Ero sivun ”Etnografia” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
'''Etnografia''' ({{k-el-tr|ethnos}} ’kansa’, ''graphein'' ’kirjoittaa’) on [[kansa]]n ja sen [[kulttuuri|kulttuurin]] kuvaus. [[Eurooppa|Euroopassa]] termi alkoi esiintyä [[1700-luku|1700-luvun]] lopussa tarkoittaen nimenomaan [[kenttätyö]]n havaintojen perusteella kerättyä [[tieto|informaatiota]], mutta etnografia voidaan koota myös historiallisista dokumenteista. |
'''Etnografia''' ({{k-el-tr|ethnos}} ’kansa’, ''graphein'' ’kirjoittaa’) on [[kansa]]n ja sen [[kulttuuri|kulttuurin]] kuvaus. [[Eurooppa|Euroopassa]] termi alkoi esiintyä [[1700-luku|1700-luvun]] lopussa tarkoittaen nimenomaan [[kenttätyö]]n havaintojen perusteella kerättyä [[tieto|informaatiota]], mutta etnografia voidaan koota myös historiallisista dokumenteista. |
||
Etnografioiden luomisessa ei juuri koskaan ole käytetty kokeellisia menetelmiä, vaan ne ovat perustuneet tieteilijän havaintoihin ja omiin henkilökohtaisiin tulkintoihin. Toinen etnografioille tyypillinen piirre on ollut pyrkimys kokonaisvaltaisuuteen, eli että yhdessä teoksessa kuvataan koko kulttuuri mahdollisimman laajasti, sen sijaan että tarkasteltaisiin ihmisten käyttäytymistä laboratorio-olosuhteissa kuten esimerkiksi psykologisissa kokeissa. |
|||
Suomessa sanaa käytti ensimmäisenä [[Antero Warelius]] artikkelissaan ”Bidrag till Finlands kännedom i ethnographiskt hänseende” (1847). |
Suomessa sanaa käytti ensimmäisenä [[Antero Warelius]] artikkelissaan ”Bidrag till Finlands kännedom i ethnographiskt hänseende” (1847). |
||
Versio 2. syyskuuta 2012 kello 21.56
Etnografia (kreik. ethnos ’kansa’, graphein ’kirjoittaa’) on kansan ja sen kulttuurin kuvaus. Euroopassa termi alkoi esiintyä 1700-luvun lopussa tarkoittaen nimenomaan kenttätyön havaintojen perusteella kerättyä informaatiota, mutta etnografia voidaan koota myös historiallisista dokumenteista.
Etnografioiden luomisessa ei juuri koskaan ole käytetty kokeellisia menetelmiä, vaan ne ovat perustuneet tieteilijän havaintoihin ja omiin henkilökohtaisiin tulkintoihin. Toinen etnografioille tyypillinen piirre on ollut pyrkimys kokonaisvaltaisuuteen, eli että yhdessä teoksessa kuvataan koko kulttuuri mahdollisimman laajasti, sen sijaan että tarkasteltaisiin ihmisten käyttäytymistä laboratorio-olosuhteissa kuten esimerkiksi psykologisissa kokeissa.
Suomessa sanaa käytti ensimmäisenä Antero Warelius artikkelissaan ”Bidrag till Finlands kännedom i ethnographiskt hänseende” (1847).