Ero sivun ”Tavu (tietotekniikka)” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
p Botti lisäsi: ba:Байт |
p r2.7.3) (Botti lisäsi: war:Byte |
||
Rivi 99: | Rivi 99: | ||
[[uk:Байт]] |
[[uk:Байт]] |
||
[[ur:لکمہ]] |
[[ur:لکمہ]] |
||
[[war:Byte]] |
|||
[[zh:字节]] |
[[zh:字节]] |
Versio 17. lokakuuta 2012 kello 14.42
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
Tavun monikerrat | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
|
|
Tavu (engl. byte) on tietotekniikassa käytetty mittayksikkö tallennuskapasiteetille, joka on riippumaton tallennetun datan tyypistä. Tavua tai sen kerrannaisia käytetään ilmoittamaan tietokoneen keskusmuistin tai tallennuskapasiteetin määrä. Tavu on pienin tietokoneen muistiosoitteella osoitettava yksikkö. Se on myös yleinen tietotyyppi ohjelmointikielissä.
Tavun koko on kahdeksan bittiä. Aiemmissa tietokonejärjestelmien arkkitehtuureissa on käytetty myös kuuden, seitsemän, yhdeksän, kymmenen ja kahdentoista bitin tavuja. Epäselvyyksien ehkäisemiseksi kahdeksan bitin tavusta käytetään muun muassa tietoliikenteessä nimeä oktetti (lyh. o). Nykyisin harvemmin käytetty termi puolitavu tarkoittaa nimensä mukaisesti puolikasta tavua, eli käytännössä neljän bitin jonoa.
Kahdeksan bitin tavuun voi tallentaa kokonaisluvun väliltä 0–255 (28). Tavun sisällön merkityksen voi tulkita usealla tavalla, esimerkiksi yhtenä kirjaimena tietyssä merkistössä. Tavun sisältö ilmoitetaan usein heksadesimaalijärjestelmässä.
Tavu lyhennetään tyypillisesti t (vain suomenkielinen lyhenne), mutta toinen yleinen ja täysin pätevä tapa, myös suomenkielisessä tekstissä, on kansainvälinen tavun yksikkö B (varsin usein myös virheellisesti b, joka on bitin lyhenne). Englanniksi tavua kutsutaan nimellä byte, joka on muunnos sanasta bite (haukkaisu). Puolitavu sen sijaan on englanniksi nibble (näykkäisy). Suomessa termiksi on muodostunut tavu lähinnä siksi, että tietokoneesta riippuen kahdesta tai useammasta tavusta muodostuu sana (engl. word). Sanan pituudesta bitteinä käytetään termiä bittisyys, esimerkiksi 8-bittinen tai 64-bittinen.
Tavun monikerrat
Tavun monikertoina ei tulisi käyttää SI-järjestelmän mukaisia kymmenkantaisia kerrannaisyksiköitä kilo-, mega-, giga-, jne. vaan binäärijärjestelmän kahden potensseja kibi-, mebi-, gibi-, ja niin edelleen, koska tämä on yksikäsitteistä.
Binäärikantaisten yksiköiden lyhenteet ovat Ki, Mi, Gi jne. kibitavu (KiB) on 210 = 1 024 tavua, mebitavu (MiB) 220 = 1 048 576 tavua ja gibitavu (GiB) 230 = 1 073 741 824 tavua. Binäärikerrannaisyksiköt kuuluvat IEC:n vuonna 1998 hyväksymään standardiin.[1]
Binääristen etuliitteiden käyttö ei ole kuitenkaan levinnyt laajalle. Monissa ohjelmistoissa, esimerkiksi Microsoft Windowsissa ja joissakin Linuxin ohjelmistoissa, käytetään edelleen merkinnöissä megaa, vaikka kyse olisi binäärimegatavuista (binäärinen megatavu, mebitavu) ja yksikkönä tulisi olla MiB.
Eri kerrannaisyksiköitä käytetään laajasti sekaisin: yleensä tietokoneiden keskusmuistin kapasiteetti ilmoitetaan kahden potensseissa ja kiintolevyjen kapasiteetti ja tiedonsiirron nopeudet kymmenen potensseissa, mutta tästäkin säännöstä on paljon poikkeuksia. Lisäksi kilotavusta käytetään tavallisesti lyhennettä k.