Ero sivun ”Kaarle-herttua herjaa Klaus Flemingin ruumista” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
p w-fix
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 17: Rivi 17:
Arkku on avattu. Paikalla on myös vainajan leski [[Ebba Stenbock]]. Valo nostaa kuvan keskiosan tapahtumat esille samalla kun reunat jäävät varjoon.<ref name="selko">[http://www.ateneum.fi/content/s2/pdf/Selkokieli_tekstit.pdf Ateneum-opas selkokielellä]</ref>
Arkku on avattu. Paikalla on myös vainajan leski [[Ebba Stenbock]]. Valo nostaa kuvan keskiosan tapahtumat esille samalla kun reunat jäävät varjoon.<ref name="selko">[http://www.ateneum.fi/content/s2/pdf/Selkokieli_tekstit.pdf Ateneum-opas selkokielellä]</ref>


Edelfeltin opiskeluaikana historiamaalaus oli auktoriteettien suosiossa, ja hänestä toivottiin tulevan merkittävä isänmaallisia aiheita maalaava historiamaalari. Edelfelt sai stipendin opiskellakseen aihetta historiamaalauksen keskuksessa Antwerpenin taideakatemiassa 1873. Hän siirtyi kuitenkin jo seuraavana vuonna Pariisiin taideakatemiaan, mutta jatkoi myös historiamaalauksen parissa [[Jean-Léon Gérôme]]n ateljeessa.<ref name="ateljee" />
Edelfeltin opiskeluaikana historiamaalaus oli auktoriteettien suosiossa, ja hänestä toivottiin tulevan merkittävä isänmaallisia aiheita maalaava historiamaalari. Edelfelt sai stipendin opiskellakseen aihetta historiamaalauksen keskuksessa Antwerpenin taideakatemiassa 1873. Hän siirtyi kuitenkin jo seuraavana vuonna [[École des Beaux-Arts|Pariisiin taideakatemiaan]], mutta jatkoi myös historiamaalauksen parissa [[Jean-Léon Gérôme]]n ateljeessa.<ref name="ateljee" />


''Kaarle-herttua herjaa Klaus Flemingin ruumista'' sai alkunsa Pariisissa keväällä 1877.<ref name="ateljee">[http://www.albertedelfeltinateljee.fi/taiteilija/ C. Magnusson: Taiteilija Albert Edelfelt. Albert Edelfeltin ateljee.]</ref><ref name="nikke" /> Edelfelt sai Pariisissa oppia myös [[Jules Bastien-Lepage]]lta, johon tutustuttuan hän alkoi kuvata arkielämää [[Ulkoilmamaalaus|ulkoilmamaalauksen]] hengessä. Bastien-Lepage kommentoi myös tätä maalausta.<ref name="selko" /><ref name="nikke">[http://www.nikkemedia.fi/ivailu/nettikurssit/taidehistoria1/edelfelt.html Kulta-aika Albert Edelfelt]</ref>
''Kaarle-herttua herjaa Klaus Flemingin ruumista'' sai alkunsa Pariisissa keväällä 1877.<ref name="ateljee">[http://www.albertedelfeltinateljee.fi/taiteilija/ C. Magnusson: Taiteilija Albert Edelfelt. Albert Edelfeltin ateljee.]</ref><ref name="nikke" /> Edelfelt sai Pariisissa oppia myös [[Jules Bastien-Lepage]]lta, johon tutustuttuan hän alkoi kuvata arkielämää [[Ulkoilmamaalaus|ulkoilmamaalauksen]] hengessä. Bastien-Lepage kommentoi myös tätä maalausta.<ref name="selko" /><ref name="nikke">[http://www.nikkemedia.fi/ivailu/nettikurssit/taidehistoria1/edelfelt.html Kulta-aika Albert Edelfelt]</ref>

Versio 15. huhtikuuta 2012 kello 13.17

Kaarle-herttua herjaa Klaus Flemingin ruumista
Nimi Kaarle-herttua herjaa Klaus Flemingin ruumista
Tekijä Albert Edelfelt
Valmistumisvuosi 1878
Taiteenlaji öljymaalaus kankaalle
Korkeus 157 cm
Leveys 202 cm
Sijainti Turun linna(Ateneumin taidemuseo)
Paikkakunta Turku

Kaarle-herttua herjaa Klaus Flemingin ruumista on Albert Edelfeltin maalaus vuodelta 1878.[1] Sitä pidetään suomalaisen realistisen historiamaalauksen merkkiteoksena ja huipentumana.[2][3]

Maalaus kuvaa Kaarle-herttuaa tarttumassa Klaus Flemingin ruumiin partaan. Tapahtumapaikkana on Turun linnan Sturenkirkko.[2] Arkku on avattu. Paikalla on myös vainajan leski Ebba Stenbock. Valo nostaa kuvan keskiosan tapahtumat esille samalla kun reunat jäävät varjoon.[4]

Edelfeltin opiskeluaikana historiamaalaus oli auktoriteettien suosiossa, ja hänestä toivottiin tulevan merkittävä isänmaallisia aiheita maalaava historiamaalari. Edelfelt sai stipendin opiskellakseen aihetta historiamaalauksen keskuksessa Antwerpenin taideakatemiassa 1873. Hän siirtyi kuitenkin jo seuraavana vuonna Pariisiin taideakatemiaan, mutta jatkoi myös historiamaalauksen parissa Jean-Léon Gérômen ateljeessa.[3]

Kaarle-herttua herjaa Klaus Flemingin ruumista sai alkunsa Pariisissa keväällä 1877.[3][5] Edelfelt sai Pariisissa oppia myös Jules Bastien-Lepagelta, johon tutustuttuan hän alkoi kuvata arkielämää ulkoilmamaalauksen hengessä. Bastien-Lepage kommentoi myös tätä maalausta.[4][5]

Kaarle-herttua herjaa Klaus Flemingin ruumista otettiin hyvin vastaan Pariisin salongissa, vaikka historiamaalauksen aika oli Pariisissa jo ohi. Kiinnostavimpana pidettiin ulkoilmarealismia, jota Edelfelt pian sovelsikin Lapsen ruumissaatossa. [3] Edelfelt ehti maalaaman uransa alussa silti muitakin historiamaalauksia, kuten Kuningatar Blanka (I877) ja Poltettu kylä.[5]

Maalaus hankittiin Ateneumin kokoelmiin pian sen valmistuttua,[1] mutta se sijoitettiin Turun linnaan 1960. Tällä hetkellä se on linnan aulan ylätasanteella.[2]

Lähteet

Aiheesta muualla

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Kaarle-herttua_herjaa_Klaus_Flemingin_ruumista&oldid=11509480”