Ero sivun ”Martti Korpilahti” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Kospo75 (keskustelu | muokkaukset)
seulojat
46 145 muokkausta
p w-linkki ym
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 1: Rivi 1:
'''Martti Ilmari Johannes Korpilahti''' (vuoteen 1906 Forsgren) ([[25. huhtikuuta]] [[1886]], [[Korpilahti]] &ndash; [[25. syyskuuta]] [[1938]], [[Korpilahti]]) oli tunnettu keskisuomalainen kotiseuturunoilija ja säveltäjä. Hän kirjoitti ylioppilaaksi 1910 [[Jyväskylän lyseo]]sta ja valmistui kansakoulun opettajaksi. Hän toimi Jyväskylässä opettajana ja koulunjohtajana.<ref name="sir" /> Samalla hän osallistui aktiivisesti musiikkielämään sekä kuoronjohtajana että laulujen sanoittajana. Yksi tunnetuimmista Korpilahden sanoittamista lauluista on [[Ivar Widéen]]in säveltämä [[Keski-Suomen kotiseutulaulu]] vuodelta 1920.
'''Martti Ilmari Johannes Korpilahti''' (vuoteen 1906 Forsgren; [[25. huhtikuuta]] [[1886]] [[Korpilahti]] – [[25. syyskuuta]] [[1938]] [[Korpilahti]]) oli tunnettu [[Keski-Suomen maakunta|keskisuomalainen]] kotiseuturunoilija ja säveltäjä. Hän kirjoitti ylioppilaaksi vuonna 1910 [[Jyväskylän Lyseon lukio|Jyväskylän lyseosta]] ja valmistui kansakoulun opettajaksi. Hän toimi [[Jyväskylä]]ssä opettajana ja koulunjohtajana.<ref name="sir" /> Samalla hän osallistui aktiivisesti musiikkielämään sekä kuoronjohtajana että laulujen sanoittajana. Yksi tunnetuimmista Korpilahden sanoittamista lauluista on [[Ivar Widéen]]in säveltämä [[Keski-Suomen kotiseutulaulu]] vuodelta 1920.


Korpilahden tekemät sanoitukset ovat suomalaiskansallisia. Hänen aiheitaan olivat luonto, koti, koulu, juhlat ja isänmaa. Hän oli keskisuomalaisen kotiseutuhengen herättäjä. Oman ruotsinkielisen sukunimensäkin hän vaihtoi syntymäpaikkansa mukaiseksi. Korpilahti on lukuisten joulu- ja koululaulujen sanoittaja tai säveltäjä. Tunnetuimpia Korpilahden joululaulusuomennoksia on ranskalainen Heinillä härkien kaukalon. Korpilahti oli vaikuttava kulttuuripersoona ja taitava juhlapuhuja.<ref name="fin">{{Verkkoviite | osoite = http://www.finnica.fi/keski-suomi/koulutiella/seminaari/korpilahti.htm| nimeke = Martti Korpilahti| tekijä = | tiedostomuoto = | selite = | julkaisu = Finnica keski-Suomi | ajankohta = | julkaisupaikka = | julkaisija = | viitattu = 28.4.2013| kieli = }}</ref>
Korpilahden tekemät sanoitukset ovat suomalaiskansallisia. Hänen aiheitaan olivat luonto, koti, koulu, juhlat ja isänmaa. Hän oli keskisuomalaisen kotiseutuhengen herättäjä. Oman ruotsinkielisen sukunimensäkin hän vaihtoi syntymäpaikkansa mukaiseksi. Korpilahti on lukuisten joulu- ja koululaulujen sanoittaja tai säveltäjä. Tunnetuimpia Korpilahden joululaulusuomennoksia on ranskalainen ”[[Heinillä härkien kaukalon]]”. Korpilahti oli vaikuttava kulttuuripersoona ja taitava juhlapuhuja.<ref name="fin">{{Verkkoviite | osoite = http://www.finnica.fi/keski-suomi/koulutiella/seminaari/korpilahti.htm| nimeke = Martti Korpilahti| tekijä = | tiedostomuoto = | selite = | julkaisu = Finnica keski-Suomi | ajankohta = | julkaisupaikka = | julkaisija = | viitattu = 28.4.2013| kieli = }}</ref>


Korpilahti toimi monien kuorojen johtajana, mm. [[Mieskuoro Sirkat|Mieskuoro Sirkoissa]] (1924 &ndash; 1927) sekä Jyväskylän suojeluskunnan sekakuorossa. Hän perusti myös Jyväskylän Nuorisoseuran sekakuoron. Korpilahti osallistui aktiivisesti [[suojeluskunta]]työhön mm. Jyväskylän suojeluskuntapiirin valistusjohtajana vuosina 1923 &ndash; 1926. Tasavallan presidentti myönsi Martti Korpilahdelle Suomen Valkoisen Ruusun ritarimerkin vuonna 1937.<ref name="sir">{{Verkkoviite | osoite = http://www.sirkat.fi/korpilahti| nimeke = Martti Korpilahti (1886-1938)| tekijä = | tiedostomuoto = | selite = | julkaisu = | ajankohta = | julkaisupaikka = | julkaisija = Mieskuoro Sirkat| viitattu = 28.4.2013| kieli = }}</ref>
Korpilahti toimi monien kuorojen johtajana, muun muassa [[Mieskuoro Sirkat|Mieskuoro Sirkoissa]] (1924–1927) sekä Jyväskylän suojeluskunnan sekakuorossa. Hän perusti myös Jyväskylän Nuorisoseuran sekakuoron. Korpilahti osallistui aktiivisesti [[suojeluskunta]]työhön muun muassa Jyväskylän suojeluskuntapiirin valistusjohtajana vuosina 1923–1926. Tasavallan presidentti myönsi Martti Korpilahdelle [[Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunta|Suomen Valkoisen Ruusun ritarimerkin]] vuonna 1937.<ref name="sir">{{Verkkoviite | osoite = http://www.sirkat.fi/korpilahti| nimeke = Martti Korpilahti (1886-1938)| tekijä = | tiedostomuoto = | selite = | julkaisu = | ajankohta = | julkaisupaikka = | julkaisija = Mieskuoro Sirkat| viitattu = 28.4.2013| kieli = }}</ref>


== Kirjallinen tuotanto ==
== Kirjallinen tuotanto ==


* ''Vanhan Korpilahden muistoja'' ([[1922]])
* ''Vanhan Korpilahden muistoja'' (1922)
* ''Varpunen: koulujen ja kotien lauluja'' (toim.). Gummerus [[1926]].
* ''Varpunen: koulujen ja kotien lauluja'' (toim.). Gummerus 1926.
* ''Uusi Varpunen: koulujen ja kotien lauluja'' (toim.). Gummerus [[1926]].
* ''Uusi Varpunen: koulujen ja kotien lauluja'' (toim.). Gummerus 1926.
* ''Eestiläisiä lauluja'' 1 (suom. ja toim.). Otava [[1931]]. 2. p. [[1946]]. 3. p. [[1955]].
* ''Eestiläisiä lauluja'' 1 (suom. ja toim.). Otava 1931. 2. p. 1946. 3. p. 1955.
* ''Pustalta ja lahden takaa: 40 kansanlaulua Unkarista ja Eestistä kouluja ja laulunharrastajia varten'' (suom. ja toim.). Otava [[1931]].
* ''Pustalta ja lahden takaa: 40 kansanlaulua Unkarista ja Eestistä kouluja ja laulunharrastajia varten'' (suom. ja toim.). Otava 1931.
* ''Koulun joulu: 25 pientä joululaulua''. Gummerus [[1931]].
* ''Koulun joulu: 25 pientä joululaulua''. Gummerus 1931.
* ''Kotipiirin lauluja: helppoja yksi-, kaksi- ja kolmiäänisiä laulelmia pienempäin ja suurempain laulajain käytettäväksi''. Gummerus [[1932]].
* ''Kotipiirin lauluja: helppoja yksi-, kaksi- ja kolmiäänisiä laulelmia pienempäin ja suurempain laulajain käytettäväksi''. Gummerus 1932.
* ''Eestiläisiä lauluja'' 2 (toim. ja suom.). Otava [[1936]].
* ''Eestiläisiä lauluja'' 2 (toim. ja suom.). Otava 1936.
* ''Runoja; lastuja; sävelmiä''. Jyväskylä [[1949]].
* ''Runoja; lastuja; sävelmiä''. Jyväskylä 1949.
* ''Laulu kotiseutuni, kaiu!: lauluja Keski-Suomesta'' (säveltänyt: T. H. Piha). [[1980]].
* ''Laulu kotiseutuni, kaiu!: lauluja Keski-Suomesta'' (säveltänyt: T. H. Piha). 1980.


{{Wikiaineisto}}
{{Wikiaineisto}}


==Lähteet==
==Lähteet==

{{viitteet}}
{{viitteet}}


{{DEFAULTSORT:Korpilahti, Martti}}
{{AAKKOSTUS:Korpilahti, Martti}}

[[Luokka:Suomalaiset runoilijat]]
[[Luokka:Suomalaiset runoilijat]]
[[Luokka:Keski-Suomi]]
[[Luokka:Keski-Suomi]]
[[Luokka:Korpilahti]]
[[Luokka:Korpilahti]]
[[Luokka:Jyväskylän musiikki]]
[[Luokka:Jyväskylän musiikki]]
[[Luokka:Vuonna 1886 syntyneet]]
[[Luokka:Vuonna 1938 kuolleet]]
[[Luokka:Vuonna 1938 kuolleet]]

Versio 22. toukokuuta 2013 kello 17.05

Martti Ilmari Johannes Korpilahti (vuoteen 1906 Forsgren; 25. huhtikuuta 1886 Korpilahti – 25. syyskuuta 1938 Korpilahti) oli tunnettu keskisuomalainen kotiseuturunoilija ja säveltäjä. Hän kirjoitti ylioppilaaksi vuonna 1910 Jyväskylän lyseosta ja valmistui kansakoulun opettajaksi. Hän toimi Jyväskylässä opettajana ja koulunjohtajana.[1] Samalla hän osallistui aktiivisesti musiikkielämään sekä kuoronjohtajana että laulujen sanoittajana. Yksi tunnetuimmista Korpilahden sanoittamista lauluista on Ivar Widéenin säveltämä Keski-Suomen kotiseutulaulu vuodelta 1920.

Korpilahden tekemät sanoitukset ovat suomalaiskansallisia. Hänen aiheitaan olivat luonto, koti, koulu, juhlat ja isänmaa. Hän oli keskisuomalaisen kotiseutuhengen herättäjä. Oman ruotsinkielisen sukunimensäkin hän vaihtoi syntymäpaikkansa mukaiseksi. Korpilahti on lukuisten joulu- ja koululaulujen sanoittaja tai säveltäjä. Tunnetuimpia Korpilahden joululaulusuomennoksia on ranskalainen ”Heinillä härkien kaukalon”. Korpilahti oli vaikuttava kulttuuripersoona ja taitava juhlapuhuja.[2]

Korpilahti toimi monien kuorojen johtajana, muun muassa Mieskuoro Sirkoissa (1924–1927) sekä Jyväskylän suojeluskunnan sekakuorossa. Hän perusti myös Jyväskylän Nuorisoseuran sekakuoron. Korpilahti osallistui aktiivisesti suojeluskuntatyöhön muun muassa Jyväskylän suojeluskuntapiirin valistusjohtajana vuosina 1923–1926. Tasavallan presidentti myönsi Martti Korpilahdelle Suomen Valkoisen Ruusun ritarimerkin vuonna 1937.[1]

Kirjallinen tuotanto

  • Vanhan Korpilahden muistoja (1922)
  • Varpunen: koulujen ja kotien lauluja (toim.). Gummerus 1926.
  • Uusi Varpunen: koulujen ja kotien lauluja (toim.). Gummerus 1926.
  • Eestiläisiä lauluja 1 (suom. ja toim.). Otava 1931. 2. p. 1946. 3. p. 1955.
  • Pustalta ja lahden takaa: 40 kansanlaulua Unkarista ja Eestistä kouluja ja laulunharrastajia varten (suom. ja toim.). Otava 1931.
  • Koulun joulu: 25 pientä joululaulua. Gummerus 1931.
  • Kotipiirin lauluja: helppoja yksi-, kaksi- ja kolmiäänisiä laulelmia pienempäin ja suurempain laulajain käytettäväksi. Gummerus 1932.
  • Eestiläisiä lauluja 2 (toim. ja suom.). Otava 1936.
  • Runoja; lastuja; sävelmiä. Jyväskylä 1949.
  • Laulu kotiseutuni, kaiu!: lauluja Keski-Suomesta (säveltänyt: T. H. Piha). 1980.
Wikiaineisto
Wikiaineisto
Wikiaineistoon on tallennettu tekstiä aiheesta:

Lähteet

  1. ↑ a b Martti Korpilahti (1886-1938) Mieskuoro Sirkat. Viitattu 28.4.2013.
  2. ↑ Martti Korpilahti Finnica keski-Suomi. Viitattu 28.4.2013.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Martti_Korpilahti&oldid=13273793”