Ero sivun ”Kurt Jäger” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
lisätään |
|||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
'''Kurt Gustav Otto Jäger''' (sukunimi alun perin '''Jaeger'''; [[14. lokakuuta]] [[1898]] [[Berliini]], [[Saksa]] – [[10. joulukuuta]] [[1965]] [[Helsinki]]) oli saksalaissyntyinen elokuvaaja, elokuvatuottaja |
'''Kurt Gustav Otto Jäger''' (sukunimi alun perin '''Jaeger'''; [[14. lokakuuta]] [[1898]] [[Berliini]], [[Saksa]] – [[10. joulukuuta]] [[1965]] [[Helsinki]]) oli saksalaissyntyinen elokuvaaja, elokuvatuottaja ja elokuvatekniikan kehittäjä, joka asui Suomessa 1920-luvun alusta lähtien. |
||
Jäger saapui Suomeen vastaperustetun [[Suomi-Filmi]]n elokuvalaboratorion johtajaksi ja pääkuvaajaksi. Hän kuvasi 1920-luvulla useita suomalaisia kokoillan elokuvia. |
Jäger saapui Suomeen vastaperustetun [[Suomi-Filmi]]n elokuvalaboratorion johtajaksi ja pääkuvaajaksi. Hän kuvasi 1920-luvulla useita suomalaisia kokoillan elokuvia. |
||
[[Elokuvan historia|Äänielokuva]]an siirryttäessä Jäger kehitti elokuvateattereita varten ''Jägerphon''-äänentoistomenetelmän 1929 ja äänielokuvausta varten ''Jägerton''-äänimenetelmän 1931. Jäger toimi 1930- ja 1940-luvuilla elokuvatuottajana ja |
[[Elokuvan historia|Äänielokuva]]an siirryttäessä Jäger kehitti elokuvateattereita varten ''Jägerphon''-äänentoistomenetelmän 1929 ja äänielokuvausta varten ''Jägerton''-äänimenetelmän 1931. Jäger toimi 1930- ja 1940-luvuilla elokuvatuottajana ja tuotti yhteensä kymmenen elokuvaa yhtiönsä Jäger Filmi nimissä. Monet Jägerin tuottamista elokuvista tuhoutuivat [[Adams Filmi]]n varaston tulipalossa Helsingin [[Kaisaniemenkatu|Kaisaniemenkadulla]] vuonna 1959. Osasta niistä on kuitenkin löytynyt esityskopioita myöhemmin: ''[[Isoviha (elokuva)|Isoviha]]''-elokuvan kopio löytyi [[Ruotsi]]sta, ja [[Michigan]]ista [[Yhdysvallat|Yhdysvalloista]] löytyi kopiot ''[[Elinan surma (elokuva)|Elinan surma]]'' ja ''[[Tukkijoella]]''-elokuvista. |
||
[[Jatkosota|Jatkosodan]] päätyttyä Saksan kansalainen Jäger |
[[Jatkosota|Jatkosodan]] päätyttyä Saksan kansalainen Jäger joutui joksikin aikaa internointileirille. Hän sai Suomen kansalaisuuden 1948.<ref name=evttausta/> |
||
[[Maija-Liisa Wassmund]] teki 1994 Kurt Jägerin elämästä dokumenttielokuvan ''Kurt Jäger – erään vierasmaalaisen tarina''. |
[[Maija-Liisa Wassmund]] teki 1994 Kurt Jägerin elämästä lyhyen dokumenttielokuvan ''Kurt Jäger – erään vierasmaalaisen tarina'', jota esimerkiksi Yleisradio on esittänyt muutaman kerran.<ref name=evttausta>{{Elonet|159492|Erään vierasmaalaisen tarina - Kurt Jäger}} viitattu 10.7.2014</ref> |
||
== Lähteet == |
== Lähteet == |
||
* |
* {{Elonet-h|102670|Kurt Jägerin tiedot}} |
||
* [http://www.tamperefilmfestival.fi/2002/fin/palsi.htm Tampereen elokuvajuhlat 5. - 10.3.2003: Sakari Pälsi ja Kurt Jäger] |
* [http://www.tamperefilmfestival.fi/2002/fin/palsi.htm Tampereen elokuvajuhlat 5. - 10.3.2003: Sakari Pälsi ja Kurt Jäger] |
||
===Viitteet=== |
|||
{{Viitteet}} |
|||
==Aiheesta muualla== |
==Aiheesta muualla== |
||
* |
*{{Elonet-yhtiö|491850|Jäger-filmi}} |
||
*{{Elonet|119993|Rakkautensa uhri}} Taustaa |
*{{Elonet|119993|Rakkautensa uhri}} Taustaa |
||
{{AAKKOSTUS:Jäger, Kurt}} |
{{AAKKOSTUS:Jäger, Kurt}} |
||
[[Luokka:Suomalaiset elokuvaajat]] |
[[Luokka:Suomalaiset elokuvaajat]] |
||
Versio 10. heinäkuuta 2014 kello 08.46
Kurt Gustav Otto Jäger (sukunimi alun perin Jaeger; 14. lokakuuta 1898 Berliini, Saksa – 10. joulukuuta 1965 Helsinki) oli saksalaissyntyinen elokuvaaja, elokuvatuottaja ja elokuvatekniikan kehittäjä, joka asui Suomessa 1920-luvun alusta lähtien.
Jäger saapui Suomeen vastaperustetun Suomi-Filmin elokuvalaboratorion johtajaksi ja pääkuvaajaksi. Hän kuvasi 1920-luvulla useita suomalaisia kokoillan elokuvia.
Äänielokuvaan siirryttäessä Jäger kehitti elokuvateattereita varten Jägerphon-äänentoistomenetelmän 1929 ja äänielokuvausta varten Jägerton-äänimenetelmän 1931. Jäger toimi 1930- ja 1940-luvuilla elokuvatuottajana ja tuotti yhteensä kymmenen elokuvaa yhtiönsä Jäger Filmi nimissä. Monet Jägerin tuottamista elokuvista tuhoutuivat Adams Filmin varaston tulipalossa Helsingin Kaisaniemenkadulla vuonna 1959. Osasta niistä on kuitenkin löytynyt esityskopioita myöhemmin: Isoviha-elokuvan kopio löytyi Ruotsista, ja Michiganista Yhdysvalloista löytyi kopiot Elinan surma ja Tukkijoella-elokuvista.
Jatkosodan päätyttyä Saksan kansalainen Jäger joutui joksikin aikaa internointileirille. Hän sai Suomen kansalaisuuden 1948.[1]
Maija-Liisa Wassmund teki 1994 Kurt Jägerin elämästä lyhyen dokumenttielokuvan Kurt Jäger – erään vierasmaalaisen tarina, jota esimerkiksi Yleisradio on esittänyt muutaman kerran.[1]
Lähteet
Viitteet
- ↑ a b Erään vierasmaalaisen tarina - Kurt Jäger Elonet. viitattu 10.7.2014
Aiheesta muualla
- Jäger-filmi Elonetissä
- Rakkautensa uhri Elonet. Taustaa