Ero sivun ”Aapeli Halonen” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Tjp (keskustelu | muokkaukset) Ak: Uusi sivu: '''Aapeli Halonen''' (5. lokakuuta 1863 Lapinlahti – 27. heinäkuuta 1927 Jyväskylä) oli suomalainen Halosen taitelijasukuun kuulunut urkuharmoniteh... |
Tjp (keskustelu | muokkaukset) Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 3: | Rivi 3: | ||
Aapeli Halosen vanhemmat olivat talollinen Olli Halonen (1832–1914) ja Vilhelmiina Uotinen (1840–1913). Hänen veljiään olivat tekstiilitaiteilija [[Sohvi Halonen]], taidemaalari [[Pekka Halonen]] ja taidemaalari [[Antti Halonen (kuvataiteilija)|Antti Halonen]]. |
Aapeli Halosen vanhemmat olivat talollinen Olli Halonen (1832–1914) ja Vilhelmiina Uotinen (1840–1913). Hänen veljiään olivat tekstiilitaiteilija [[Sohvi Halonen]], taidemaalari [[Pekka Halonen]] ja taidemaalari [[Antti Halonen (kuvataiteilija)|Antti Halonen]]. |
||
[[Absoluuttinen sävelkorva|Absoluuttisen sävelkorvan]] omannut Aapeli Halonen lähti 1881 työhön ja oppia saamaan [[Sortavala]]n [[Myllykylä]]ssä sijainneeseen [[Eero Mäkinen (opettaja)|Eero Mäkisen]] urkuharmonitehtaaseen. Hänestä tuli harmonimestari 1902 ja hän perusti sitten samana vuonna yhdessä harmonimestari Jaakko Rusasen kanssa oman ''Halonen & Kumppanit Oy'':n urkuharmonitehtaan Jyväskylään. Tehdas toimi vuoteen 1910 saakka Jyväskylän [[Mäki-Matti|Mäki-Matin]] kaupunginosassa [[Pitkäkatu (Jyväskylä)|Pitkäkadun]] varrella kunnes uusi Antti Halosen suunnittelema [[jugend]]-tyylinen hirsi- ja kivirakenteinen asuin- ja tehdasrakennus valmistui nykyisen [[Hannikaisenkatu|Hannikaisenkadun]] varrelle lähelle [[Jyväskylän rautatieasema]]a. Tehdas sijaitsi rakennuksen alakerrassa ja toisessa kerroksessa olivat Aapeli Halosen ja hänen perheensä asuintilat. |
[[Absoluuttinen sävelkorva|Absoluuttisen sävelkorvan]] omannut Aapeli Halonen lähti 1881 työhön ja oppia saamaan [[Sortavala]]n [[Myllykylä]]ssä sijainneeseen [[Eero Mäkinen (opettaja)|Eero Mäkisen]] urkuharmonitehtaaseen. Hänestä tuli harmonimestari 1902 ja hän perusti sitten samana vuonna yhdessä harmonimestari Jaakko Rusasen kanssa oman ''Halonen & Kumppanit Oy'':n urkuharmonitehtaan Jyväskylään. Tehdas toimi vuoteen 1910 saakka Jyväskylän [[Mäki-Matti|Mäki-Matin]] kaupunginosassa [[Pitkäkatu (Jyväskylä)|Pitkäkadun]] varrella kunnes uusi Antti Halosen suunnittelema [[jugend]]-tyylinen [[Halosen talo|hirsi- ja kivirakenteinen asuin- ja tehdasrakennus]] valmistui nykyisen [[Hannikaisenkatu|Hannikaisenkadun]] varrelle lähelle [[Jyväskylän rautatieasema]]a. Tehdas sijaitsi rakennuksen alakerrassa ja toisessa kerroksessa olivat Aapeli Halosen ja hänen perheensä asuintilat. |
||
Aapeli Halosen jälkeen tehtaan toimintaa jatkoi hänen poikansa Seppo Halonen aina 1950-luvulle saakka. Entisessä tehdasrakennuksessa toimii nykyisin Jyväskylän grafiikkakeskus. |
Aapeli Halosen jälkeen tehtaan toimintaa jatkoi hänen poikansa Seppo Halonen aina 1950-luvulle saakka. Entisessä tehdasrakennuksessa toimii nykyisin Jyväskylän grafiikkakeskus. |
||
Versio 22. lokakuuta 2014 kello 22.34
Aapeli Halonen (5. lokakuuta 1863 Lapinlahti – 27. heinäkuuta 1927 Jyväskylä) oli suomalainen Halosen taitelijasukuun kuulunut urkuharmonitehtailija.
Aapeli Halosen vanhemmat olivat talollinen Olli Halonen (1832–1914) ja Vilhelmiina Uotinen (1840–1913). Hänen veljiään olivat tekstiilitaiteilija Sohvi Halonen, taidemaalari Pekka Halonen ja taidemaalari Antti Halonen.
Absoluuttisen sävelkorvan omannut Aapeli Halonen lähti 1881 työhön ja oppia saamaan Sortavalan Myllykylässä sijainneeseen Eero Mäkisen urkuharmonitehtaaseen. Hänestä tuli harmonimestari 1902 ja hän perusti sitten samana vuonna yhdessä harmonimestari Jaakko Rusasen kanssa oman Halonen & Kumppanit Oy:n urkuharmonitehtaan Jyväskylään. Tehdas toimi vuoteen 1910 saakka Jyväskylän Mäki-Matin kaupunginosassa Pitkäkadun varrella kunnes uusi Antti Halosen suunnittelema jugend-tyylinen hirsi- ja kivirakenteinen asuin- ja tehdasrakennus valmistui nykyisen Hannikaisenkadun varrelle lähelle Jyväskylän rautatieasemaa. Tehdas sijaitsi rakennuksen alakerrassa ja toisessa kerroksessa olivat Aapeli Halosen ja hänen perheensä asuintilat.
Aapeli Halosen jälkeen tehtaan toimintaa jatkoi hänen poikansa Seppo Halonen aina 1950-luvulle saakka. Entisessä tehdasrakennuksessa toimii nykyisin Jyväskylän grafiikkakeskus.