Ero sivun ”Kortisoni” versioiden välillä
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
[katsottu versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Lisätään Metatieto-malline |
|||
Rivi 25: | Rivi 25: | ||
==Lähteet== |
==Lähteet== |
||
<references/> |
<references/> |
||
ja siitä tulee selkäkipuja. |
|||
==Aiheesta muualla== |
==Aiheesta muualla== |
Versio 10. huhtikuuta 2013 kello 20.05
Kortisoni
| |
Systemaattinen (IUPAC) nimi | |
17,21-dihydroxypregn-4-ene-3,11,20-trione | |
Tunnisteet | |
CAS-numero | |
ATC-koodi | H02 |
PubChem CID | |
Kemialliset tiedot | |
Kaava | C21H28O5 |
Moolimassa | 360,46 g/mol |
SMILES | Etsi tietokannasta: | ,
Fysikaaliset tiedot | |
Sulamispiste | 220–224 °C |
Farmakokineettiset tiedot | |
Hyötyosuus | ? |
Metabolia | ? |
Puoliintumisaika | ? |
Ekskreetio | ? |
Terapeuttiset näkökohdat | |
Raskauskategoria |
? |
Reseptiluokitus |
|
Antotapa | ? |
Kortisoni on lisämunuaisen kuorikerroksen hormoni. Tarkemmin se on kortikosteroidi, jonka kemiallinen kaava on C21H28O5 ja CAS-numero 53-06-5. Se on läheinen kortikosteronille.
Kortisoni nostaa verenpainetta. Sitä voidaan käyttää lääkkeenä tablettina, suonensisäisesti tai voiteena. Kortisonia on myös sisäänhengitettävissä astma- ja allergialääkkeissä:lähde? kortisoni lieventää limakalvojen tulehdustilaa.
Kortisonilääkitys voi johtaa elimistön kortisolierityksen lamaantumiseen, mikäli annos on isohko ja hoitoaika yli kuukauden[1]. Kortisonin löysi vuonna 1950 yhdysvaltalainen kemisti Edward Calvin Kendall. Kendall sai samana vuonna Nobelin lääketieteen palkinnon.
Lähteet
- ↑ Leo Niskanen: Addisonin tauti. Oulun omahoito 15.5.2008. http://www.oulunomahoito.fi/?page=1573223&id=pot00160
ja siitä tulee selkäkipuja.
Aiheesta muualla
- PubChem: Cortisone (englanniksi)
- Human Metabolome Database: Cortisone (englanniksi)
- KEGG: Cortisone (englanniksi)