Ero sivun ”Leski” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 4: | Rivi 4: | ||
==Leskeyteen liittyviä perinteitä== |
==Leskeyteen liittyviä perinteitä== |
||
Aviopuolison kuoleman jälkeen leskellä oli ''suruaika'', leskenvuosi, jonka aikana hän suri kuollutta läheistään. [[Kristinusko]]n mukaan [[avioliitto]] päättyy kuolemaan. Suruaikana uudelleenavioitumista ei katsottu hyvällä entisajan{{selvennä}} yhteiskunnassa.{{lähde}} |
Aviopuolison kuoleman jälkeen leskellä oli ''suruaika'', leskenvuosi, jonka aikana hän suri{{selvennä|suriko leski vain ja tasan yhden vuoden?}} kuollutta läheistään. [[Kristinusko]]n mukaan [[avioliitto]] päättyy kuolemaan. Suruaikana uudelleenavioitumista ei katsottu hyvällä entisajan{{selvennä}} yhteiskunnassa.{{lähde}} |
||
==Lesken taloudellinen turva Suomessa== |
==Lesken taloudellinen turva Suomessa== |
||
Versio 9. kesäkuuta 2014 kello 21.40
Leski on avioliitossa tai rekisteröidyssä parisuhteessa ollut luonnollinen henkilö, jonka puoliso on kuollut liiton voimassa ollessa. Leski on myös siviilisääty.[1] Leskinaiset ovat yleisempiä kuin leskimiehet, koska naiset elävät keskimäärin miehiä pidempään.
Leskeyteen liittyviä perinteitä
Aviopuolison kuoleman jälkeen leskellä oli suruaika, leskenvuosi, jonka aikana hän suri kuollutta läheistään. Kristinuskon mukaan avioliitto päättyy kuolemaan. Suruaikana uudelleenavioitumista ei katsottu hyvällä entisajanselvennä yhteiskunnassa.lähde?
Lesken taloudellinen turva Suomessa
Leskellä on avio-oikeus puolison omaisuuteen, ellei sitä ole avioehtosopimuksella poistettu.[2] Vanhemmassa lainsäädännössä avio-oikeuden nimitys oli naimaosa. Leskellä on oikeuksia jäämistöoikeuden perintökaaressa. Leskelle maksetaan leskeneläkettä tietyissä tilanteissa.