages.gr/detailspage.aspx?id=2320&type=1&lang=EN Graham Bonnetin haastattelu
  20. ↑ http://www.poemhunter.com/lyrics/rainbow/biography/ Rainbow-biografia Poemhunter-sivustolla
  21. ↑ http://www.joegeesin.com/cozy-powell.htm Cozy Powellin haastattelu vuodelta 1996
  22. ↑ Arvosteluja Rainbow Fan Clan Legacy-sivustolla
  23. ↑ http://www.allmusic.com/album/down-to-earth-r16060/review
  24. ↑ http://www.deep-purple.fi/levyt.php?id=21 Arvostelu Deep-Purple.fi-sivustolla
  25. ↑ http://www.imperiumi.net/index.php?act=albums&id=11831 Albumin arvostelu Imperiumi.net-sivustolla
Rainbow
Ritchie Blackmore
Laulajat: Ronnie James Dio · Graham Bonnet · Joe Lynn Turner · Doogie White
Basistit: Craig Gruber · Jimmy Bain · Mark Clarke · Bob Daisley · Roger Glover · Greg Smith
Rumpalit: Gary Driscoll · Cozy Powell · Bobby Rondinelli · Chuck Burgi · John O'Reilly · John Miceli
Kosketinsoittajat : Micky Lee Soule · Tony Carey · David Stone · Don Airey · David Rosenthal · Paul Morris
Studioalbumit

Ritchie Blackmore's Rainbow · Rising · Long Live Rock 'n' Roll · Down to Earth · Difficult to Cure · Straight Between the Eyes ·
Bent Out of Shape · Stranger in Us All

EP:t

Jealous Lover

Livealbumit

On Stage · Finyl Vinyl · Live in Germany 1976 · Live in Munich 1977 · Live Kölner Sporthalle 25.9.1976 ·
Live Düsseldorf Philipshalle 27.9.76 · Live Nürnberg Messezentrum 28.9.1976

Kokoelmat

The Best of Rainbow · The Very Best of Rainbow · 20th Century Masters – The Millennium Collection: The Best of Rainbow ·
Classic Rainbow · Pot of Gold · All Night Long: An Introduction · Catch the Rainbow: The Anthology ·
Winning Combinations: Deep Purple and Rainbow · Colour Collection · The Collection

Videot ja DVD:t

Live Between the Eyes/The Final Cut · Live in Munich 1977

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Down_to_Earth_(Rainbow’n_albumi)&oldid=14413729”