Ero sivun ”Hallintolaki” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
p l |
p poistettu Luokka:Suomen hallinto-oikeus; lisätty Luokka:Suomen hallintolainsäädäntö HotCat-työkalulla |
||
Rivi 12: | Rivi 12: | ||
{{Viitteet}} |
{{Viitteet}} |
||
[[Luokka:Suomen |
[[Luokka:Suomen hallintolainsäädäntö|Hallintolaki]] |
Versio 28. lokakuuta 2014 kello 22.45
Hallintolaki (434/2003) on Suomen lainsäädännön laki, jonka tarkoituksena on toteuttaa ja edistää hyvää hallintoa sekä oikeusturvaa hallintoasioissa sekä myös edistää hallinnon palvelujen laatua ja tuloksellisuutta. [1] Se on hallinnon toimintaa sääntelevä yleislaki ja koskee kaikkia valtion ja kunnan viranomaisia sekä yksityisiä, jotka hoitavat julkisia hallintotehtäviä. Laki tuli voimaan vuoden 2004 alussa. Se jakaantuu kahteen päälohkoon: hyvän hallinnon perusteisiin ja hallintomenettelyn säännöksiin.
Laki sisältää säännöksiä muun muassa siitä, miten hallintoasioita ratkaistaessa on meneteltävä. Erityisen tarkasti on säännelty sitä, miten viranomaisen on asiaa selvitettävä, miten asianosaista on kuultava ja miten tämän oikeusturva voidaan taata.
Hallintolain lisäksi yksilön oikeusturvaa hallinnossa takaavat perustuslaissa olevat perusoikeuksia koskevat säännökset. Hallinnossa käytettävistä kielistä säädetään kielilaissa.
Kirjallisuutta
- Kulla, Heikki: Hallintomenettelyn perusteet. 7. painos. Helsinki: Talentum, 2008. ISBN 978-952-14-1309-4.
Lähteet
- ↑ Hallintolaki 6.6.2003/434 Finlex. Oikeusministeriö. Viitattu 23.7.2012.