Ero sivun ”Kaarle-herttua herjaa Klaus Flemingin ruumista” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
p poistettu Luokka:Suomalaiset maalaukset; lisätty Luokka:Albert Edelfeltin maalaukset HotCat-työkalulla |
p muot |
||
| Rivi 15: | Rivi 15: | ||
Maalaus kuvaa [[Kaarle-herttua]]a tarttumassa [[Klaus Fleming]]in ruumiin partaan. Tapahtumapaikkana on [[Turun linna]]n Sturenkirkko.<ref name="yle"> [http://yle.fi/alueet/turku/2010/12/edelfeltin_arvomaalaus_palasi_turun_linnaan_2233244.html Yle: Edelfeltin arvomaalaus palasi Turun linnaan. 21.12.2010]</ref> |
Maalaus kuvaa [[Kaarle-herttua]]a tarttumassa [[Klaus Fleming]]in ruumiin partaan. Tapahtumapaikkana on [[Turun linna]]n Sturenkirkko.<ref name="yle"> [http://yle.fi/alueet/turku/2010/12/edelfeltin_arvomaalaus_palasi_turun_linnaan_2233244.html Yle: Edelfeltin arvomaalaus palasi Turun linnaan. 21.12.2010]</ref> |
||
Arkku on avattu. Paikalla on myös vainajan leski [[Ebba Stenbock]]. Valo nostaa kuvan keskiosan tapahtumat esille samalla kun reunat jäävät varjoon.<ref name="selko">[http://www.ateneum.fi/content/s2/pdf/Selkokieli_tekstit.pdf Ateneum-opas selkokielellä]</ref> |
Arkku on avattu. Paikalla on myös vainajan leski [[Ebba Stenbock]]. Valo nostaa kuvan keskiosan tapahtumat esille samalla kun reunat jäävät varjoon.<ref name="selko">[http://www.ateneum.fi/content/s2/pdf/Selkokieli_tekstit.pdf Ateneum-opas selkokielellä]</ref> Aihe perustuu [[Zachris Topelius|Zachris Topeliuksen]] vuonna 1875 julkaistuun ''[[Maamme kirja]]an'' sisältyvään tarinaan, jonka mukaan Kaarle-herttua olisi vallattuaan Turun linnan syyskuussa 1597 avauttanut Flemingin arkun linnan kappelissa varmistaakseen tämän kuolleen, vetänyt vainajaa parrasta ja sanonut ”Jos nyt eläisit, ei pääsi olisi kovin lujassa”, mihin leski Ebba Stenbock oli vastannut ”Jos minun autuas herravainajani eläisi, ei Teidän armonne olisi koskaan päässyt tänne asti”.<ref>{{Kansallisbiografia|nimi=Stenbock, Ebba (K 1614)|id=3848|tekijä=Anneli Mäkilä-Alitalo|ajankohta=4.5.2001 (päivitetty 7.8.2009)}}</ref> |
||
Edelfeltin opiskeluaikana historiamaalaus oli auktoriteettien suosiossa, ja hänestä toivottiin tulevan merkittävä isänmaallisia aiheita maalaava historiamaalari. Edelfelt sai stipendin opiskellakseen aihetta historiamaalauksen keskuksessa Antwerpenin taideakatemiassa 1873. Hän siirtyi kuitenkin jo seuraavana vuonna [[École des Beaux-Arts|Pariisiin taideakatemiaan]], mutta jatkoi myös historiamaalauksen parissa [[Jean-Léon Gérôme]]n ateljeessa.<ref name="ateljee" /><ref name="nikke" /> |
Edelfeltin opiskeluaikana historiamaalaus oli auktoriteettien suosiossa, ja hänestä toivottiin tulevan merkittävä isänmaallisia aiheita maalaava historiamaalari. Edelfelt sai stipendin opiskellakseen aihetta historiamaalauksen keskuksessa Antwerpenin taideakatemiassa 1873. Hän siirtyi kuitenkin jo seuraavana vuonna [[École des Beaux-Arts|Pariisiin taideakatemiaan]], mutta jatkoi myös historiamaalauksen parissa [[Jean-Léon Gérôme]]n ateljeessa.<ref name="ateljee" /><ref name="nikke" /> |
||
Versio 15. huhtikuuta 2012 kello 15.38
| Kaarle-herttua herjaa Klaus Flemingin ruumista | |
|---|---|
 |
|
| Nimi | Kaarle-herttua herjaa Klaus Flemingin ruumista |
| Tekijä | Albert Edelfelt[1] |
| Valmistumisvuosi | 1878[1] |
| Taiteenlaji | öljymaalaus kankaalle |
| Korkeus | 157 cm |
| Leveys | 202 cm |
| Sijainti | Turun linna(Ateneumin taidemuseo) |
| Paikkakunta | Turku |
Kaarle-herttua herjaa Klaus Flemingin ruumista on Albert Edelfeltin öljymaalaus vuodelta 1878. Sitä pidetään suomalaisen realistisen historiamaalauksen merkkiteoksena ja huipentumana.[2][3]
Maalaus kuvaa Kaarle-herttuaa tarttumassa Klaus Flemingin ruumiin partaan. Tapahtumapaikkana on Turun linnan Sturenkirkko.[2] Arkku on avattu. Paikalla on myös vainajan leski Ebba Stenbock. Valo nostaa kuvan keskiosan tapahtumat esille samalla kun reunat jäävät varjoon.[4] Aihe perustuu Zachris Topeliuksen vuonna 1875 julkaistuun Maamme kirjaan sisältyvään tarinaan, jonka mukaan Kaarle-herttua olisi vallattuaan Turun linnan syyskuussa 1597 avauttanut Flemingin arkun linnan kappelissa varmistaakseen tämän kuolleen, vetänyt vainajaa parrasta ja sanonut ”Jos nyt eläisit, ei pääsi olisi kovin lujassa”, mihin leski Ebba Stenbock oli vastannut ”Jos minun autuas herravainajani eläisi, ei Teidän armonne olisi koskaan päässyt tänne asti”.[5]
Edelfeltin opiskeluaikana historiamaalaus oli auktoriteettien suosiossa, ja hänestä toivottiin tulevan merkittävä isänmaallisia aiheita maalaava historiamaalari. Edelfelt sai stipendin opiskellakseen aihetta historiamaalauksen keskuksessa Antwerpenin taideakatemiassa 1873. Hän siirtyi kuitenkin jo seuraavana vuonna Pariisiin taideakatemiaan, mutta jatkoi myös historiamaalauksen parissa Jean-Léon Gérômen ateljeessa.[3][6]
Kaarle-herttua herjaa Klaus Flemingin ruumista sai alkunsa Pariisissa keväällä 1877.[3] Edelfelt sai Pariisissa oppia myös Jules Bastien-Lepagelta, johon tutustuttuaan hän alkoi kuvata arkielämää ulkoilmamaalauksen hengessä. Bastien-Lepage kommentoi myös tätä maalausta.[4][6]
Kaarle-herttua herjaa Klaus Flemingin ruumista otettiin hyvin vastaan Pariisin salongissa, vaikka historiamaalauksen aika oli Pariisissa jo ohi. Kiinnostavimpana pidettyä ulkoilmarealismia Edelfelt pian sovelsikin Lapsen ruumissaatossa. [3] Edelfelt ehti maalaamaan uransa alussa silti muitakin historiamaalauksia, kuten Kuningatar Blanka (1877) ja Poltettu kylä (1879).[6]
Maalaus hankittiin Ateneumin kokoelmiin pian sen valmistuttua,[1] mutta se sijoitettiin Turun linnaan 1960. Tällä hetkellä se on linnan aulan ylätasanteella.[2]
Lähteet
- ↑ a b c Ateneumin taidemuseo: Edelfelt, Albert. Kaarle-herttua herjaa Klaus Flemingin ruumista
- ↑ a b c Yle: Edelfeltin arvomaalaus palasi Turun linnaan. 21.12.2010
- ↑ a b c d C. Magnusson: Taiteilija Albert Edelfelt. Albert Edelfeltin ateljee.
- ↑ a b Ateneum-opas selkokielellä
- ↑ Anneli Mäkilä-Alitalo: Stenbock, Ebba (K 1614) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 4.5.2001 (päivitetty 7.8.2009). Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
- ↑ a b c Kulta-aika Albert Edelfelt