Ero sivun ”Juan Manuel Santos” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
MerlIwBot (keskustelu | muokkaukset)
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 4: Rivi 4:
| arvo = [[Kolumbian presidentti|Kolumbian tasavallan 59. presidentti]]
| arvo = [[Kolumbian presidentti|Kolumbian tasavallan 59. presidentti]]
| virassa = [[7. elokuuta]] [[2010]] –
| virassa = [[7. elokuuta]] [[2010]] –
| varapresidentti = [[Angelino Garzón]]
| edeltäjä = [[Álvaro Uribe]]
| edeltäjä = [[Álvaro Uribe]]
| seuraaja =
| seuraaja =
Rivi 10: Rivi 11:
| kuolinaika =
| kuolinaika =
| kuolinpaikka =
| kuolinpaikka =
| puolue =
| puolue = [[Partido Social de Unidad Nacional]]
| ammatti =
| ammatti =
| uskonto =
| uskonto = [[katolinen kirkko|roomalaiskatolinen]]
| puoliso =
| puoliso = María Clemencia Rodríguez
| arvonimet =
| arvonimet =
| allekirjoitus =
| allekirjoitus =[[File:Juan Manuel Santos Signature.svg|130px]]
| huom =
| huom =
}}
}}

'''Juan Manuel Santos Calderón''' (s. [[10. elokuuta]] [[1951]]) on [[Kolumbian presidentti]] ja maansa entinen puolustusministeri. Santos johti ennen presidenttikauttaan edeltäjäänsä [[Álvaro Uribe]]a tukevaa ''Partido Social de Unidad Nacional'' -puoluetta (''"La U"'').
'''Juan Manuel Santos Calderón''' (s. [[10. elokuuta]] [[1951]]) on [[Kolumbian presidentti]] ja maansa entinen puolustusministeri. Santos johti ennen presidenttikauttaan edeltäjäänsä [[Álvaro Uribe]]a tukevaa ''Partido Social de Unidad Nacional'' -puoluetta (''"La U"'').



Versio 8. lokakuuta 2012 kello 09.33

Juan Manuel Santos Calderón
[[Tiedosto:|250px|]]
Kolumbian tasavallan 59. presidentti
Varapresidentti Angelino Garzón
Edeltäjä Álvaro Uribe
Henkilötiedot
Syntynyt10. elokuuta 1951 (ikä 72)
Puoliso María Clemencia Rodríguez
Tiedot
Puolue Partido Social de Unidad Nacional
Uskonto roomalaiskatolinen
[[Tiedosto:|150x90px|Nimikirjoitus]]
Nimikirjoitus
Aiheesta muualla
juanmanuelsantos.com

Juan Manuel Santos Calderón (s. 10. elokuuta 1951) on Kolumbian presidentti ja maansa entinen puolustusministeri. Santos johti ennen presidenttikauttaan edeltäjäänsä Álvaro Uribea tukevaa Partido Social de Unidad Nacional -puoluetta ("La U").

Santos kuuluu vaikutusvaltaiseen sukuun. Hänen isoisänsä veli Eduardo Santos Montejo oli maan presidentti 1938–1942 ja isänsä Enrique Santos Montejo päätoimitti yli 50 vuotta valtalehti El Tiempoa. Hänen serkkunsa Francisco Santos Calderón oli maan varapresidentti vuosina 2002-2010.

Juan Manuel Santos meni koulun jälkeen Cartagenan laivastokouluun, josta valmistui kadetiksi. Myöhemmin hän on opiskellut taloustieteitä ja hallintoa London School of Economicsissa ja Harvardin yliopistossa.[1]

Santos toimi César Gavirian hallituksen ulkomaankauppaministerinä vuodesta 1991, ja vuonna 1993 presidentti nimitti hänet senaattiin. Vuosina 1995–1997 hän oli Partido Liberal Colombianon johtajistossa.

Hän oli perustamassa ja johti presidentti Álvaro Uriben tukipuoluetta Partido Social de Unidad Nacionalia, jonka jäsenistön pääosan muodostivat Uribea tukeneet Partido Liberal Colombianon jäsenet, uribistat. Vuoden 2006 vaaleissa puolue sai kolmekymmentä 166:sta edustajainhuoneen ja kaksikymmentä sadasta senaatin paikasta. Vuonna 2009 yli puolet Cambio Radicalin edustajista loikkasi puolueeseen, josta tuli Kolumbian suurin. Konservatiivien kanssa se takasi Uriben tukijoille määräenemmistön.

Vuonna 2006 Uribe nimitti Santosin puolustusministeriksi. Hänen aikanaan tehtiin merkittäviä iskuja FARC-ryhmittymää vastaan. Näitä olivat muun muassa ilmaisku Ecuadoriin 2. maaliskuuta 2008, jossa kuoli FARCin johtajistoon kuulunut Raúl Reyes ja 25 muuta, sekä panttivanki Ingrid Betancourtin vapautus eli Operación Jaque ja sissipäällikkö Karinan antautuminen. Armeijan toimiin kohdistettiin Santosin aikana monenlaista kritiikkiä, muun muassa Ecuador yritti antaa Santosista kansainvälisen pidätysmääräyksen.[2] Armeija oli esimerkiksi käyttänyt operaatioissaan Punaisen Ristin tunnuksia hämäystarkoituksessa.[3] Santos on myös tunnustanut armeijan teloittaneen siviilejä.[4] Yhdysvaltalainen professori James Petras syytti puolustusministerinä toimineen Santosin olevan vastuussa mm. köyhien slummien pakkotyhjennyksistä ja puolisotilaallisten joukkojen toimeenpanemasta FARC-taistelijoiksi syytettyjen 20 000 ihmisen surmaamisesta.[5]

Presidentinvaalien lähestyessä Santos oli mielipidetiedusteluissa tasoissa Antanas Mockusin kanssa.[6] Ensimmäisellä vaalikierroksella Santos sai 47 prosenttia äänistä ja pääsi toiselle kierrokselle Mockusin kanssa, joka ylti 22 prosenttiin äänistä.[7] Toisella kierroksella Santos keräsi lähes 70 prosentin äänisaaliin.[8]

Presidenttikausi

Santos sanoutui irti mahdollisuuksista rauhanneuvotteluihin FARCin kanssa, päivä sen jälkeen kun Bogotássa oli räjähtänyt autopommi. Mikään taho ei ilmoittautunut iskun tekijäksi.[9]

Viitteet

  1. "Pretenden sacarme del juego político" (espanjaksi)
  2. Interpol "rechaza" orden contra Santos BBC 6.7.2009 (espanjaksi)
  3. Colombian military used Red Cross emblem in rescue CNN (englanniksi)
  4. El Mindefensa reconoce ejecuciones extrajudiciales El Sepctador (espanjaksi)
  5. Globalresearch.ca - Leader of Death Squads Wins Colombian Election Viitattu 1.7.2010
  6. Kolumbian presidentinvaaleista odotetaan jännitysnäytelmää Helsingin Sanomat 30.5.2010
  7. Kolumbian presidentinvaalit toiselle kierrokselle Helsingin Sanomat 31.5.2010
  8. http://www.elpais.com/articulo/internacional/Santos/arrolla/elecciones/presidenciales/colombianas/elpepuint/20100620elpepuint_8/Tes
  9. http://www.jornada.unam.mx/2010/08/14/index.php?section=mundo&article=019n1mun