Ero sivun ”Ferdinand Öhman” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Rivi 14: Rivi 14:
=== Asemakaavoja ===
=== Asemakaavoja ===
*Joensuun asemakaava, 1867<ref>Joensuun kulttuuri- ja rakennushistoriallinen selvitys, s.14</ref>
*Joensuun asemakaava, 1867<ref>Joensuun kulttuuri- ja rakennushistoriallinen selvitys, s.14</ref>
*Nurmeksen kauppalan asemakaavaehdotus, 1876<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Vuorela, Venla | Nimeke = vanhan talon henki: neuvoja vanhojen puurakennusten hoitoon | Vuosi = 2009 | Luku = | Sivu = | Selite = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Nurmeksen Vanhan Kauppalan Asukasyhdistys ry | Tunniste = ISBN 978-952-92-5958-8 | www = http://www.vanhakauppala.fi/userfiles/file/vanhan_talon_henki_web.pdf | www-teksti = | Tiedostomuoto = pdf | Viitattu = 27.5.2013 | Kieli = }}</ref>
*Nurmeksen kauppalan asemakaavaehdotus, 1876<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Vuorela, Venla | Nimeke = Vanhan talon henki: neuvoja vanhojen puurakennusten hoitoon | Vuosi = 2009 | Luku = | Sivu = | Selite = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Nurmeksen Vanhan Kauppalan Asukasyhdistys ry | Tunniste = ISBN 978-952-92-5958-8 | www = http://www.vanhakauppala.fi/userfiles/file/vanhan_talon_henki_web.pdf | www-teksti = | Tiedostomuoto = pdf | Viitattu = 27.5.2013 | Kieli = }}</ref>


== Lähteet ==
== Lähteet ==

Versio 27. toukokuuta 2013 kello 20.45

Karl Ferdinand Öhman (etunimi esiintyy myös muodossa Ferdinant, 26. maaliskuuta 1831 Hamina5. elokuuta 1907 Helsinki) oli suomalainen arkkitehti. Haminassa ja Viipurissa koulua käynyt Öhman opiskeli Tukholman taideakatemiassa ja Münchenin polyteknillisessa opistossa. Hän oli vuodesta 1857 vuoteen 1907 Rakennushallituksen edeltäjien Yleisten rakennusten intendentinkonttorin ja Yleisten rakennusten ylihallituksen palveluksessa eri viroissa. Hän aloitti työuransa Kuopiossa 1857[1] ja oli siellä lääninarkkitehtina vuosina 1862–1894. Sen jälkeen hän siirtyi Uudenmaan lääninrakennuskonttorin johtajaksi Helsinkiin, jossa virassa hän oli uransa loppuun asti.[2]

Suunnittelutöitä

Runebergien hautamuistomerkki (1888) Porvoon Näsinmäen hautausmaalla.

Rakennuksia

  • Suonenjoen kirkko, 1865[3]
  • Kuopion lyseon laajennus, 1874–1875
  • Kuusjärven kirkko, Outokumpu, 1878[4]
  • Kuopion satamakonttori, 1879. Entinen vaakahuone.[5]
  • Kuopion Klubin rakennus, 1880. Entinen asuinrakennus, Öhmanin omassa käytössä.[6]
  • Polvijärven evankelis-luterilainen kirkko, 1881[7]
  • Johan Ludvig Runebergin hautamuistomerkki, Porvoo, 1888. Suunnittelukilpailun voittanut työ.[8]

Asemakaavoja

  • Joensuun asemakaava, 1867[9]
  • Nurmeksen kauppalan asemakaavaehdotus, 1876[10]

Lähteet

  • Kuopion kulttuuriympäristö, Strategia ja hoito-ohjeet. Kuopion kaupunki. Teoksen verkkoversio (pdf) (viitattu 27.5.2013).
  • Piiparinen, Pekka: Kulttuuri- ja rakennushistoriallinen selvitys. Joensuun keskustan osayleiskaava. Joensuun kaupunki, 2011. Teoksen verkkoversio (pdf) (viitattu 27.5.2013).

Viitteet

  1. Ylioppilasmatrikkeli 1853–1899 Helsingin yliopisto. Viitattu 27.5.2013.
  2. Joensuun kulttuuri- ja rakennushistoriallinen selvitys, s.79
  3. Pohjois-Savon kulttuuriympäristöselvitys, s. 170. Pohjois-Savon liitto, 2009. Teoksen verkkoversio (pdf) (viitattu 27.5.2013).
  4. Kuusjärven kirkko Museovirasto. Viitattu 27.5.2013.
  5. Kuopion kulttuuriympäristö, s.40
  6. Kuopion kulttuuriympäristö, s.28
  7. Polvijärven Ev.lut seurakunnan kirkko Polvijärven seurakunta. Viitattu 27.5.2013.
  8. Porvoo Svenska Litteratursallskapet i Finland rf. Viitattu 27.5.2013.
  9. Joensuun kulttuuri- ja rakennushistoriallinen selvitys, s.14
  10. Vuorela, Venla: Vanhan talon henki: neuvoja vanhojen puurakennusten hoitoon. Nurmeksen Vanhan Kauppalan Asukasyhdistys ry, 2009. ISBN 978-952-92-5958-8. Teoksen verkkoversio (pdf) (viitattu 27.5.2013).