Lennokki

Lennokin lennätystä

Lennokki on ilmaa raskaampi miehittämätön pienoisilma-alus. Täysikokoista ilma-alusta pienemmästä koostaan huolimatta lennokki lentää samojen aerodynaamisten ilmiöiden avulla kuin miehitetty ilma-alus. Lennokkeihin kuuluvat kiinteäsiipisten pienoisilma-alusten lisäksi pyöriväsiipiset pienoisilma-alukset, kuten pienoisautogirot ja pienoishelikopterit.

Lennokkeja käytetään mm. leluina, harrastekäytössä, sotilaskäytössä, mittauksessa ja valokuvauksessa.

Lennokkien koot vaihtelevat muutamasta kymmenestä sentistä useaan metriin, ja painot muutamasta grammasta jopa useisiin kymmeniin kiloihin. Yleisimmät harrastekäytössa olevat radio-ohjattavat lennokit ovat siipien kärkiväliltään noin 1-2 m ja painoltaan 1-6 kg. Tähän tekevät poikkeuksen liidokit, joiden siiven kärkiväli saattaa olla kuusikin metriä.

Voimanlähteet

Lennokki voi lentää joko moottorin avulla tai ilman moottoria, kuten purjelentokone, jolloin lentoonlähtö tapahtuu heittämällä lennokki ilmaan käsin, erilaisilla hinausmenetelmillä tai linkoamalla katapultiksi kutsutulla lähtökiskolla. Moottoritonta lennokkia kutsutaan liidokiksi. Liidokki lentää kuten purjelentokone: auringon lämmittämän ilman noustessa ylöspäin voi liidokki nousta ilman mukana useiden satojen metrien korkeuteen. Lentoaika voi olosuhteista ja lennättäjän taidoista riippuen olla muutamista minuuteista useisiin tunteihin.

Lennokeissa käytetään muun muassa metanolia tai bensiiniä käyttäviä polttomoottoreita, kerosiinilla toimivia suihkumoottoreita, akuista virtansa saavia sähkömoottoreita, kumimoottoreita sekä kaasun paineella toimivia mäntämoottoreita.

Pienissä vapaastilentävissä lennokeissa voidaan käyttää myös voimanlähteenä kumimoottoria, jolloin kuminauhan toinen pää on kiinnitetty potkurin akseliin ja toinen pää lennokin peräosaan. Kumimoottoriin saadaan voimaa pyörittämällä kumiin kierroksia joko käsin tai erityisellä veivillä.

Ohjaustavat

Lennokki voi olla joko vapaastilentävä tai eri tavoin ohjattava. Vapaastilentävä lennokki lentää ilman lennättäjän ohjausta. Ohjattavia lennokkeja lennättäjä voi ohjata lennon aikana erilaisilla langattomilla kauko-ohjausmenetelmillä tai siimaohjattua lennokkien pitkien siimojen avulla.

Kauko-ohjausmenetelmistä ylivoimaisesti yleisin on radio-ohjaus (RC, Radio Control). Markkinoilla on runsaasti erilaisia lennokeihin tarkoitettuja radio-ohjauslaitteita. Radio-ohjauksella voidaan ohjata lennokin korkeusperäsintä, sivuperäsintä, siivekkeita, moottorin kierroslukua, laskusiivekkeitä, laskutelineitä, laskuvaloja jne. sen mukaan kuinka monta eri kanavaa käytetty ohjauslaitteisto tukee. Harrastekäyttöön tarkoitettujen radio-ohjauslaitteiden kantomatka on jopa yli kilometrin, joten ainakin isompaa lennokkia voi lennättää useiden satojen metrien korkeudella/etäisyydellä. Sotilaskäytössä olevien radio-ohjauslaitteiden kantomatka voi olla tätä paljon suurempi.

Siimaohjattua lennokkia puolestaan ohjataan siihen kiinnitetyillä siimoilla, joiden avulla lennättäjä voi ohjata yleensä lennokin korkeusperäsintä, mutta myös moottorin kierroslukua, laskutelineitä jne. voidaan ohjata siimoilla. Siimaohjattu lennokki kiertää kehää lennättäjänsä ympärillä ja koneella voi operoida siimojen pituuden säteisellä puolipallon muotoisella alueella lennättäjän ympärillä. Siimaohjauksen suosio on vähentynyt viime vuosikymmeninä radio-ohjauslaitteiden kehittymisen ja halpenemisen myötä.

Lennokkien valmistus- ja rakennusmateriaalit

Lennokit on rakennettu perinteisesti keveistä puulajeista, esimerkiksi balsasta, mutta nykyään erilaiset muovit sekä lasi- ja hiilikuitu ovat yleisiä. Myös paperia ja erilaisia vaahtomuoveja (styrox, depron) käytetään lennokkien materiaaleina.

Perinteinen paperista taivutettu liidokki.

Kilpailutoiminta

Lennokeille järjestetään erilaista kilpailutoimintaa niin Suomessa kuin ulkomaillakin. Kilpailuluokkia on useita erilaisia eri tyyppisille lennokeille. Virallisissa kansainvälisissä lennokkiluokissa järjestetään mm. EM- ja MM-kisoja, joita organisoi kansainvälinen ilmailuharrastusjärjestö Fédération Aéronautique Internationale. Suomessa harraste- ja kilpailutoimintaa edistää Suomen Ilmailuliitto ja osa sen jäsenseuroista.

Lennokit viihteessä

Monissa sotaelokuvissa käytettiin aikaisemmin oikeiden lentokoneiden sijasta lennokkeja erilaisissa lentohyökkäys. jne. kohtauksissa tuotantokustannuksien alentamiseksi. Suomalaisista elokuvista lennokkeja on käytetty mm. Talvisota-elokuvan kuvauksissa, joiden ajaksi suomalaiset lennokkiharrastajat perustivat Finnish RC Show Flyers -tiimin rakentaen elokuvaa varten useita yksi- ja kaksimoottorisia radio-ohjattavia mallilennokkeja. Nykyisin digitaaliset erikoistehosteiden toteutukset ovat käytännössä poistaneet lennokkien tarpeen elokuvatuotannoissa.

Nelonen TV-kanavan Talent Suomi-kilpailussa esiintyi syksyllä 2009 Flying Circus-ryhmä, jonka esitys perustui radio-ohjattavilla sisätaitolennokeilla tehtyyn aeromusikaaliiin.

Lennokit sotilaskäytössä

Yhdysvaltalainen tiedustelulennokki RQ-1 Predator

Leikki- ja harrastekäytön lisäksi lennokkeja käytetään myös sotilas- ja vakoilukäytössä muun muassa tiedustelulennokkeina ja ilmatorjunta-aseiden harjoitusmaaleina. Yhdysvallat on suurin sotilaskäytössä olevien lennokkien käyttäjä, ja käyttää esim. aseistettuja Predator-lennokkeja aktiivisesti Afganistanissa ja muilla kriisialueilla.

Suomen puolustusvoimilla on myös käytössään miehittämätön lentotiedustelujärjestelmä, jonka kalustona ovat Ranger-tiedustelulennokit. Lisäksi puolustusvoimat käyttää eri kokoisia radio-ohjattavia lennokkeja ilmatorjunta-ammuntojen harjoitusmaaleina.

Joidenkin ulkomaisten armeijoiden ja tiedusteluorganisaatioiden tiedustelu- ja vakoilukäytössä olevat "Micro-UAV":t, eli mini/mikrokokoiset miehittämättömät ilma-alukset, ovat pienen lennokin kokoisia varustettuina pienikokoisilla kameroilla jne. laitteilla.

Sotilaskäytössä ei lennättäjällä tarvitse välttämättä olla näköyhteyttä lennokkiin, vaan monipuoliset kauko-ohjaus ja mittausjärjestelmät (tutka, GPS jne.) mahdollistavat lennokin korkeuden ja suunnan määrittämisen esim. satellittiyhteyden välityksellä periaatteessa miltä etäisyydeltä tahansa.

Katso myös

• Radio-ohjattu pienoismalli‎
• Tiedustelulennokki
• UAV
• Mallilennokki

Aiheesta muualla

• • Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Lennokki Wikimedia Commonsissa
• Suomen Ilmailuliitto
• Lennokkiharrastajien keskustelufoorumi Lennokit.net
• Lennokkiaiheinen Wiki