Arkangelin kuvernementti

Kuvernementin vaakuna

Arkangelin kuvernementti eli Arkangelin lääni tai Vienan lääni (ven. Архангельская губерния, Arhangelskaja gubernija) oli Venäjän keisarikunnan ja sittemmin Venäjän SFNT:n hallinnollinen alue valtakunnan luoteisosassa vuosina 1784-1929. Se oli Euroopan-puoleisen Venäjän kuvernementeista laajin ja ulottui Suomen rajalta Uralille asti. Kuvernementti rajoittui Pohjoiseen jäämereen ja käsitti muun muassa Kuolan niemimaan, Vienan Karjalan ja nykyisen Arkangelin alueen Vienanmeren ympäristössä sekä Nenetsian ja Komin tasavallan alueet. Kuvernementin pinta-ala vuonna 1903 oli 842 531 neliökilometriä ja väkiluku 376 126 henkeä.^lähde?

Arkangelin kuvernementin kartta 1900-luvun alusta

Kuvernementinkaupunki oli Arkangeli. Kuvernementti jakautui kihlakuntiin (ujezd). Vuonna 1796 kuvernementtiin kuuluivat Kuolan, Kemin, Onegan, Šenkurskin, Holmogoryn, Pinegan ja Mezenin kihlakunnat. Kuolan kihlakunta yhdistettiin Kemin kihlakuntaan 1859, perustettiin uudelleen 1883 ja muutettiin Aleksandrovskin kihlakunnaksi 1899. Mezenin kihlakunnasta pilkottiin erilleen Petšoran kihlakunta 1891.^lähde?

Vallankumouksen ja sisällissodan jälkeen vuonna 1921 osia Arkangelin kuvernementista lohkottiin Murmanskin kuvernementtiin, Karjalan työkansan kommuuniin ja Syrjäänien (Komin) autonomiseen alueeseen. Vuonna 1929 kuvernementti lakkautettiin ja sen alueesta yhdessä Vologdan ja Pohjois-Vienan kuvernementtien kanssa muodostettiin Pohjoinen aluepiiri (Severnyi krai). Vuonna 1936 tästä erotettiin Komin autonominen sosialistinen neuvostotasavalta, ja jäljelle jäänyt osa jaettiin 1937 Arkangelin alueeseen ja Vologdan alueeseen.

Aiheesta muualla

• Väestötilasto 1897. demoscope.ru
• Aluejaon historia. Guide books to Russian Archives. (venäjäksi)