Ero sivun ”Hiirihaukat” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
Thi (keskustelu | muokkaukset) {{Tarkistettu}} |
Thi (keskustelu | muokkaukset) otsikointi |
||
Rivi 17: | Rivi 17: | ||
| commonscat = Buteo |
| commonscat = Buteo |
||
}} |
}} |
||
'''Hiirihaukat''' (''Buteo'') on [[Haukat|haukkojen]] heimoon kuuluva [[Päiväpetolinnut|päiväpetolintusuku]], johon kuuluu [[BirdLife Suomi|Birdlife Suomen]] mukaan 26 lajia.<ref>{{Verkkoviite | Nimeke=Maailman lintujen suomenkieliset nimet | Osoite=http://www.birdlife.fi/lintuharrastus/nimisto/systemaattinen-osa.shtml | Julkaisija=BirdLife Suomi | Luettu=31.8.2011}}</ref> Sukuun kuuluu noin 9 prosenttia kaikista päiväpetolinnuista ja 12 prosenttia haukkojen heimon lajeista.<ref name ="birds"/> Hiirihaukat ovat suurehkoja,<ref name="kodin">{{Kirjaviite | Tekijä=Aula, Kimmo & Kangasniemi, Kaija & Bergström, Irina (toim.) | Nimike=Kodin suuri eläinkirja 2: Hai–Jo | Sivu=183 | Vuosi=1978 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Weilin + Göös | Tunniste=ISBN 951-35-1705}}</ref> pitkä-, pyöreä- ja leveasiipisiä lintuja, joilla on pyöreä ja leveä pyrstö,<ref name="raptor">{{Verkkoviite | Nimeke=The Raptor Trust » Buteos | Osoite=http://theraptortrust.org/the-birds/hawk-facts/buteos/ | Ajankohta=2006 | Julkaisija=The Raptor Trust | Luettu=31.8. 2011 |Kieli={{en}} }}</ref> vankka ruumiinrakenne ja enimmäkseen tumma höyhenpuku. Jalat ovat melko lyhytvarpaiset, mutta hyvin tehokkaat.<ref name="zoo">{{Kirjaviite | Tekijä= | Nimike=Zoo: Suuri eläinkirja. 3, [Linnut | Sivu=237 | Selite=(Beauté du monde animal: Oiseaux.) Suomentaneet Timo Alanko, Tuulikki Lahti ja Kalevi K. Malmström | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki Juva | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1978 | Tunniste=ISBN 951-0-08248-1}}</ref> Siipiväli vaihtelee metristä vähän yli puoleentoista metriin. Naaraat ovat hieman koiraita kookkaampia.<ref name="kodin"/> Suvun edustajien koko vaihtelee 200 grammaa painavista koiraspuolisista [[Soreahiirihaukka|soreahiirihaukoista]] yli kaksi kiloa painaviin [[mongolianhiirihaukka]]naaraisiin.<ref name="birds"/> |
'''Hiirihaukat''' (''Buteo'') on [[Haukat|haukkojen]] heimoon kuuluva [[Päiväpetolinnut|päiväpetolintusuku]], johon kuuluu [[BirdLife Suomi|Birdlife Suomen]] mukaan 26 lajia.<ref>{{Verkkoviite | Nimeke=Maailman lintujen suomenkieliset nimet | Osoite=http://www.birdlife.fi/lintuharrastus/nimisto/systemaattinen-osa.shtml | Julkaisija=BirdLife Suomi | Luettu=31.8.2011}}</ref> Sukuun kuuluu noin 9 prosenttia kaikista päiväpetolinnuista ja 12 prosenttia haukkojen heimon lajeista.<ref name ="birds"/> |
||
== Koko ja ulkonäkö == |
|||
Hiirihaukat ovat suurehkoja,<ref name="kodin">{{Kirjaviite | Tekijä=Aula, Kimmo & Kangasniemi, Kaija & Bergström, Irina (toim.) | Nimike=Kodin suuri eläinkirja 2: Hai–Jo | Sivu=183 | Vuosi=1978 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Weilin + Göös | Tunniste=ISBN 951-35-1705}}</ref> pitkä-, pyöreä- ja leveasiipisiä lintuja, joilla on pyöreä ja leveä pyrstö,<ref name="raptor">{{Verkkoviite | Nimeke=The Raptor Trust » Buteos | Osoite=http://theraptortrust.org/the-birds/hawk-facts/buteos/ | Ajankohta=2006 | Julkaisija=The Raptor Trust | Luettu=31.8. 2011 |Kieli={{en}} }}</ref> vankka ruumiinrakenne ja enimmäkseen tumma höyhenpuku. Jalat ovat melko lyhytvarpaiset, mutta hyvin tehokkaat.<ref name="zoo">{{Kirjaviite | Tekijä= | Nimike=Zoo: Suuri eläinkirja. 3, [Linnut | Sivu=237 | Selite=(Beauté du monde animal: Oiseaux.) Suomentaneet Timo Alanko, Tuulikki Lahti ja Kalevi K. Malmström | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki Juva | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1978 | Tunniste=ISBN 951-0-08248-1}}</ref> Siipiväli vaihtelee metristä vähän yli puoleentoista metriin. Naaraat ovat hieman koiraita kookkaampia.<ref name="kodin"/> Suvun edustajien koko vaihtelee 200 grammaa painavista koiraspuolisista [[Soreahiirihaukka|soreahiirihaukoista]] yli kaksi kiloa painaviin [[mongolianhiirihaukka]]naaraisiin.<ref name="birds"/> |
|||
== Levinneisyys == |
|||
Hiirihaukkoja tavataan viidellä mantereella sekä useilla valtamerisaarilla, mutta [[Australia]]sta ne puuttuvat.<ref name ="birds">{{Kirjaviite | Tekijä = Greenberg, Russell & Marra, Peter P. | Nimeke =Birds of Two Worlds: The Ecology and Evolution of Migration | Vuosi =2005 | Sivu =155 |Julkaisupaikka=Baltimore, Maryland | Julkaisija =Johns Hopkins University Press | Tunniste =ISBN 0-8018-8107-2 | www =http://books.google.fi/books?id=FPrCwEeHGkIC&pg=PA474&dq=Serpophaga+nigricans&hl=fi&ei=GvOxTcDkGomZOuuX5PQI&sa=X&oi=book_result&ct=result&resnum=2&ved=0CC4Q6AEwATgK#v=onepage&q=Serpophaga%20nigricans&f=false | www-teksti =Kirja Googlen teoshaussa | Viitattu =31.8. 2011| Kieli ={{en}}}}</ref> Euroopassa tavataan kolmea lajia, joiden kaikkien levinneisyys ulottuu myös muille mantereille. Piekana ja sitä etelämpänä elävä hiirihaukka kuuluvat myös [[Suomi|Suomen]] pesimälinnustoon. Arohiirihaukka pesii Euroopassa vain [[Balkanin niemimaa]]lla.<ref name="kodin"/> |
Hiirihaukkoja tavataan viidellä mantereella sekä useilla valtamerisaarilla, mutta [[Australia]]sta ne puuttuvat.<ref name ="birds">{{Kirjaviite | Tekijä = Greenberg, Russell & Marra, Peter P. | Nimeke =Birds of Two Worlds: The Ecology and Evolution of Migration | Vuosi =2005 | Sivu =155 |Julkaisupaikka=Baltimore, Maryland | Julkaisija =Johns Hopkins University Press | Tunniste =ISBN 0-8018-8107-2 | www =http://books.google.fi/books?id=FPrCwEeHGkIC&pg=PA474&dq=Serpophaga+nigricans&hl=fi&ei=GvOxTcDkGomZOuuX5PQI&sa=X&oi=book_result&ct=result&resnum=2&ved=0CC4Q6AEwATgK#v=onepage&q=Serpophaga%20nigricans&f=false | www-teksti =Kirja Googlen teoshaussa | Viitattu =31.8. 2011| Kieli ={{en}}}}</ref> Euroopassa tavataan kolmea lajia, joiden kaikkien levinneisyys ulottuu myös muille mantereille. Piekana ja sitä etelämpänä elävä hiirihaukka kuuluvat myös [[Suomi|Suomen]] pesimälinnustoon. Arohiirihaukka pesii Euroopassa vain [[Balkanin niemimaa]]lla.<ref name="kodin"/> |
||
== Elintavat == |
|||
Hiirihaukat ovat enimmäkseen savannien ja muiden aukeiden alueiden petolintuja.<ref name ="birds"/> Useimmat lajit elävätkin troooppisten seutujen avoimilla mailla.<ref name="kodin"/> Niitä tavataan myös metsissä.<ref name ="birds"/> |
Hiirihaukat ovat enimmäkseen savannien ja muiden aukeiden alueiden petolintuja.<ref name ="birds"/> Useimmat lajit elävätkin troooppisten seutujen avoimilla mailla.<ref name="kodin"/> Niitä tavataan myös metsissä.<ref name ="birds"/> |
Versio 8. helmikuuta 2012 kello 00.36
Hiirihaukat | |
---|---|
Soreahiirihaukka (Buteo magnirostris) |
|
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Eukaryootit Eucarya |
Kunta: | Eläinkunta Animalia |
Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
Luokka: | Linnut Aves |
Lahko: | Päiväpetolinnut Accipitriformes |
Heimo: | Haukat Accipitridae |
Suku: |
Hiirihaukat Buteo Lacépède, 1799 |
Katso myös | |
Hiirihaukat (Buteo) on haukkojen heimoon kuuluva päiväpetolintusuku, johon kuuluu Birdlife Suomen mukaan 26 lajia.[1] Sukuun kuuluu noin 9 prosenttia kaikista päiväpetolinnuista ja 12 prosenttia haukkojen heimon lajeista.[2]
Koko ja ulkonäkö
Hiirihaukat ovat suurehkoja,[3] pitkä-, pyöreä- ja leveasiipisiä lintuja, joilla on pyöreä ja leveä pyrstö,[4] vankka ruumiinrakenne ja enimmäkseen tumma höyhenpuku. Jalat ovat melko lyhytvarpaiset, mutta hyvin tehokkaat.[5] Siipiväli vaihtelee metristä vähän yli puoleentoista metriin. Naaraat ovat hieman koiraita kookkaampia.[3] Suvun edustajien koko vaihtelee 200 grammaa painavista koiraspuolisista soreahiirihaukoista yli kaksi kiloa painaviin mongolianhiirihaukkanaaraisiin.[2]
Levinneisyys
Hiirihaukkoja tavataan viidellä mantereella sekä useilla valtamerisaarilla, mutta Australiasta ne puuttuvat.[2] Euroopassa tavataan kolmea lajia, joiden kaikkien levinneisyys ulottuu myös muille mantereille. Piekana ja sitä etelämpänä elävä hiirihaukka kuuluvat myös Suomen pesimälinnustoon. Arohiirihaukka pesii Euroopassa vain Balkanin niemimaalla.[3]
Elintavat
Hiirihaukat ovat enimmäkseen savannien ja muiden aukeiden alueiden petolintuja.[2] Useimmat lajit elävätkin troooppisten seutujen avoimilla mailla.[3] Niitä tavataan myös metsissä.[2]
Hiirihaukat ovat liitolentäjiä,[5] jotka kaartelevat vaivattomasti heikossakin tuulessa tai nousevissa ilmanpyörteissä.[3] Ne ovat helposti havaittavia ja kuuluvat parhaiten tunnettuihin haukkalajeihin, sillä niillä on tapana liidellä laiskasti ympyrää ilmassa ja oleilla näkyvällä tähystyspaikalla. Hiirihaukat saalistavat yleensä tähystyspaikaltaan ja pudottautuvat sieltä nappaamaan saaliin.[4]
Lajit
- Hiirihaukka (Buteo buteo)
- Afrikanhiirihaukka (Buteo augur)
- Kapinhiirihaukka (Buteo rufofuscus)
- Savannihiirihaukka (Buteo auguralis)
- Piekana (Buteo lagopus)
- Kuningashiirihaukka (Buteo regalis)
- Mongolianhiirihaukka (Buteo hemilasius)
- Arohiirihaukka (Buteo rufinus)
- Madagaskarinhiirihaukka (Buteo brachypterus)
- Vuorihiirihaukka (Buteo oreophilus)
- Patagonianhiirihaukka (Buteo ventralis)
- Amerikanhiirihaukka (Buteo jamaicensis)
- Havaijinhiirihaukka (Buteo solitarius)
- Sirohiirihaukka (Buteo albonotatus)
- Punanhiirihaukka (Buteo poecilochrous)
- Punaselkähaukka (Buteo polyosoma)
- Galapagosinhiirihaukka (Buteo galapagoensis)
- Kaktushiirihaukka (Buteo albicaudatus)
- Preeriahiirihaukka (Buteo swainsoni)
- Andienhiirihaukka (Buteo albigula)
- Luhtahiirihaukka (Buteo brachyurus)
- Pilvihiirihaukka (Buteo leucorrhous)
- Viheltäjähiirihaukka (Buteo platypterus)
- Haitinhiirihaukka (Buteo ridgwayi)
- Ruostehiirihaukka (Buteo lineatus)
- Soreahiirihaukka (Buteo magnirostris)
Lähteet
- ↑ Maailman lintujen suomenkieliset nimet BirdLife Suomi. Viitattu 31.8.2011.
- ↑ a b c d e Greenberg, Russell & Marra, Peter P.: Birds of Two Worlds: The Ecology and Evolution of Migration, s. 155. Baltimore, Maryland: Johns Hopkins University Press, 2005. ISBN 0-8018-8107-2. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 31.8. 2011). (englanniksi)
- ↑ a b c d e Aula, Kimmo & Kangasniemi, Kaija & Bergström, Irina (toim.): Kodin suuri eläinkirja 2: Hai–Jo, s. 183. Helsinki: Weilin + Göös, 1978. ISBN 951-35-1705.
- ↑ a b The Raptor Trust » Buteos 2006. The Raptor Trust. Viitattu 31.8. 2011. (englanniksi)
- ↑ a b Zoo: Suuri eläinkirja. 3, [Linnut, s. 237. (Beauté du monde animal: Oiseaux.) Suomentaneet Timo Alanko, Tuulikki Lahti ja Kalevi K. Malmström. Porvoo Helsinki Juva: WSOY, 1978. ISBN 951-0-08248-1.