Ero sivun ”Hannutin taistelu” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
täydennystä en wikistä |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 14: | Rivi 14: | ||
| Komentaja1 = {{Ranskan lippu}} [[René Prioux]]<br>{{Ranskan lippu}} [[Gabriel Bougrain]]<br>{{Ranskan lippu}} Langlois |
| Komentaja1 = {{Ranskan lippu}} [[René Prioux]]<br>{{Ranskan lippu}} [[Gabriel Bougrain]]<br>{{Ranskan lippu}} Langlois |
||
| Komentaja2 = {{Natsi-Saksan lippu}} [[Erich Hoeppner]]<br>{{Natsi-Saksan lippu}} [[Horst Stumpf]]<br>{{Natsi-Saksan lippu}} [[Johann Joachim Stever]] |
| Komentaja2 = {{Natsi-Saksan lippu}} [[Erich Hoeppner]]<br>{{Natsi-Saksan lippu}} [[Horst Stumpf]]<br>{{Natsi-Saksan lippu}} [[Johann Joachim Stever]] |
||
| vahvuus1 = 2 |
| vahvuus1 = 2 mekanisoitua divisioonaa<br>20 800 miestä<br>600 panssaroitua miehistönkuljetusajoneuvoa |
||
| vahvuus2 = 2 panssaridivisioonaa<br>25 927 miestä<br>618 panssarivaunua<br>108 tykistöasetta<br>1 252 lentokonetta |
| vahvuus2 = 2 panssaridivisioonaa<br>25 927 miestä<br>618 panssarivaunua<br>108 tykistöasetta<br>1 252 lentokonetta |
||
| tappiot1 = 121 panssarivaunua tuhoutunut tai vaurioitunut |
| tappiot1 = 121 panssarivaunua tuhoutunut tai vaurioitunut |
||
| Rivi 26: | Rivi 26: | ||
Taistelu päättyi Saksan taktiseen voittoon, joskin Ranskan 1. armeija kykeni liittymään Gemblouxin puolustajiin. Gemblouxissa käytiin seuraava taistelu 14.-15. toukokuuta, missä kärsimänsä tappion jälkeen ranskalaisjoukot vetäytyivät Lilleen. Ranskalaiset kykenivät edelleen viivyttämään saksalaisten etenemistä antaen [[brittiläinen siirtoarmeija|brittiläiselle siirtoarmeijalle]] aikaa vetäytyä [[Dunkerque]]en laivattavaksi [[Englanti]]in. |
Taistelu päättyi Saksan taktiseen voittoon, joskin Ranskan 1. armeija kykeni liittymään Gemblouxin puolustajiin. Gemblouxissa käytiin seuraava taistelu 14.-15. toukokuuta, missä kärsimänsä tappion jälkeen ranskalaisjoukot vetäytyivät Lilleen. Ranskalaiset kykenivät edelleen viivyttämään saksalaisten etenemistä antaen [[brittiläinen siirtoarmeija|brittiläiselle siirtoarmeijalle]] aikaa vetäytyä [[Dunkerque]]en laivattavaksi [[Englanti]]in. |
||
== Osastot == |
|||
Hannutin aluetta puolusti kenraali Prioux'n Ranskan armeijan ratsuväkiarmeijakuntaan kuuluneet 2. ja 3. kevyt mekanisoitu divisioona ({{k-fr|Division Légére Mécanique, DLM}})<ref>Forty, George & Duncan, John s. 152</ref>. Kumpaankin divisioonaan kuului kaksi rykmenttinen panssariprikaati, ja rykmenteissä oli 87 panssarivaunua, joista puolet keveitä Hotchkiss H35/H39 -vaunuja ja loput keskiraskaista Somua S35 -vaunuja. Divisioonaan kuului lisäksi motorisoitu kivääriprikaati, tiedustelurykmentti, kenttätykistörykmentti, pioneeripataljoona sekä normaalit huoltoyksiköt. Divisioonan tehtäväksi oli suunniteltu strateginen tiedustelu- ja suojaustehtävät.<ref>Forty, George & Duncan, John s. 71</ref> |
|||
Kenraali Hoepnerin Saksan XVI panssariarmeijakunta, jonka muodostivat 3. ja 4. panssaridivisioona, joihin kumpaankin kuului panssari- ja panssarijalkaväkiprikaati tukevine osineen kuten kenttätykistö-, pioneeri- ja viestiyksiköt. Kumpikin prikaati koostui kahdesta rykmentistä. Panssariprikaatiin kuului kaikkiaan 561 panssarivaunua, mutta liikekannallepanon aikaisten kalustopuutteiden vuoksi todellinen vahvuus oli noin 300.<ref>Forty, George & Duncan, John s. 46</ref> |
|||
{{Tynkä/Sota}} |
{{Tynkä/Sota}} |
||
Versio 17. toukokuuta 2013 kello 19.51
| Hannutin taistelu | |||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Osa toisen maailmansodan länsirintamaa | |||||||
 Kaksi tuhoutunutta Somua S35 -panssarivaunua saksalaisjoukkojen tutkittavana
| |||||||
| |||||||
| Vahvuudet | |||||||
|
2 mekanisoitua divisioonaa |
2 panssaridivisioonaa | ||||||
| Tappiot | |||||||
|
121 panssarivaunua tuhoutunut tai vaurioitunut |
60 kuollutta | ||||||
Hannutin taistelu oli Saksan ja länsiliittoutuneiden joukkojen välillä 12.–14. toukokuuta 1940 Hannutin ja Gemblouxin alueella Belgiassa toisessa maailmansodassa käyty taisteltu, joka oli siihen mennessä suurin panssaritaistelu.
Saksan tavoitteena oli sitoa taisteluun Ranskan 1. armeija ja siten estää sen osallistuminen Saksan armeijaryhmä A:n Ardenneilla tehtävän hyökkäyksen torjuntaan. Läpimurto Ardenneilla oli tarkoitus toteuttaa 15. toukokuuta eli vain viisi päivää Alankomaihin ja Belgiaan suunnattujen hyökkäysten jälkeen. Ero antoi liittoutuneille kuvan, että saksalaiset aikoivat hyökätä Ranskaan samoin kuin ensimmäisen maailmansodan Schlieffenin suunnitelman mukaisesti. Liittoutuneiden joukkojen siirtyessä Belgiaan ne sidottiin taisteluihin hyökkäämällä Hannutissa ja Gemblouxissa. Ranskan 1. armeijan sivusta jäätyä avoimeksi saksalaiset etenivät Englannin kanaalin rantaan piirittäen liittoutuneiden alueella olleet joukot.
Taistelu päättyi Saksan taktiseen voittoon, joskin Ranskan 1. armeija kykeni liittymään Gemblouxin puolustajiin. Gemblouxissa käytiin seuraava taistelu 14.-15. toukokuuta, missä kärsimänsä tappion jälkeen ranskalaisjoukot vetäytyivät Lilleen. Ranskalaiset kykenivät edelleen viivyttämään saksalaisten etenemistä antaen brittiläiselle siirtoarmeijalle aikaa vetäytyä Dunkerqueen laivattavaksi Englantiin.
Osastot
Hannutin aluetta puolusti kenraali Prioux'n Ranskan armeijan ratsuväkiarmeijakuntaan kuuluneet 2. ja 3. kevyt mekanisoitu divisioona (ransk. Division Légére Mécanique, DLM)[1]. Kumpaankin divisioonaan kuului kaksi rykmenttinen panssariprikaati, ja rykmenteissä oli 87 panssarivaunua, joista puolet keveitä Hotchkiss H35/H39 -vaunuja ja loput keskiraskaista Somua S35 -vaunuja. Divisioonaan kuului lisäksi motorisoitu kivääriprikaati, tiedustelurykmentti, kenttätykistörykmentti, pioneeripataljoona sekä normaalit huoltoyksiköt. Divisioonan tehtäväksi oli suunniteltu strateginen tiedustelu- ja suojaustehtävät.[2]
Kenraali Hoepnerin Saksan XVI panssariarmeijakunta, jonka muodostivat 3. ja 4. panssaridivisioona, joihin kumpaankin kuului panssari- ja panssarijalkaväkiprikaati tukevine osineen kuten kenttätykistö-, pioneeri- ja viestiyksiköt. Kumpikin prikaati koostui kahdesta rykmentistä. Panssariprikaatiin kuului kaikkiaan 561 panssarivaunua, mutta liikekannallepanon aikaisten kalustopuutteiden vuoksi todellinen vahvuus oli noin 300.[3]