Ero sivun ”Urjalan sakaristo” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Htm (keskustelu | muokkaukset) Muusta puuhastelusta |
Htm (keskustelu | muokkaukset) p f. |
||
| Rivi 22: | Rivi 22: | ||
Kivisakasti on entistetty ja sen pihaan on asetettu [[Hakkapeliitat|Hakkapeliittain]] muistomerkki 1956.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimeke = Otavan Iso Tietosanakirja 9| Vuosi = 1967| Sivu = 582| Julkaisupaikka = Helsinki| Julkaisija = Otava| Tunniste = | Viitattu = 8.5.2014 }}</ref> |
Kivisakasti on entistetty ja sen pihaan on asetettu [[Hakkapeliitat|Hakkapeliittain]] muistomerkki 1956.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimeke = Otavan Iso Tietosanakirja 9| Vuosi = 1967| Sivu = 582| Julkaisupaikka = Helsinki| Julkaisija = Otava| Tunniste = | Viitattu = 8.5.2014 }}</ref> |
||
Sakastin viereen on haudattu Urjalan [[IKL]]:n paikallisosaston propagandapäällikkönä vuonna 1936 toiminut intendentti Arvo Kytölä ja hänen puolisonsa.<ref>{{Verkkoviite|osoite = Http://urjala.kuvat.fi/akytola/akytola.html|nimeke = Arvo Kytölä muistelee: Nuoruusvuodet/1930_luvun tapahtumia|julkaisu = Radionauhoite|julkaisija = Yle|viitattu = 29.9.2014|tekijä = Eero Kopisto|ajankohta = 1973}}</ref> Kytölä (1908–1980) teki varsinaisen elämäntyönsä museoalalla, hän toimi Lounais-Hämeen museoyhdistyksen hallituksessa yli 20 vuotta ja Hämeen Heimoliiton museoneuvojana vuodesta 1961 eläkkeelle jäämiseensä asti. Hänen lasketaan perustaneen tai järjestäneen uudelleen noin 40 museota, lisäksi hän on kirjoittanut 25 julkaisua, jotka käsittelevät muun muassa kotiseutua ja museoita. Tasavallan presidentti myönsi hänelle [[Intendentti (arvonimi)|intendentin]] arvonimen 1972.<ref |
Sakastin viereen on haudattu Urjalan [[IKL]]:n paikallisosaston propagandapäällikkönä vuonna 1936 toiminut intendentti Arvo Kytölä ja hänen puolisonsa.<ref>{{Verkkoviite|osoite = Http://urjala.kuvat.fi/akytola/akytola.html|nimeke = Arvo Kytölä muistelee: Nuoruusvuodet/1930_luvun tapahtumia|julkaisu = Radionauhoite|julkaisija = Yle|viitattu = 29.9.2014|tekijä = Eero Kopisto|ajankohta = 1973}}</ref> Kytölä (1908–1980) teki varsinaisen elämäntyönsä museoalalla, hän toimi Lounais-Hämeen museoyhdistyksen hallituksessa yli 20 vuotta ja Hämeen Heimoliiton museoneuvojana vuodesta 1961 eläkkeelle jäämiseensä asti. Hänen lasketaan perustaneen tai järjestäneen uudelleen noin 40 museota, lisäksi hän on kirjoittanut 25 julkaisua, jotka käsittelevät muun muassa kotiseutua ja museoita. Tasavallan presidentti myönsi hänelle [[Intendentti (arvonimi)|intendentin]] arvonimen 1972.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä = Saikku, Valo| Otsikko = Arvo Kytölä – neljänkymmenen museon mies | Julkaisu = Museokello | Ajankohta = 2009 | Numero = | Sivut = 10–11 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Tampereen museot – Pirkanmaan maakuntamuseo | Selite = | Issn = 3786-3314 | www = http://www.tampere.fi/material/attachments/m/5m5KE89Qt/museokello_09_pdf.pdf | Tiedostomuoto = PDF | Viitattu = 29.9.2014 }}</ref> |
||
| Sivut = 10–11 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Tampereen museot – Pirkanmaan maakuntamuseo | Selite = | Issn = 3786-3314 | www = http://www.tampere.fi/material/attachments/m/5m5KE89Qt/museokello_09_pdf.pdf | Tiedostomuoto = PDF | Viitattu = 29.9.2014 }}</</ref> |
|||
== Katso myös == |
== Katso myös == |
||
Versio 29. syyskuuta 2014 kello 18.37
| Urjalan sakaristo | |
|---|---|
 Urjalan kivisakaristo kaakosta nähtynä. Etualalla näkyy puukirkon itäpäädyn kiviperustusta. |
|
| Sijainti | Urjala |
| Koordinaatit | |
| Seurakunta | ev.lut. |
| Rakentamisvuosi | noin 1520–1540 |
| Materiaali | harmaakivi |
| Avoinna yleisölle 2014 |
suljettu |
 |
|
Urjalan sakaristo on keskiaikainen kivisakaristo runsaan neljän kilometrin päässä nykyisestä Urjalan kirkosta länteen.[1] Keskiaikainen kivikirkkohanke hiipui puukirkoksi sakastin valmistuttua. Se rakennettiin todennäköisesti vuosina 1520–1540.[2]
Puukirkko sijaitsi Kortejärven ja Rutajärven välisen jokiuoman varressa 1500-1700-luvuilla. Kirkko hylättiin käytöstä ja toiminta siirtyi Laukeelaan noin 206 vuotta sitten,[3] jolloin jäljelle jäivät sakasti, entinen kiviaidalla ympäröity hautausmaa ja pieni rantatontti joen varresta.
Kivisakasti on entistetty ja sen pihaan on asetettu Hakkapeliittain muistomerkki 1956.[4]
Sakastin viereen on haudattu Urjalan IKL:n paikallisosaston propagandapäällikkönä vuonna 1936 toiminut intendentti Arvo Kytölä ja hänen puolisonsa.[5] Kytölä (1908–1980) teki varsinaisen elämäntyönsä museoalalla, hän toimi Lounais-Hämeen museoyhdistyksen hallituksessa yli 20 vuotta ja Hämeen Heimoliiton museoneuvojana vuodesta 1961 eläkkeelle jäämiseensä asti. Hänen lasketaan perustaneen tai järjestäneen uudelleen noin 40 museota, lisäksi hän on kirjoittanut 25 julkaisua, jotka käsittelevät muun muassa kotiseutua ja museoita. Tasavallan presidentti myönsi hänelle intendentin arvonimen 1972.[6]
Katso myös
Lähteet
- ↑ Autoilijan Suomi kartasto, s. 121. Valitut palat Oy, 1994. ISBN 951-584-058-9.
- ↑ Hiekkanen, Markus: Suomen keskiajan kivikirkot, s. 350–351. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2007. ISBN 978-951-746-861-9.
- ↑ Kirkko Urjalan seurakunta. Viitattu 29.12.2013.
- ↑ Otavan Iso Tietosanakirja 9, s. 582. Helsinki: Otava, 1967.
- ↑ Eero Kopisto: Arvo Kytölä muistelee: Nuoruusvuodet/1930_luvun tapahtumia Radionauhoite. 1973. Yle. Viitattu 29.9.2014.
- ↑ Saikku, Valo: Arvo Kytölä – neljänkymmenen museon mies. Museokello, 2009, s. 10–11. Tampereen museot – Pirkanmaan maakuntamuseo. ISSN 3786-3314. Artikkelin verkkoversio (PDF). Viitattu 29.9.2014.
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Urjalan sakaristo Wikimedia Commonsissa
