Ero sivun ”Lämpökemia” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
WikitanvirBot (keskustelu | muokkaukset)
p r2.7.1) (Botti lisäsi: fa:ترموشیمی
p Botti poisti 39 Wikidatan sivulle d:q183410 siirrettyä kielilinkkiä
Rivi 29: Rivi 29:


[[Luokka:Fysikaalinen kemia]]
[[Luokka:Fysikaalinen kemia]]

[[ar:كيمياء حرارية]]
[[id:Termokimia]]
[[ms:Termokimia]]
[[bn:তাপ-রসায়ন]]
[[be:Тэрмахімія]]
[[be-x-old:Тэрмахімія]]
[[bs:Termohemija]]
[[bg:Термохимия]]
[[ca:Termoquímica]]
[[cs:Termochemie]]
[[de:Thermochemie]]
[[el:Θερμοχημεία]]
[[en:Thermochemistry]]
[[es:Termoquímica]]
[[fa:ترموشیمی]]
[[fr:Thermochimie]]
[[hi:उष्मारसायन]]
[[hr:Termokemija]]
[[io:Termokemio]]
[[it:Termochimica]]
[[kk:Термохимия]]
[[hu:Termokémia]]
[[arz:كيميا حراريه]]
[[ja:熱化学]]
[[no:Termokjemi]]
[[pl:Termochemia]]
[[pt:Termoquímica]]
[[ro:Termochimie]]
[[ru:Термохимия]]
[[simple:Thermochemistry]]
[[sk:Termochémia]]
[[sl:Termokemija]]
[[sv:Termokemi]]
[[ta:வெப்பவேதியியல்]]
[[th:อุณหเคมี]]
[[vi:Nhiệt hóa học]]
[[tr:Termokimya]]
[[uk:Термохімія]]
[[zh:热化学]]

Versio 16. maaliskuuta 2013 kello 04.04

Maailman ensimmäinen jääkalorimetri, jota Antoine Lavoisier ja Pierre-Simon Laplace käyttivät talvella 1782-1783 osoittaakseen, että tietyissä kemiallisissa reaktioissa vapautuu lämpöä. Nämä kokeet merkitsivät lämpökemian syntyä.

Lämpö- eli termokemia on yksi fysikaalisen kemian osa-alue, jossa tutkitaan lämpöenergian vapautumista tai absorboitumista kemiallisissa reaktioissa. Lämpökemia käsittelee lämmön vaihtelua, joka liittyy erilaisiin muutoksiin kuten faasimuutoksiin ja kemiallisiin reaktioihin. Laskut liittyvät usein lämpökapasiteettiin, palamislämpöön ja muodostumislämpöön

Kaikki lämpökemian lait nojaavat kahteen toteamukseen:

  1. Lavoisierin ja Laplacen laki (1782): Lämmön muutos, joka liittyy johonkin muutokseen on yhtä suuri ja vastakkainen verrattuna sen vastakkaiseen muutokseen.
  2. Hessin laki (1840) : Reaktioentalpiaan ei vaikuta se kuinka monta välivaihetta reaktiossa on [1] alku- ja loppulämpötilojen ollessa yhtä suuret [2]

Lämpökemian historiaa

Vuonna 1782 Antoine Lavoisier ja Pierre-Simon Laplace asettivat lämpökemian perustan osoittamalla, että se lämpö, joka vapautuu reaktiossa on yhtä suuri kuin se lämpöenergian määrä, joka sitoutuu käänteisreaktiossa. He myös tutkivat lukuisten aineiden ominaislämpökapasiteettia ja latenttilämpöä sekä palamisessa vapautuvan lämmön määrää. Vuonna 1840 sveitsiläinen kemisti Germain Hess muotoili periaatteen, jonka mukaan reaktiossa muodostuvan lämmön määrä on sama tapahtuipa reaktio kerralla tai useammassa välivaiheessa. Tämä periaate tunnetaan Hessin lain nimellä.

Reaktiolämpö

Lämpöenergiaa, joka sitoutuu tai vapautuu reaktiossa reagoivien aineiden moolimääriä kohti kutsutaan reaktiolämmöksi[1]. Reaktiolämpö vakiopaineessa systeemille lasketaan:

missä

  • on reaktion tuotteiden entalpia
  • on reaktion lähtöaineiden entalpia

Moolinen reaktioentalpia saadaan laskemalla yhteen reaktion lähtöaineiden moolientalpiat:

missä:

  • on aineen i moolientalpia
  • on aineen i stoikiometrinen kerroin, joka voi olla positiivinen tai negatiivinen[2]

Endoterminen ja eksoterminen reaktio

Mikäli entalpian muutos on negatiivinen vapautuu lämpöä ja reaktiota kutsutaan eksotermiseksi reaktioksi. Entalpiamuutoksen ollessa positiivinen energiaa sitoutuu ja reaktiota nimitetään endotermiseksi.

Viitteet

  1. a b http://www.saunalahti.fi/~jlytter/misc/kemia/Lampokemia_TP04S_10102005.pdf
  2. a b http://users.tkk.fi/~gfabrici/termoluento03.pdf