Ero sivun ”Kiinan itäinen rautatie” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
KLS (keskustelu | muokkaukset) osa Siperian radan alkuperäistä linjausta |
|||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
'''Kiinan itäinen rautatie''' oli [[rautatie]], jonka [[Venäjä|venäläiset]] rakensivat [[kiina]]laisten luvalla [[Mantšuria]]an. Venäjän hävittyä [[Japani]]lle [[Venäjän–Japanin sota|Venäjän–Japanin sodassa]] japanilaiset perustivat [[Etelä-Mantšurian rautatie]]yhtiön hoitamaan rautatietä ja varustivat [[Kwantungin armeija]]n suojelemaan sitä. |
'''Kiinan itäinen rautatie''' oli [[rautatie]], jonka [[Venäjä|venäläiset]] rakensivat [[kiina]]laisten luvalla [[Mantšuria]]an. Venäjän hävittyä [[Japani]]lle [[Venäjän–Japanin sota|Venäjän–Japanin sodassa]] japanilaiset perustivat [[Etelä-Mantšurian rautatie]]yhtiön hoitamaan rautatietä ja varustivat [[Kwantungin armeija]]n suojelemaan sitä. |
||
Rautatien rakentaminen aloitettiin heinäkuussa [[1897]] käsittäen linjan: Tatarskaja–[[Hailar]]–[[Harbin]]–[[Nikolsk-Ussurijsk]]. Virallisesti osuus avattiin liikenteelle marraskuussa [[1901]], mutta vakituinen matkustajaliikenne alkoi vasta heinäkuussa [[1903]]. |
Rautatien rakentaminen aloitettiin heinäkuussa [[1897]] käsittäen linjan: Tatarskaja–[[Hailar]]–[[Harbin]]–[[Nikolsk-Ussurijsk]]. Se oli osa [[Moskova]]sta [[Vladivostok]]iin johavaa [[Siperian rata|Siperian radan]] alkuperäistä linjausta. Virallisesti osuus avattiin liikenteelle marraskuussa [[1901]], mutta vakituinen matkustajaliikenne alkoi vasta heinäkuussa [[1903]]. |
||
Vuonna [[1898]] aloitettiin 880 kilometrin pituisen osan rakentaminen, josta suurin osa jäi myöhemmin Etelä-Mantšurian rautatieyhtiölle alkaen [[Harbin]]ista pitkin Itä-Mantšuriaa [[Lüshunkou]]hon, jossa oli ympärivuoden jäätön syväsatama. Venäjän–Japanin sota syttyi siitä kiistakysymyksestä, kenelle tämä [[Port Arthur]] kuului ja millä periaatteilla satamaa tarjottaisiin avoimien ovien politiikan mukaisesti kaikkien käyttöön. |
Vuonna [[1898]] aloitettiin 880 kilometrin pituisen osan rakentaminen, josta suurin osa jäi myöhemmin Etelä-Mantšurian rautatieyhtiölle alkaen [[Harbin]]ista pitkin Itä-Mantšuriaa [[Lüshunkou]]hon, jossa oli ympärivuoden jäätön syväsatama. Venäjän–Japanin sota syttyi siitä kiistakysymyksestä, kenelle tämä [[Port Arthur]] kuului ja millä periaatteilla satamaa tarjottaisiin avoimien ovien politiikan mukaisesti kaikkien käyttöön. |
||
Versio 24. maaliskuuta 2014 kello 09.21
Kiinan itäinen rautatie oli rautatie, jonka venäläiset rakensivat kiinalaisten luvalla Mantšuriaan. Venäjän hävittyä Japanille Venäjän–Japanin sodassa japanilaiset perustivat Etelä-Mantšurian rautatieyhtiön hoitamaan rautatietä ja varustivat Kwantungin armeijan suojelemaan sitä.
Rautatien rakentaminen aloitettiin heinäkuussa 1897 käsittäen linjan: Tatarskaja–Hailar–Harbin–Nikolsk-Ussurijsk. Se oli osa Moskovasta Vladivostokiin johavaa Siperian radan alkuperäistä linjausta. Virallisesti osuus avattiin liikenteelle marraskuussa 1901, mutta vakituinen matkustajaliikenne alkoi vasta heinäkuussa 1903.
Vuonna 1898 aloitettiin 880 kilometrin pituisen osan rakentaminen, josta suurin osa jäi myöhemmin Etelä-Mantšurian rautatieyhtiölle alkaen Harbinista pitkin Itä-Mantšuriaa Lüshunkouhon, jossa oli ympärivuoden jäätön syväsatama. Venäjän–Japanin sota syttyi siitä kiistakysymyksestä, kenelle tämä Port Arthur kuului ja millä periaatteilla satamaa tarjottaisiin avoimien ovien politiikan mukaisesti kaikkien käyttöön.