Ero sivun ”Diskriminantti” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[arvioimaton versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Botti poisti 31 Wikidatan sivulle d:q192487 siirrettyä kielilinkkiä
Lisätty lähde toisen asteen yhtälöä käsittelevään tapaukseen.
 
Rivi 15: Rivi 15:
==Toisen asteen yhtälö==
==Toisen asteen yhtälö==


Tunnetuin erikoistapaus diskriminantista on toisen asteen polynomin ''p(x) = ax<sup>2</sup>+bx+c'' diskriminantti ''D = b²&minus;4ac''. Toisen asteen polynomin tapauksessa voidaan diskriminantin arvosta päätellä reaalikertoimisen yhtälön ''p(x) = 0'' reaalisten ratkaisujen eli reaalijuurien lukumäärä:
Tunnetuin erikoistapaus diskriminantista on toisen asteen polynomin ''p(x) = ax<sup>2</sup>+bx+c'' diskriminantti ''D = b²&minus;4ac''. Toisen asteen polynomin tapauksessa voidaan diskriminantin arvosta päätellä reaalikertoimisen yhtälön ''p(x) = 0'' reaalisten ratkaisujen eli reaalijuurien lukumäärä<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Thompson, Jan (toim.)| Nimeke = Matematiikan käsikirja| Vuosi = 1991| Sivu = 72| Julkaisupaikka = | Julkaisija = Kustannusosakeyhtiö Tammi ja Suomen Teknologiatieto Oy| Tunniste = | Viitattu = 8.7.2014 }}</ref>:
* Jos <math>D > 0</math>, niin yhtälöllä on kaksi erisuurta reaaliratkaisua.
* Jos <math>D > 0</math>, niin yhtälöllä on kaksi erisuurta reaaliratkaisua.
* Jos <math>D < 0</math>, niin yhtälöllä ei ole yhtään reaaliratkaisua.
* Jos <math>D < 0</math>, niin yhtälöllä ei ole yhtään reaaliratkaisua.
* Jos <math>D = 0</math>, niin yhtälöllä on yksi reaaliratkaisu, ns. kaksoisjuuri.
* Jos <math>D = 0</math>, niin yhtälöllä on yksi reaaliratkaisu, ns. kaksoisjuuri.
Diskriminantin avulla ei saada selville yhtälön juuria vaan reaalisten juurien lukumäärä. Diskriminantti on nopeampi tapa laskea yhtälön reaalijuurien määrä kuin yhtälön ratkaiseminen toisen asteen yhtälön ratkaisukaavalla.
Diskriminantin avulla ei saada selville yhtälön juuria vaan reaalisten juurien lukumäärä. Diskriminantti on nopeampi tapa laskea yhtälön reaalijuurien määrä kuin yhtälön ratkaiseminen toisen asteen yhtälön ratkaisukaavalla.
==Lähteet==

{{Viitteet}}
[[Luokka:Algebra]]
[[Luokka:Algebra]]
[[Luokka:Determinantit]]
[[Luokka:Determinantit]]

Nykyinen versio 8. heinäkuuta 2014 kello 13.48

Polynomin p(x)=anxn+...+a1x+a0, missä kertoimet a1,a2,...,an kuuluvat annettuun kuntaan K, diskriminantti on (2n − 1)×(2n − 1) matriisin

determinantti.

Toisen asteen yhtälö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tunnetuin erikoistapaus diskriminantista on toisen asteen polynomin p(x) = ax2+bx+c diskriminantti D = b²−4ac. Toisen asteen polynomin tapauksessa voidaan diskriminantin arvosta päätellä reaalikertoimisen yhtälön p(x) = 0 reaalisten ratkaisujen eli reaalijuurien lukumäärä[1]:

  • Jos , niin yhtälöllä on kaksi erisuurta reaaliratkaisua.
  • Jos , niin yhtälöllä ei ole yhtään reaaliratkaisua.
  • Jos , niin yhtälöllä on yksi reaaliratkaisu, ns. kaksoisjuuri.

Diskriminantin avulla ei saada selville yhtälön juuria vaan reaalisten juurien lukumäärä. Diskriminantti on nopeampi tapa laskea yhtälön reaalijuurien määrä kuin yhtälön ratkaiseminen toisen asteen yhtälön ratkaisukaavalla.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Thompson, Jan (toim.): Matematiikan käsikirja, s. 72. Kustannusosakeyhtiö Tammi ja Suomen Teknologiatieto Oy, 1991.