Ero sivun ”Suomen sosialidemokraattinen nuorisoliitto” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
toivottuja viitteitä |
jäsenmääriä |
||
| Rivi 5: | Rivi 5: | ||
Sisällissodan seurauksena SSN:n toiminta lamaantui. Osa liiton jäsenistä pakeni [[Neuvosto-Venäjä]]lle jatkaen siellä poliittista toimintaansa. Pian nousi kuitenkin karaistunut nuorisoliitto entistä radikaalimpana ja tammikuusta 1919 alkaen julkisena. SSN:n enemmistö suuntautui työväenliikkeen jakautuessa [[Suomen kommunistinen puolue|Suomen kommunistisen puolueen]] (SKP) ja sen tukemien suomalaisten julkisten järjestöjen kuten SSTP:n piiriin. Kuudennessa edustajakokouksessa syyskuussa 1919 luokkataistelun jyrkkä linja sinetöitiin SDP:n johdon kannattajien osuuden jäätyä kolmannekseen. Tapahtunut lisäsi vasemmiston optimismia mutta säikäytti SDP:n, joka tajusi siten tilanteen vakavuuden itse puolueessa.<ref>Tauno Saarela (1996) Suomalaisen kommunismin synty 1918-1923. Kansan sivistystyön liitto. sivut 142-143.</ref> |
Sisällissodan seurauksena SSN:n toiminta lamaantui. Osa liiton jäsenistä pakeni [[Neuvosto-Venäjä]]lle jatkaen siellä poliittista toimintaansa. Pian nousi kuitenkin karaistunut nuorisoliitto entistä radikaalimpana ja tammikuusta 1919 alkaen julkisena. SSN:n enemmistö suuntautui työväenliikkeen jakautuessa [[Suomen kommunistinen puolue|Suomen kommunistisen puolueen]] (SKP) ja sen tukemien suomalaisten julkisten järjestöjen kuten SSTP:n piiriin. Kuudennessa edustajakokouksessa syyskuussa 1919 luokkataistelun jyrkkä linja sinetöitiin SDP:n johdon kannattajien osuuden jäätyä kolmannekseen. Tapahtunut lisäsi vasemmiston optimismia mutta säikäytti SDP:n, joka tajusi siten tilanteen vakavuuden itse puolueessa.<ref>Tauno Saarela (1996) Suomalaisen kommunismin synty 1918-1923. Kansan sivistystyön liitto. sivut 142-143.</ref> |
||
Helmikuussa 1921 SSN varmisti jäsenyytensä [[Kommunistinen nuorisointernationaali|Kommunistisessa nuorisointernationaalissa]] (KNI). SDP:tä kannattaneelle ja liittymistä vastustaneelle vähemmistölle tämä riitti ja nämä perustivat perustivat toukokuussa [[Sosialidemokraattinen työläisnuorisoliitto|Sosialidemokraattisen työläisnuorisoliiton]]. Kyseinen järjestö vaihtoi nimensä SSN:ksi vuoden 1950 edustajakokouksessa. |
Helmikuussa 1921 SSN varmisti jäsenyytensä [[Kommunistinen nuorisointernationaali|Kommunistisessa nuorisointernationaalissa]] (KNI). SDP:tä kannattaneelle ja liittymistä vastustaneelle vähemmistölle tämä riitti ja nämä perustivat perustivat toukokuussa [[Sosialidemokraattinen työläisnuorisoliitto|Sosialidemokraattisen työläisnuorisoliiton]]. Vuoden 1921 lopussa kilpailevan nuorisoliiton jäsenmäärä oli noin 3 000 samalla kun SSN:n jäsenmaksun oli maksanut 10 647 henkilöä.<ref>Tauno Saarela (1996) Suomalaisen kommunismin synty 1918-1923. Kansan sivistystyön liitto. sivu 313.</ref> Kyseinen järjestö vaihtoi nimensä SSN:ksi vuoden 1950 edustajakokouksessa. |
||
1920-luvun alussa vilkas opintotoiminta marxilaisuuden pohjalta kukoisti opintopiireissä ja SSN:n kulttuuriryhmät keräsivät osakseen ihailua. Aktiivinen kulttuuritoiminta oli kuulunut liiton ominaisuuksiin alusta alkaen. Nuorisoliiton kokoukset olivat Yrjö Sirolan mukaan alkuvaiheessa kuin ohjelmallisia iltamia; runonlausunnan, puheiden, tanssin ja keskustelun yhdistelmiä.<ref>Sakari Selin (2004) Optimistien sukupolvi. Sodanjälkeisen nuorison aatteet ja haaveet Terä-lehden kuvastamina. [http://www.yleinenlehtimiesliitto.fi/julkaisut/optimistien/3.htm linkki]</ref> |
1920-luvun alussa vilkas opintotoiminta marxilaisuuden pohjalta kukoisti opintopiireissä ja SSN:n kulttuuriryhmät keräsivät osakseen ihailua. Aktiivinen kulttuuritoiminta oli kuulunut liiton ominaisuuksiin alusta alkaen. Nuorisoliiton kokoukset olivat Yrjö Sirolan mukaan alkuvaiheessa kuin ohjelmallisia iltamia; runonlausunnan, puheiden, tanssin ja keskustelun yhdistelmiä.<ref>Sakari Selin (2004) Optimistien sukupolvi. Sodanjälkeisen nuorison aatteet ja haaveet Terä-lehden kuvastamina. [http://www.yleinenlehtimiesliitto.fi/julkaisut/optimistien/3.htm linkki]</ref> |
||
Versio 24. kesäkuuta 2006 kello 17.40
Suomen sosialidemokraattinen nuorisoliitto (SSN) (1906-1923) oli vasemmistolainen poliittinen nuorisojärjestö. Liitto oli perustettaessa lähellä Suomen sosialidemokraattista puoluetta (SDP), mutta sisällissodan jälkeen se valitsi viiteryhmäkseen Suomen sosialistisen työväenpuolueen (SSTP) ja kommunistit.
SSN perustettiin 9.-10. joulukuuta 1906 Tampereen työväentalolla pidetyssä kokouksessa sen jälkeen, kun sosialidemokraattisia nuorisojärjestöjä oli alettu perustaa eri puolille Suomea. Eräs keskeinen henkilö liiton perustamisessa oli toimittaja Väinö Björkqvist, joka työskenteli sittemmin liiton virkailijana kehittäen sitä marxilaiselta pohjalta.[1] Myös paikallisen Tampereen sosialidemokraattisen nuorisoliiton puheenjohtaja Yrjö Sirolalla lienee ollut näppinsä pelissä.
Sisällissodan seurauksena SSN:n toiminta lamaantui. Osa liiton jäsenistä pakeni Neuvosto-Venäjälle jatkaen siellä poliittista toimintaansa. Pian nousi kuitenkin karaistunut nuorisoliitto entistä radikaalimpana ja tammikuusta 1919 alkaen julkisena. SSN:n enemmistö suuntautui työväenliikkeen jakautuessa Suomen kommunistisen puolueen (SKP) ja sen tukemien suomalaisten julkisten järjestöjen kuten SSTP:n piiriin. Kuudennessa edustajakokouksessa syyskuussa 1919 luokkataistelun jyrkkä linja sinetöitiin SDP:n johdon kannattajien osuuden jäätyä kolmannekseen. Tapahtunut lisäsi vasemmiston optimismia mutta säikäytti SDP:n, joka tajusi siten tilanteen vakavuuden itse puolueessa.[2]
Helmikuussa 1921 SSN varmisti jäsenyytensä Kommunistisessa nuorisointernationaalissa (KNI). SDP:tä kannattaneelle ja liittymistä vastustaneelle vähemmistölle tämä riitti ja nämä perustivat perustivat toukokuussa Sosialidemokraattisen työläisnuorisoliiton. Vuoden 1921 lopussa kilpailevan nuorisoliiton jäsenmäärä oli noin 3 000 samalla kun SSN:n jäsenmaksun oli maksanut 10 647 henkilöä.[3] Kyseinen järjestö vaihtoi nimensä SSN:ksi vuoden 1950 edustajakokouksessa.
1920-luvun alussa vilkas opintotoiminta marxilaisuuden pohjalta kukoisti opintopiireissä ja SSN:n kulttuuriryhmät keräsivät osakseen ihailua. Aktiivinen kulttuuritoiminta oli kuulunut liiton ominaisuuksiin alusta alkaen. Nuorisoliiton kokoukset olivat Yrjö Sirolan mukaan alkuvaiheessa kuin ohjelmallisia iltamia; runonlausunnan, puheiden, tanssin ja keskustelun yhdistelmiä.[4]
Vuoden 1922 eduskuntavaaleissa SSN asetti ehdokkaita SSTP-johtoisen Suomen työväen vaalikomitean listoille. SSN lakkautettiin 11. huhtikuuta 1923 Helsingin raastuvanoikeuden päätöksellä, mikä lisäsi vaatimuksia myös SSTP:n elokuussa toteutuneelle tukahduttamiselle. SSN nimi ei hämännyt virkavaltaa, joka jo pitkään oli katsonut provosoivasti esiintynyttä[5] julkista kommunistista järjestöä epäillen. Nuorisoliiton johtoa pidätettiin, mutta jo samana vuonna perustettiin Sosialistinen nuorisoliitto (SNL) SSN:n työnjatkajaksi.
SSN:n lehdeksi perustettiin 1907 Tuohus, jota seurasi 1911 Työläisnuoriso-viikkolehti. Työläisnuoriso jäi sisällissodan jälkeen SDP:n kannattajille ja 1920 perustettiin SSN:n äänenkannattajaksi Nuori Työläinen.
Viitteet
- ↑ U.J. (1996) Työväen keskusmuseossa uusi päänäyttely 3.5.-1.9.1996. Nuori tahto - nuorisotoimintaa ennen ja nyt. Työväen keskusmuseon uutisia 2/1996. linkki
- ↑ Tauno Saarela (1996) Suomalaisen kommunismin synty 1918-1923. Kansan sivistystyön liitto. sivut 142-143.
- ↑ Tauno Saarela (1996) Suomalaisen kommunismin synty 1918-1923. Kansan sivistystyön liitto. sivu 313.
- ↑ Sakari Selin (2004) Optimistien sukupolvi. Sodanjälkeisen nuorison aatteet ja haaveet Terä-lehden kuvastamina. linkki
- ↑ Tauno Saarela (1996) Suomalaisen kommunismin synty 1918-1923. Kansan sivistystyön liitto. sivu 248.