Ero sivun ”Valamiehistö” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Ei muokkausyhteenvetoa |
|||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
{{Ohjaa tänne| |
{{Ohjaa tänne|jury}} |
||
'''Valamiehistö''' eli '''jury''' ovat valamiesoikeuden maallikkojäsenet, jotka kollektiivisesti ratkaisevat todistus- tai syyllisyyskysymyksen yleensä rikosasioissa, mutta eivät osallistu oikeuskysymyksen käsittelyyn. Suomessa valamiestä vastaa lähinnä [[lautamies]]. Valamiesoikeutta käyttävät muutamat valtiot kuten [[Yhdysvallat]] ja [[Yhdistynyt kuningaskunta|Iso-Britannia]]. |
'''Valamiehistö''' eli '''jury''' ovat valamiesoikeuden maallikkojäsenet, jotka kollektiivisesti ratkaisevat todistus- tai syyllisyyskysymyksen yleensä rikosasioissa, mutta eivät osallistu oikeuskysymyksen käsittelyyn. Suomessa valamiestä vastaa lähinnä [[lautamies]]. Valamiesoikeutta käyttävät muutamat valtiot kuten [[Yhdysvallat]] ja [[Yhdistynyt kuningaskunta|Iso-Britannia]]. |
||
[[Tiedosto:Jury box cropped.jpg|pienoiskuva|Tyhjä yhdysvaltalainen valamiesaitio.]] |
|||
Isossa-Britanniassa ensimmäinen juttua käsittelevä tuomioistuin on joko Magistrates Court tai Crown Court. Crown Court käsittelee vakavammat rikoslakirikokset. Sen maallikkoedustus koostuu 12 hengen jurystä, jonka tehtävänä on ratkaista syyllisyyskysymys. |
|||
Mikäli jury pitää vastaajaa syyllisenä, |
Isossa-Britanniassa ensimmäinen juttua käsittelevä tuomioistuin on joko Magistrates Court tai Crown Court. Crown Court käsittelee vakavammat rikoslakirikokset. Sen maallikkoedustus koostuu 12 hengen jurystä, jonka tehtävänä on ratkaista syyllisyyskysymys. Mikäli jury pitää vastaajaa syyllisenä, asia siirtyy lainoppineelle tuomarille, jonka tehtävänä on rangaistuksen määrääminen. |
||
==Valamiehistö Ruotsissa ja Norjassa== |
==Valamiehistö Ruotsissa ja Norjassa== |
||
| Rivi 13: | Rivi 13: | ||
Jury-systeemin käyttö on Ruotsissa kuitenkin vapaaehtoista, sillä jutun asianosaiset voivat päättää, että asia ohjataan suoraan varsinaiseen tuomioistuinkäsittelyyn ilman sitä edeltävää jury-vaihetta. |
Jury-systeemin käyttö on Ruotsissa kuitenkin vapaaehtoista, sillä jutun asianosaiset voivat päättää, että asia ohjataan suoraan varsinaiseen tuomioistuinkäsittelyyn ilman sitä edeltävää jury-vaihetta. |
||
Norjassa muutoksenhakuasteessa rikosjuttujen peruskokoonpano on kolme lainoppinutta tuomaria ja neljä lautamiestä. Törkeämmissä rikosjutuissa, joissa muutoksenhaun kohteena olevasta rikoksesta voi seurata yli kuuden vuoden vankeusrangaistus, syyllisyyskysymyksen päättää ensin maallikoista koostuva 10 henkilön jury (lagrett). Mikäli seitsemän juryn jäsentä pitää vastaajaa syyllisenä, jutun seuraamuskysymys siirtyy kolmen lainoppineen tuomarin ja neljän juryn jäsenen ratkaistavaksi. Mikäli kolme virkatuomaria puolestaan katsoo, että jury on antanut virheellisen vapauttavan tuomion, ratkaistaan syyllisyysasia uudelleen kolmen virkatuomarin ja neljän maallikon kokoonpanossa. |
Norjassa muutoksenhakuasteessa rikosjuttujen peruskokoonpano on kolme lainoppinutta tuomaria ja neljä lautamiestä. Törkeämmissä rikosjutuissa, joissa muutoksenhaun kohteena olevasta rikoksesta voi seurata yli kuuden vuoden vankeusrangaistus, syyllisyyskysymyksen päättää ensin maallikoista koostuva 10 henkilön jury (lagrett). Mikäli seitsemän juryn jäsentä pitää vastaajaa syyllisenä, jutun seuraamuskysymys siirtyy kolmen lainoppineen tuomarin ja neljän juryn jäsenen ratkaistavaksi. Mikäli kolme virkatuomaria puolestaan katsoo, että jury on antanut virheellisen vapauttavan tuomion, ratkaistaan syyllisyysasia uudelleen kolmen virkatuomarin ja neljän maallikon kokoonpanossa.<ref>[http://www.om.fi/Satellite?blobcol=urldata&blobheader=application/pdf&blobheadername1=Content-Disposition&blobheadername2=Content-Length&blobheadervalue1=inline;%20filename=OMTR%202007%2019%2049%20s.pdf&blobheadervalue2=162358&blobkey=id&blobtable=MungoBlobs&blobwhere=1198085130381&ssbinary=true&SSURIapptype=BlobServer&SSURIcontainer=Default&SSURIsession=false&SSURIsscontext=Satellite%20Server Käräjäoikeuksien kokoonpanosäännösten uudistaminen Työryhmämietintö 2007:19, Oikeusministeriö 978-952-466-658-9 (PDF)]</ref> |
||
<ref>[http://www.om.fi/Satellite?blobcol=urldata&blobheader=application/pdf&blobheadername1=Content-Disposition&blobheadername2=Content-Length&blobheadervalue1=inline;%20filename=OMTR%202007%2019%2049%20s.pdf&blobheadervalue2=162358&blobkey=id&blobtable=MungoBlobs&blobwhere=1198085130381&ssbinary=true&SSURIapptype=BlobServer&SSURIcontainer=Default&SSURIsession=false&SSURIsscontext=Satellite%20Server Käräjäoikeuksien kokoonpanosäännösten uudistaminen Työryhmämietintö 2007:19, Oikeusministeriö 978-952-466-658-9 (PDF)]</ref> |
|||
==Lähteet== |
==Lähteet== |
||
* |
* ''Suomen sivistyssanakirja'', osa 3. Päätoim. Matti Sadeniemi. |
||
*<references /> |
|||
===Viitteet=== |
|||
{{Viitteet}} |
|||
{{tynkä/Oikeus}} |
{{tynkä/Oikeus}} |
||
Versio 27. joulukuuta 2013 kello 00.16
Valamiehistö eli jury ovat valamiesoikeuden maallikkojäsenet, jotka kollektiivisesti ratkaisevat todistus- tai syyllisyyskysymyksen yleensä rikosasioissa, mutta eivät osallistu oikeuskysymyksen käsittelyyn. Suomessa valamiestä vastaa lähinnä lautamies. Valamiesoikeutta käyttävät muutamat valtiot kuten Yhdysvallat ja Iso-Britannia.
Isossa-Britanniassa ensimmäinen juttua käsittelevä tuomioistuin on joko Magistrates Court tai Crown Court. Crown Court käsittelee vakavammat rikoslakirikokset. Sen maallikkoedustus koostuu 12 hengen jurystä, jonka tehtävänä on ratkaista syyllisyyskysymys. Mikäli jury pitää vastaajaa syyllisenä, asia siirtyy lainoppineelle tuomarille, jonka tehtävänä on rangaistuksen määrääminen.
Valamiehistö Ruotsissa ja Norjassa
Ruotsissa on sanan- ja painovapausjutuissa käytössä valamies- eli juryjärjestelmä. Näissä asioissa jury koostuu yhdeksästä jäsenestä ja sen tehtävänä on päättää, onko joukkotiedotusvälineen käytössä tapahtunut rikos. Jos vähintään neljä juryn jäsentä katsoo, että rikosta ei ole tapahtunut, vastaaja vapautetaan syytteestä.
Mikäli puolestaan vähintään kuusi juryn jäsentä katsoo rikoksen tapahtuneen, asia etenee kolmen lainoppineen tuomarin kokoonpanoon, joka päättää rangaistuksista sekä mahdollisista vahingonkorvauksista. Tässä käsittelyssä tuomioistuin on siinä mielessä sidottu juryn ratkaisuun, että se ei voi arvioida tekoa juryä ankarammin. Sitä vastoin käsittelyssä voidaan päätyä kokonaan vapauttavaan tuomioon sekä juryn arviota lievempään rikosnimikkeeseen. Vastaavat säännöt pätevät myös mahdolliseen muutoksenhakuun.
Jury-systeemin käyttö on Ruotsissa kuitenkin vapaaehtoista, sillä jutun asianosaiset voivat päättää, että asia ohjataan suoraan varsinaiseen tuomioistuinkäsittelyyn ilman sitä edeltävää jury-vaihetta.
Norjassa muutoksenhakuasteessa rikosjuttujen peruskokoonpano on kolme lainoppinutta tuomaria ja neljä lautamiestä. Törkeämmissä rikosjutuissa, joissa muutoksenhaun kohteena olevasta rikoksesta voi seurata yli kuuden vuoden vankeusrangaistus, syyllisyyskysymyksen päättää ensin maallikoista koostuva 10 henkilön jury (lagrett). Mikäli seitsemän juryn jäsentä pitää vastaajaa syyllisenä, jutun seuraamuskysymys siirtyy kolmen lainoppineen tuomarin ja neljän juryn jäsenen ratkaistavaksi. Mikäli kolme virkatuomaria puolestaan katsoo, että jury on antanut virheellisen vapauttavan tuomion, ratkaistaan syyllisyysasia uudelleen kolmen virkatuomarin ja neljän maallikon kokoonpanossa.[1]
Lähteet
- Suomen sivistyssanakirja, osa 3. Päätoim. Matti Sadeniemi.