Ero sivun ”Manttaali” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
korjauksia ja täydennyksiä |
p r2.7.1) (Botti lisäsi: no:Mantal |
||
| Rivi 20: | Rivi 20: | ||
[[Luokka:Maatalouden historia]] |
[[Luokka:Maatalouden historia]] |
||
[[en: |
[[en:Mantal]] |
||
[[no:Mantal]] |
|||
[[sv:Mantal]] |
[[sv:Mantal]] |
||
Versio 6. marraskuuta 2012 kello 19.58
Manttaali (ruots. mantal, 'miesluku') oli Ruotsin valtakunnassa käytetty veroyksikkö, jonka pohjalta laskettiin maatilojen verotus.
1500-luvulla se tarkoitti ensin yhtä normaalikokoista tilaa. Luku mittasi tilan verotusvoimaa, ja se määräsi verosuoritukset, jotka tilan tuli tehdä. Lukua ositettiin murto-osiin tilan koon suhteessa: pieni tila saattoi olla puolen manttaalin tila, vielä pienempi ¼ manttaalin tila jne. Tilan jakaminen osiin tai sen väkiluvun pieneneminen vaikuttivat lopulta myös tähän yksikköön.
Myöhemmin, 1600-luvulla, otettiin käyttöön tuotantoarvoon perustuva laskenta. Yksi manttaali ei tämän takia vastannut enää mitään tiettyä pinta-alaa. Kun arvo oli määritetty, manttaalilukua ei enää muutettu tuoton muuttuessa, mutta tilan jakaminen pienempiin pienensi manttaalilukua vieläkin murto-osiin.
Manttaaliosa oli Suomessa käytössä suurelta osin vielä 1800-luvulle asti, mutta 1900-luvun verotuksessa sillä ei ollut enää käytännön merkitystä. Kiinteistöjen manttaaliluvut kuitenkin edelleen laskettiin kiinteistötoimituksissa, ja tilojen osuudet yhteisistä alueista, esimerkiksi vesialueista, määrättiin yleensä manttaalin perusteella.[1] Vuoden 1906 eduskuntauudistukseen saakka manttaalit toimivat maaseudulla myös valtiollisen äänioikeuden perustana talonpoikaissäädyn edustajia säätyvaltiopäiville valittaessa. Äänioikeutettuja olivat manttaaliin pantua maata omistaneet ja henkilön käytössä olleiden äänien määrä oli manttaalimäärän mukainen.[2]
Vuodesta 1997 alkaen ei manttaalia enää ole määrätty, ja esimerkiksi osuudet yhteisiin alueisiin jakaantuvat yleensä pinta-alojen perusteella.[1] Aiemmin kiinteistörekisterissä olleet tiedot manttaalista ja osaluvusta on kuitenkin säilytettävä edelleen rekisterissä.[3]
Lähteet
Viitteet
- ↑ a b Kiinteistönmääritystoimitus osakasluettelon laatimiseksi (Kuinka suuri osuuteni on?) Maanmittauslaitos. Viitattu 9.1.2009 ja 16.9.2012.
- ↑ Juhani Mylly: Edustuksellisen kansanvallan läpimurto, s. 38–40. Edita, Helsinki 2006.
- ↑ Kiinteistörekisteriasetus (5.12.1996/970), 14 § Finlex. Viitattu 9.1.2009.