Ero sivun ”Operaatio Lachsfang” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
kh + kappalejakoa sekä kaupunkien nimet suomenkielisiksi. Sorokka ja Belomorsk näyttävät myös olevan sama paikka.
Kumottu muokkaus 13855891, jonka teki Joe K. (keskustelu) vandalismin omainen muokkaus peruutettu
Rivi 1: Rivi 1:
{{lähteetön}}
'''Operaatio Lachsfang''' (lohisaalis) oli toisessa maailmansodassa suomalaisten ja saksalaisten yhteissuunnitelma [[Sorokka|Sorokan]] valtaamiseksi. Sen tarkoituksena oli vallata [[Kantalahti (kaupunki)|Kantalahti]] sekä Sorokka ja katkaista näin [[Murmanskin rata]] liittoutuneiden [[Murmansk]]in kautta [[Neuvostoliitto|Neuvostoliittoon]] tekemien materiaalikuljetusten estämiseksi.
{{Korjattava/kieli|artikkelista on vaikea saada selkoa}}
'''Operaatio Lachsfang''' (lohisaalis) oli [[Toinen maailmansota|toisessa maailmansodassa]] Suomen ja Saksan yhteissuunnitelma [[Soroka]]n ja Belomorskin valtaamiseksi. Suunnitelman tarkoituksena oli vallata [[Kantalahti (kaupunki)|Kantalahden]] ja [[Belomorsk]] ja katkaista näin [[Murmanskin rata]] kokonaan estääkseen liittoutuneiden materiaalikuljetuksia Neuvostoliittoon [[Murmansk]]in kautta. Suunnitelman suunnittelu alkoi 22. heinäkuuta 1942, jolloin Hitler, Mannerheim ja Ryti neuvottelivat operaation toteutuksesta direktiivissä 44. Mannerheimin mielestä [[Leningrad]] olisi vallattava ensin, jotta [[Saksan XXXVI vuoristodivisioona]]n joukot saisivat tarvittavat lisäjoukot. Mannerheim itse lupasi kahdeksan divisioonan ja panssaroidun divisioonan aloittavan hyökkäyksen koilliseen [[Maaselkä|Maaselän]] rintamalta. Hitlerin direktiivi nro 45 heinäkuussa 1942 määräsi [[Pohjoinen armeijaryhmä|pohjoisen armeijaryhmän]] valmistautumaan Leningradin valtaukseen viimeistään syyskuussa 1942. Pohjoisen armeijaryhmään kuulunut [[Saksan 5. vuoristodivisioona|5. vuoristodivisioona]] oli tarkoitus vapauttaa 15. elokuuta osallistumaan Lachsfangiin. Tämän osoittauduttua vaikeaksi Hitler määräsi Norjasta [[Saksan 3. vuoristodivisioona|3. vuoristodivisioonan]] Suomeen. Neuvostoliiton aloitettua massiivisen hyökkäyksen pohjoista armeijaryhmää vastaan [[Vahriselkä|Vahriselässä]] 27. elokuuta 1942, sai OKW:n hylkäämään operaatio Lachsfangin 1. lokakuuta. Suomalaiset eivät tämän jälkeen suunnitelleet uutta hyökkäystä Belomorskiin.


==Aiheesta muualta==
Operaatio Lachsfangin suunnittelu alkoi 22. heinäkuuta 1942, jolloin [[Hitler]], [[Mannerheim]] ja [[Ryti]] neuvottelivat operaation toteutuksesta direktiivissä 44. Mannerheimin mielestä [[Leningrad]] olisi vallattava ensin, jotta [[Saksan XXXVI vuoristodivisioona]]n joukot saisivat tarvittavat lisäjoukot. Mannerheim itse lupasi kahdeksan divisioonan ja panssaroidun divisioonan aloittavan hyökkäyksen koiliseen [[Maaselkä|Maaselän]] rintamalta.

Hitlerin direktiivi nro 45 heinäkuussa 1942 määräsi pohjoisen armeijaryhmän valmistautumaan Leningradin valtaukseen viimeistään syyskuussa 1942. Pohjoisen armeijaryhmään kuulunut [[Saksan 5. Vuoristodivisioona|5. vuoristodivisioona]] oli tarkoitus vapauttaa 15. elokuuta osallistumaan Lachsfangiin. Tämän osoittauduttua vaikeaksi Hitler määräsi [[Norja]]sta [[Saksan 3. Vuoristodivisioona|3. Vuoristodivisioonan]] Suomeen. Neuvostoliiton aloitettua massiivisen hyökkäyksen pohjoista armeijaryhmää vastaan [[Vahriselkä|Vahriselältä]] 27. elokuuta 1942, sai OKW:n hylkäämään operaatio Lachsfangin 1. lokakuuta. Suomalaiset eivät tämän jälkeen suunnitelleet uutta hyökkäystä Belomorskiin.

== Lähteet ==
*Henrik O. Lunde: Hitler's Wave-Breaking Concept: An Analysis of the German End-Game in the Baltic. Sivut 82-84 ja 273.
*Henrik O. Lunde: Hitler's Wave-Breaking Concept: An Analysis of the German End-Game in the Baltic. Sivut 82-84 ja 273.
*Earl F. Ziemke: The German Northern Theater of Operations 1940-1945. Sivut 222-234 ja 333.
*Earl F. Ziemke: The German Northern Theater of Operations 1940-1945. Sivut 222-234 ja 333.


{{tynkä/Sota|varsinainen suunnitelma puuttuu eli milloin ja missä? ja eivät ainakaan kyseiset herrat suunnitelmaa kasanneet vaan korkeintaan puitteet sille.}}
== Aiheesta muualla ==
*[http://books.google.fi/books?id=Nw0VAAAAIAAJ&pg=PA232&lpg=PA232&dq=Operation+Lachsfang&source=bl&ots=UJ53xlF7zt&sig=pwIOgVFE9y6bIXULOUIkBWLTEP8&hl=fi&sa=X&ei=Con3UuKML6Td4QSaqoHgDg&ved=0CGQQ6AEwBw#v=onepage&q=Operation%20Lachsfang&f=false Tietoa Operaatio Lachsfangin suunnittelusta]
*[http://books.google.fi/books?id=6thybDfFTV0C&pg=PA274&lpg=PA274&dq=Operation+Lachsfang&source=bl&ots=A1JhtoEFwV&sig=BqWXA1Hf17Y6r6WjXRzn3DXgm68&hl=fi&sa=X&ei=Con3UuKML6Td4QSaqoHgDg&ved=0CHAQ6AEwCQ#v=onepage&q=Operation%20Lachsfang&f=false Taustaa Operaatio Lachsfangista]


[[Luokka:Toisen maailmansodan hylätyt sotilasoperaatiot]]
[[Luokka:Toisen maailmansodan hylätyt sotilasoperaatiot]]

Versio 9. helmikuuta 2014 kello 21.34

Operaatio Lachsfang (lohisaalis) oli toisessa maailmansodassa Suomen ja Saksan yhteissuunnitelma Sorokan ja Belomorskin valtaamiseksi. Suunnitelman tarkoituksena oli vallata Kantalahden ja Belomorsk ja katkaista näin Murmanskin rata kokonaan estääkseen liittoutuneiden materiaalikuljetuksia Neuvostoliittoon Murmanskin kautta. Suunnitelman suunnittelu alkoi 22. heinäkuuta 1942, jolloin Hitler, Mannerheim ja Ryti neuvottelivat operaation toteutuksesta direktiivissä 44. Mannerheimin mielestä Leningrad olisi vallattava ensin, jotta Saksan XXXVI vuoristodivisioonan joukot saisivat tarvittavat lisäjoukot. Mannerheim itse lupasi kahdeksan divisioonan ja panssaroidun divisioonan aloittavan hyökkäyksen koilliseen Maaselän rintamalta. Hitlerin direktiivi nro 45 heinäkuussa 1942 määräsi pohjoisen armeijaryhmän valmistautumaan Leningradin valtaukseen viimeistään syyskuussa 1942. Pohjoisen armeijaryhmään kuulunut 5. vuoristodivisioona oli tarkoitus vapauttaa 15. elokuuta osallistumaan Lachsfangiin. Tämän osoittauduttua vaikeaksi Hitler määräsi Norjasta 3. vuoristodivisioonan Suomeen. Neuvostoliiton aloitettua massiivisen hyökkäyksen pohjoista armeijaryhmää vastaan Vahriselässä 27. elokuuta 1942, sai OKW:n hylkäämään operaatio Lachsfangin 1. lokakuuta. Suomalaiset eivät tämän jälkeen suunnitelleet uutta hyökkäystä Belomorskiin.

Aiheesta muualta

  • Henrik O. Lunde: Hitler's Wave-Breaking Concept: An Analysis of the German End-Game in the Baltic. Sivut 82-84 ja 273.
  • Earl F. Ziemke: The German Northern Theater of Operations 1940-1945. Sivut 222-234 ja 333.
Tämä sotaan tai sodankäyntiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.
  • Merkinnän syy: varsinainen suunnitelma puuttuu eli milloin ja missä? ja eivät ainakaan kyseiset herrat suunnitelmaa kasanneet vaan korkeintaan puitteet sille.