Ero sivun ”Käänteisagonisti” versioiden välillä
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
| [arvioimaton versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Botti poisti 6 Wikidatan sivulle d:q1671731 siirrettyä kielilinkkiä |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
[[Kuva:Inverse agonist |
[[Kuva:Inverse agonist 3.svg|thumb|300 px|'''Käänteisagonistin vaikutuksen näyttävä diagrammi''' <br/>Kun agonistin pitoisuus nousee, reseptorin aktiivisuus lisääntyy. Käänteisagonistin vaikutus on päinvastainen, sillä sen pitoisuuden nouseminen vähentää reseptorin aktiivisuutta.]] |
||
'''Käänteisagonisti''' on [[kemiallinen yhdiste]], joka rakenteensa perusteella eli [[Ligandi (biokemia)|ligandi]]na sitoutuu kohdereseptoriinsa aiheuttaen siinä vastakkaisen vasteen kuin [[reseptori|kohdereseptorin]] reseptoriagonistit eli "reseptorinaktivoijat". Käänteisagonistin vaikutuksesta reseptoriproteiinin biologinen aktiivisuus on heikompi kuin tilanteessa, jossa koko reseptoripopulaatio olisi miehittämättömänä eli siis ilman sitoutuneita ligandeja. |
'''Käänteisagonisti''' on [[kemiallinen yhdiste]], joka rakenteensa perusteella eli [[Ligandi (biokemia)|ligandi]]na sitoutuu kohdereseptoriinsa aiheuttaen siinä vastakkaisen vasteen kuin [[reseptori|kohdereseptorin]] reseptoriagonistit eli "reseptorinaktivoijat". Käänteisagonistin vaikutuksesta reseptoriproteiinin biologinen aktiivisuus on heikompi kuin tilanteessa, jossa koko reseptoripopulaatio olisi miehittämättömänä eli siis ilman sitoutuneita ligandeja. |
||
Versio 10. elokuuta 2014 kello 22.50
Kun agonistin pitoisuus nousee, reseptorin aktiivisuus lisääntyy. Käänteisagonistin vaikutus on päinvastainen, sillä sen pitoisuuden nouseminen vähentää reseptorin aktiivisuutta.
Käänteisagonisti on kemiallinen yhdiste, joka rakenteensa perusteella eli ligandina sitoutuu kohdereseptoriinsa aiheuttaen siinä vastakkaisen vasteen kuin kohdereseptorin reseptoriagonistit eli "reseptorinaktivoijat". Käänteisagonistin vaikutuksesta reseptoriproteiinin biologinen aktiivisuus on heikompi kuin tilanteessa, jossa koko reseptoripopulaatio olisi miehittämättömänä eli siis ilman sitoutuneita ligandeja.
Katso myös
Lähteet
- Koulu M ja Tuomisto J: Farmakologia ja toksikologia, 6. painos, I osa Yleisfarmakologiaa ja –toksikologiaa, 2. luku Lääkeaineiden vaikutusmekanismit: reseptorit 2004. Kustannus Oy Medicina. Viitattu 21.3.2007.