Ero sivun ”Pohjakvarkki” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p kh + w + järjestystä
johdantoa + w
Rivi 23: Rivi 23:
}}
}}


'''B-kvarkki''' (engl. beauty tai bottom) eli '''kaunis-kvarkki''' tai '''pohja-kvarkki''' on [[alkeishiukkanen]] ja yksi kuudesta [[kvarkki]]tyypistä. Vastaava antihiukkanen on b-antikvarkki.
'''B-kvarkki''' (engl. beauty tai bottom) eli '''kaunis-kvarkki''' tai '''pohja-kvarkki''' on [[alkeishiukkanen]] ja yksi kuudesta [[kvarkki]]tyypistä. Vastaava antihiukkanen on b-antikvarkki. B-kvarkki on raskain kvarkki, joka muodostaa [[hadroni]]n. Se ei kuulunut alkuperäisen kvarkkimallin ennustamiin hiukkasiin, vaan sen ominaisuudet esitettiin teoreettisesti 1973 selittämään [[CP-rikko|CP-symmetrian rikkoutumista]]. Ensimmäinen b-kvarkki löydettiin 1977.


==Ominaisuudet==
==Ominaisuudet==
B-kvarkin [[spin]] on 1/2 ja [[baryoniluku]] 1/3, kuten kaikilla muillakin kvarkeilla. Lisäksi b-kvarkilla [[isospin]] ''I<sub>3</sub>'' on 0 ja [[sähkövaraus]] -1/3[[alkeisvaraus|e]]. Siihen liittyy oma [[kauneus (kvanttiluku)|kauneudeksi]] kutsuttu kvanttiluku, jonka arvoksi kvarkille on määritelty -1.<ref name="LMFJ"/> Kauneus määritellään kaavalla ''B'' = -[(b-kvarkkien lukumäärä) - (b-antikvarkkien lukumäärä)].<ref name="YAF7"/> B-kvarkki kuuluu samaan kvarkkiduplettiin t-kvarkin kanssa.<ref name="LMFJ">{{Kirjaviite | Tekijä = Jukka Maalampi, Tapani Perko| Nimeke = Lyhyt modernin fysiikan johdatus, 4. korjattu painos| Kappale = | Sivu = 184&ndash;187| Selite = |Julkaisupaikka = Helsinki| Julkaisija = Limes ry | Vuosi = 2006| Tunniste = ISBN 951-745-213-6 | Viitattu = | Kieli = {{fi}}}}</ref> B-kvarkin [[massa]] on noin 4&nbsp;000&ndash;4&nbsp;500 MeV, mikä tekee siitä yli neljä kertaa [[protoni]]a raskaamman ja selvästi raskaamman kuin neljä kevyempää kvarkkia.<ref name="YAF7">[http://tfy.tkk.fi/aes/AES/courses/crspages/Tfy-0.3243/luku7.pdf Antti Hakola: Ydin- ja alkeishiukkasfysiikka, Raportti TKK-F-B204, ISBN 978-951-22-9178-6, luku 7]</ref>
B-kvarkin [[spin]] on 1/2 ja [[baryoniluku]] 1/3, kuten kaikilla muillakin kvarkeilla. Lisäksi b-kvarkilla [[isospin]] ''I<sub>3</sub>'' on 0 ja [[sähkövaraus]] -1/3[[alkeisvaraus|e]]. Siihen liittyy oma [[kauneus (kvanttiluku)|kauneudeksi]] kutsuttu kvanttiluku, jonka arvoksi kvarkille on määritelty -1.<ref name="LMFJ"/> Kauneus määritellään kaavalla ''B'' = -[(b-kvarkkien lukumäärä) - (b-antikvarkkien lukumäärä)].<ref name="YAF7"/> B-kvarkki kuuluu samaan kvarkkiduplettiin [[T-kvarkki|t-kvarkin]] kanssa.<ref name="LMFJ">{{Kirjaviite | Tekijä = Jukka Maalampi, Tapani Perko| Nimeke = Lyhyt modernin fysiikan johdatus, 4. korjattu painos| Kappale = | Sivu = 184&ndash;187| Selite = |Julkaisupaikka = Helsinki| Julkaisija = Limes ry | Vuosi = 2006| Tunniste = ISBN 951-745-213-6 | Viitattu = | Kieli = {{fi}}}}</ref> B-kvarkin [[massa]] on noin 4&nbsp;000&ndash;4&nbsp;500 MeV, mikä tekee siitä yli neljä kertaa [[protoni]]a raskaamman ja selvästi raskaamman kuin neljä kevyempää kvarkkia.<ref name="YAF7">[http://tfy.tkk.fi/aes/AES/courses/crspages/Tfy-0.3243/luku7.pdf Antti Hakola: Ydin- ja alkeishiukkasfysiikka, Raportti TKK-F-B204, ISBN 978-951-22-9178-6, luku 7]</ref>


Suuren massansa vuoksi b-kvarkin elinikä on vain 1,3 · 10<sup>-12</sup> sekuntia.<ref name="HYP">[http://hyperphysics.phy-astr.gsu.edu/hbase/Particles/quark.html HyperPhysics: Kvarkit] {{en}}</ref> Se on raskain kvarkki, joka pystyy muodostamaan [[hadroni]]n<ref name="LMFJ"/>. B-kvarkin suuren massan vuoksi b-kvarkista ja sen antikvarkista muodostuvat bottomium-mesonitilat ovat yhdessä c-kvarkin vastaavien tilojen kanssa tärkeitä kvarkkien välisen voiman tutkimuskohteita, sillä [[suhteellisuusteoria|relativistisia]] vaikutuksia ei tarvitse niiden kohdalla huomioida. Lisäksi [[heikko vuorovaikutus|heikossa vuorovaikutuksessa]] tapahtuva kvarkkitilojen sekoittuminen eli kvarkkien muuttuminen toisikseen on b-kvarkin tapauksessa olemattoman vähäistä.<ref name="YAF7"/> B-kvarkin hajotessa syntyy [[s-kvarkki|s-kvarkki]] sekä [[virtuaalihiukkanen|virtuaalisen]] [[W-bosoni|W<sup>-</sup>-bosonin]] kautta muodostuu [[elektroni]] ja [[neutriino|elektronin antineutriino]].<ref name="HYP"/>
Suuren massansa vuoksi b-kvarkin elinikä on vain 1,3 · 10<sup>-12</sup> sekuntia.<ref name="HYP">[http://hyperphysics.phy-astr.gsu.edu/hbase/Particles/quark.html HyperPhysics: Kvarkit] {{en}}</ref> Se on raskain kvarkki, joka pystyy muodostamaan [[hadroni]]n<ref name="LMFJ"/>. B-kvarkin suuren massan vuoksi b-kvarkista ja sen antikvarkista muodostuvat bottomium-mesonitilat ovat yhdessä c-kvarkin vastaavien tilojen kanssa tärkeitä kvarkkien välisen voiman tutkimuskohteita, sillä [[suhteellisuusteoria|relativistisia]] vaikutuksia ei tarvitse niiden kohdalla huomioida. Lisäksi [[heikko vuorovaikutus|heikossa vuorovaikutuksessa]] tapahtuva kvarkkitilojen sekoittuminen eli kvarkkien muuttuminen toisikseen on b-kvarkin tapauksessa olemattoman vähäistä.<ref name="YAF7"/> B-kvarkin hajotessa syntyy [[s-kvarkki|s-kvarkki]] sekä [[virtuaalihiukkanen|virtuaalisen]] [[W-bosoni|W<sup>-</sup>-bosonin]] kautta muodostuu [[elektroni]] ja [[neutriino|elektronin antineutriino]].<ref name="HYP"/>

Versio 19. joulukuuta 2012 kello 10.26

b-kvarkki
Symboli b
Rakenne Alkeishiukkanen
Perhe Fermioni
Ryhmä Kvarkit
Sukupolvi Kolmas
Vuorovaikutus Gravitaatio,
Heikko vuorovaikutus,
Vahva vuorovaikutus,
Sähkömagneettinen vuorovaikutus
Antihiukkanen b-antikvarkki
Löydetty teoreettisesti Makoto Kobayashi ja Toshihide Maskawa (1970)
Löydetty Fermilab (1977)
Sähkövaraus -1/3 e
Värivaraus on
Spin 1/2

B-kvarkki (engl. beauty tai bottom) eli kaunis-kvarkki tai pohja-kvarkki on alkeishiukkanen ja yksi kuudesta kvarkkityypistä. Vastaava antihiukkanen on b-antikvarkki. B-kvarkki on raskain kvarkki, joka muodostaa hadronin. Se ei kuulunut alkuperäisen kvarkkimallin ennustamiin hiukkasiin, vaan sen ominaisuudet esitettiin teoreettisesti 1973 selittämään CP-symmetrian rikkoutumista. Ensimmäinen b-kvarkki löydettiin 1977.

Ominaisuudet

B-kvarkin spin on 1/2 ja baryoniluku 1/3, kuten kaikilla muillakin kvarkeilla. Lisäksi b-kvarkilla isospin I3 on 0 ja sähkövaraus -1/3e. Siihen liittyy oma kauneudeksi kutsuttu kvanttiluku, jonka arvoksi kvarkille on määritelty -1.[1] Kauneus määritellään kaavalla B = -[(b-kvarkkien lukumäärä) - (b-antikvarkkien lukumäärä)].[2] B-kvarkki kuuluu samaan kvarkkiduplettiin t-kvarkin kanssa.[1] B-kvarkin massa on noin 4 000–4 500 MeV, mikä tekee siitä yli neljä kertaa protonia raskaamman ja selvästi raskaamman kuin neljä kevyempää kvarkkia.[2]

Suuren massansa vuoksi b-kvarkin elinikä on vain 1,3 · 10-12 sekuntia.[3] Se on raskain kvarkki, joka pystyy muodostamaan hadronin[1]. B-kvarkin suuren massan vuoksi b-kvarkista ja sen antikvarkista muodostuvat bottomium-mesonitilat ovat yhdessä c-kvarkin vastaavien tilojen kanssa tärkeitä kvarkkien välisen voiman tutkimuskohteita, sillä relativistisia vaikutuksia ei tarvitse niiden kohdalla huomioida. Lisäksi heikossa vuorovaikutuksessa tapahtuva kvarkkitilojen sekoittuminen eli kvarkkien muuttuminen toisikseen on b-kvarkin tapauksessa olemattoman vähäistä.[2] B-kvarkin hajotessa syntyy s-kvarkki sekä virtuaalisen W--bosonin kautta muodostuu elektroni ja elektronin antineutriino.[3]

Tutkimus

B-kvarkki ei kuulu alkuperäisen kvarkkimallin ennustamiin hiukkasiin, ja sen ominaisuudet johdettiin teoreettisesti 1973, lähes kymmenen vuotta alkuperäisen mallin jälkeen, selittämään CP-symmetrian rikkoutumista tietyissä hiukkasreaktioissa. Ensimmäinen todistettavasti b-kvarkin sisältävä hiukkanen, bottomium-mesoni ypsilon, löydettiin 1977.[1] Nykyisin b-kvarkin sisältäviä hiukkasia tunnetaan useita. Ne ovat kaikki varsin lyhytikäisiä ja useimmat mesoneita. Näistä vuonna 2011 havaittu χb(3P) niminen mesonitila oli ensimmäinen LHC-kiihdyttimellä löydetty hiukkanen.[4] Hiukkasia, jotka sisältävät b-kvarkin etsitään yleisesti b-taggingiksi kutsutulla menetelmällä, joka perustuu hiukkaskiihdyttimessä aiheutetussa törmäyksessä syntyvien tietynlaisten hadronisuihkujen etsimiseen.[5][6]

Koska kvarkkidupletteja tunnettiin aikaisemmin vain kaksi (u- ja d-kvarkkien dupletti sekä c- ja s-kvarkkien dupletti), hiukkasen teorian kehittäneet Makoto Kobayashi ja Toshihide Maskawa saivat Nobelin fysiikanpalkinnon vuonna 2008 kolmannen kvarkkidupletin olemassaolon ennustamisesta.[7]

Lähteet

Aiheesta muualla