Ero sivun ”Mirrors (Blue Öyster Cultin albumi)” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [katsottu versio] |
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 28: | Rivi 28: | ||
== Albumin sisältö == |
== Albumin sisältö == |
||
Albumin avaa "Dr. Music", josta tuli suosittu numero yhtyeen konsertteihin. Kappale on rock and roll-henkinen ja basisti [[Joe Bouchard]]in mukaan inspiraationa on ollut [[Larry Williams]]in "Bony Moronie" ja [[Roy Orbison]]in "Pretty Woman". Kappale sisältää efektoituja rumpuja sekä |
Albumin avaa "Dr. Music", josta tuli suosittu numero yhtyeen konsertteihin. Kappale on rock and roll-henkinen ja basisti [[Joe Bouchard]]in mukaan inspiraationa on ollut [[Larry Williams]]in "Bony Moronie" ja [[Roy Orbison]]in "Pretty Woman". Kappale sisältää efektoituja rumpuja sekä huuliharppu-sooloilua. |
||
"The Great Sun Jester" on albumin yleisilmeen mukaisesti pop-henkinen, kosketinsoittimia runsaasti käyttävä kappale, jossa tieteiskirjailija [[Michael Moorcock]] on ollut sanoittajana. Kappaleen muut säveltäjät olivat vokalisti-kitaristi [[Eric Bloom]] ja hänen entinen bändikaverinsa John Trivers. |
|||
[[Allen Lanier]]in säveltämä ja [[Donald Roeser]]in laulama "In Thee" on albumin balladi, sisältäen jousisovituksen ja akustista kitarointia. Kappale julkaistiin singlenä ja se sai pienehköä listamenestystä. |
|||
Albumin nimikappale "Mirrors" on myöskin Roeserin esittämä ja myös säveltämä. Kappaleessa on mukana runsaasti tuplakitarointia, edustaen albumin hevimpää osastoa, lukuunottamatta naisvoittoista taustakuoroa kertosäkeessä. |
|||
Joe Bouchardin "Moon Crazy" edustaa tyypillistä 1970-luvun lopun AOR-henkistä suuntausta. Kappaleen tempo muuttuu kertosäkeissä ja sen loppusoolo menee honky tonk-vaikutteisen pianon ja nopean kompin säestämänä. |
|||
Albumin raskaampaa sekä progressiivisempaa osastoa edustaa Roeserin "The Vigil", joka tunnelmallisemman alun jälkeen muuttuu raskaan riffin myötä kulkevaksi kappaleeksi, sisältäen kuitenkin kevyemmän soolo-osuuden sekä proge-henkisen väliosan. |
|||
"I Am The Storm" ja "You're not the One (I Was Looking for)" ovat albumin yleislinjan mukaisia, kaupallisempaa ja radioystävällisempää rockia edustavia kappaleita, kuten myös albumin päättävä "Lonely Teardrops"-kappalekin. |
|||
== Kappaleet == |
== Kappaleet == |
Versio 29. tammikuuta 2013 kello 21.41
Mirrors Blue Öyster Cult | ||
---|---|---|
Studioalbumin tiedot | ||
Äänitetty | 1978–1979 Burbank, Los Angeles ja New York | |
Julkaistu | 19. kesäkuuta 1979 | |
Tuottaja(t) | Tom Werman | |
Tyylilaji | hard rock AOR | |
Kesto | 37.34 | |
Levy-yhtiö | Columbia Records | |
Listasijoitukset | ||
44. | ||
Blue Öyster Cultin muut julkaisut | ||
Some Enchanted Evening 1978 |
Mirrors 1979 |
Cultösaurus Erectus 1980 |
Mirrors on Blue Öyster Cultin studioalbumi vuodelta 1979. Edellisen studioalbumin, vuoden 1977 Spectresin tapaan sitä on kritisoitu niin median kuin monien fanienkin toimesta liian kaupalliseksi ja kevyeksi.[1]
Taustaa
Blue Öyster Cult oli noussut menestyväksi valtavirran yhtyeeksi vuoden 1976 "(Don't Fear) The Reaper"-hitillä ja platinaa myyneellä Agents of Fortune-albumilla. Myöskin seuraavat albumit, Spectres (kultaa) ja live-albumi Some Enchanted Evening (platinaa) menestyivät hyvin. Yhtye oli myöskin kovan livebändin maineessa. Monet vanhat fanit olivat tosin kritisoineet yhtyeen siirtymistä kevyempään ja radioystävällisempään, AOR-vaikutteiseen rockiin, joka oli nousussa Yhdysvalloissa 1970-luvun loppupuolella. Yhtye yritti kovasti saada "The Reaperin" kaltaista uutta hittiä ja se uudisti tuotantotiimiä ottamalla tulevan albumin tuottajaksi Sandy Pearlmanin ja Murray Krugmanin sijaan Tom Wermanin, joka oli tuottanut menestyksekkäästi Cheap Trick-yhtyettä sekä Ted Nugentia (ja myöhemmin Mötley Cruea). Yhteistyö ei kuitenkaan sujunut yhtyeen haluamalla tavalla ja albumin soundista tuli niin yhtyeen ja fanienkin mukaan liiankin "siloiteltu".[1]
Albumin sisältö
Albumin avaa "Dr. Music", josta tuli suosittu numero yhtyeen konsertteihin. Kappale on rock and roll-henkinen ja basisti Joe Bouchardin mukaan inspiraationa on ollut Larry Williamsin "Bony Moronie" ja Roy Orbisonin "Pretty Woman". Kappale sisältää efektoituja rumpuja sekä huuliharppu-sooloilua.
"The Great Sun Jester" on albumin yleisilmeen mukaisesti pop-henkinen, kosketinsoittimia runsaasti käyttävä kappale, jossa tieteiskirjailija Michael Moorcock on ollut sanoittajana. Kappaleen muut säveltäjät olivat vokalisti-kitaristi Eric Bloom ja hänen entinen bändikaverinsa John Trivers.
Allen Lanierin säveltämä ja Donald Roeserin laulama "In Thee" on albumin balladi, sisältäen jousisovituksen ja akustista kitarointia. Kappale julkaistiin singlenä ja se sai pienehköä listamenestystä.
Albumin nimikappale "Mirrors" on myöskin Roeserin esittämä ja myös säveltämä. Kappaleessa on mukana runsaasti tuplakitarointia, edustaen albumin hevimpää osastoa, lukuunottamatta naisvoittoista taustakuoroa kertosäkeessä.
Joe Bouchardin "Moon Crazy" edustaa tyypillistä 1970-luvun lopun AOR-henkistä suuntausta. Kappaleen tempo muuttuu kertosäkeissä ja sen loppusoolo menee honky tonk-vaikutteisen pianon ja nopean kompin säestämänä.
Albumin raskaampaa sekä progressiivisempaa osastoa edustaa Roeserin "The Vigil", joka tunnelmallisemman alun jälkeen muuttuu raskaan riffin myötä kulkevaksi kappaleeksi, sisältäen kuitenkin kevyemmän soolo-osuuden sekä proge-henkisen väliosan.
"I Am The Storm" ja "You're not the One (I Was Looking for)" ovat albumin yleislinjan mukaisia, kaupallisempaa ja radioystävällisempää rockia edustavia kappaleita, kuten myös albumin päättävä "Lonely Teardrops"-kappalekin.
Kappaleet
A-puoli
- Dr. Music – 3.10 (säv. Richard Meltzer, Joe Bouchard, Donald Roeser)
- The Great Sun Jester – 4.48 (säv. Michael Moorcock, John Trivers, Eric Bloom)
- In Thee – 3.48 (säv. Allen Lanier)
- Mirrors – 3.44 (säv. Roeser, B. Abbott)
- Moon Crazy – 4.06 (säv. J. Bouchard)
B-puoli
- The Vigil – 6.25 (säv. Roeser, S. Roeser)
- I Am the Storm – 3.42 (säv. J. Bouchard, R. Binder)
- You're not the One (I Was Looking for) – 3.14 (säv. Albert Bouchard, Caryn Bouchard)
- Lonely Teardrops – 3.37 (säv. Lanier)
Muusikot
- Eric Bloom: laulu, kitara, kosketinsoittimet
- Donald "Buck Dharma" Roeser: kitara, laulu
- Allen Lanier: kosketinsoittimet, kitara
- Joe Bouchard: basso, laulu
- Albert Bouchard: rummut, laulu
sekä:
- Genya Ravan: taustalaulu
- Ellen Foley: taustalaulu
- Wendy Webb: taustalaulu
- Mickey Raphael: huuliharppu
- Jai Winding: jousisovitukset
Lähteet
- ↑ a b http://www.blueoystercult.com/History/history6.html Yhtyeen historia 1976-1977 virallisella sivustolla