Ero sivun ”Traidenis” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [katsottu versio] |
pEi muokkausyhteenvetoa |
Thi (keskustelu | muokkaukset) Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 17: | Rivi 17: | ||
==Vallassa== |
==Vallassa== |
||
[[kuva:Piliakalniai.jpg|250px|thumb|vasen|Kernaven mäkilinnat toimivat Traideniksen tukikohtana.]] |
[[kuva:Piliakalniai.jpg|250px|thumb|vasen|Kernaven mäkilinnat toimivat Traideniksen tukikohtana.]] |
||
[[Kernave]]n ruhtinaana toiminut Traidenis nousi Liettuan suuriruhtinaaksi syrjäyttämällä [[Vaišvilkas]]in jälkeen valtaan nouseen [[galitsia]]laisen ruhtinaan [[Švarno]]n.<ref name="Kallio 2009, s. 41">Kallio 2009, s. 41</ref> Traidenis teki talvella 1270 sotaretken [[Liivinmaa]]lle, ja he marssivat [[Saarenmaa]]lle saakka. Paluumatkalla 9. helmikuuta he kohtasivat Liivinmaan ritariston ja tanskalaiset [[Karuse]]n lähellä merenjäällä. Liettualaiset voittivat ja ritariston mestari [[Otto von Lutterberg]] kaatui taistelussa. Oton seuraaja [[Andreas von Westfalen]] joutui niin ikään Traideniksen surmaamaksi. Liivinmaalaiset hyökkäsivät vuonna 1272 [[Semgallia]]an, jonne he perustivat [[Väinänlinna]]n seuraavana vuonna. Traidenis hyökkäsi linnaa vastaan, mutta liettualaiset joutuivat paikalle tuomistaan katapulteista huolimatta luopumaan sen valloituksesta vuonna 1278.<ref name="Kallio 2009, s. 42" |
[[Kernave]]n ruhtinaana toiminut Traidenis nousi Liettuan suuriruhtinaaksi syrjäyttämällä [[Vaišvilkas]]in jälkeen valtaan nouseen [[galitsia]]laisen ruhtinaan [[Švarno]]n.<ref name="Kallio 2009, s. 41">Kallio 2009, s. 41.</ref> |
||
Traidenis teki talvella 1270 sotaretken [[Liivinmaa]]lle, ja he marssivat [[Saarenmaa]]lle saakka. Paluumatkalla 9. helmikuuta he kohtasivat Liivinmaan ritariston ja tanskalaiset [[Karuse]]n lähellä merenjäällä. Liettualaiset voittivat ja ritariston mestari [[Otto von Lutterberg]] kaatui taistelussa. Oton seuraaja [[Andreas von Westfalen]] joutui niin ikään Traideniksen surmaamaksi.<ref name="Kallio 2009, s. 42">Kallio 2009, s. 42.</ref> |
|||
Liivinmaalaiset hyökkäsivät vuonna 1272 [[Semgallia]]an, jonne he perustivat [[Väinänlinna]]n seuraavana vuonna. Traidenis hyökkäsi linnaa vastaan, mutta liettualaiset joutuivat paikalle tuomistaan katapulteista huolimatta luopumaan sen valloituksesta vuonna 1278.<ref name="Kallio 2009, s. 42"/> |
|||
Traidenis soti vuodesta 1274 vuoteen 1276 myös [[Kultainen orda|Kultaisen ordan]] mongolien tukemaa [[Galitsian ja Volynian ruhtinaskunta|Galitsia-Volynian]] vastaan. Traideniksen onnistui kuitenkin vahvistamaan asemiaan Mustassa Rusissa, ja liettualaiset ottivat haltuunsa [[Novgorodok]]in, [[Grodno]]n ja [[Slonim]]in.<ref name="Kallio 2009, s. 41"/> Traidenis teki ryöstöretkiä Puolan alueelle. Hän jätti kuitenkin rauhaan [[Masovia]]n, johon Traidenis oli luonut suhteet naittamalla tyttärensä Gaudemundan Masovian ruhtinas [[Boleslav II|Boleslav II:lle]].<ref name="Kallio 2009, s. 42" /> |
|||
==Valtakauden loppu== |
==Valtakauden loppu== |
Versio 31. tammikuuta 2012 kello 14.32
Tätä artikkelia on ehdotettu tarkistetuksi artikkeliksi. Tarkistettu artikkeli -merkinnän on tarkoitus kertoa, että yhteisön mielestä artikkelissa on kunnollinen johdanto ja se on muodollisesti kunnossa. Artikkelin keskustelusivulla voit ottaa asiaan kantaa.
|
[[Tiedosto:|250px|Traidenis kuvattuna Alexander Guagninin kronikoissa.]] Traidenis kuvattuna Alexander Guagninin kronikoissa. |
|
Liettuan suuriruhtinas | |
Edeltäjä | Švarno |
Seuraaja | Daumantas |
Henkilötiedot | |
Syntynyt | ei tiedossa |
Kuollut | 1282 |
Traidenis oli Liettuan suuriruhtinas vuosina 1269–1282. Traideniksen onnistui palauttamaan Liettuan alueelliseksi mahdiksi Mindaugasin murhaa seuranneen kaoksen jälkeen. Traidenis oli myös ensimmäinen tunnettu Liettuan hallitsija, joka ei kuollut väkivaltaisesti.
Vallassa
Kernaven ruhtinaana toiminut Traidenis nousi Liettuan suuriruhtinaaksi syrjäyttämällä Vaišvilkasin jälkeen valtaan nouseen galitsialaisen ruhtinaan Švarnon.[1]
Traidenis teki talvella 1270 sotaretken Liivinmaalle, ja he marssivat Saarenmaalle saakka. Paluumatkalla 9. helmikuuta he kohtasivat Liivinmaan ritariston ja tanskalaiset Karusen lähellä merenjäällä. Liettualaiset voittivat ja ritariston mestari Otto von Lutterberg kaatui taistelussa. Oton seuraaja Andreas von Westfalen joutui niin ikään Traideniksen surmaamaksi.[2]
Liivinmaalaiset hyökkäsivät vuonna 1272 Semgalliaan, jonne he perustivat Väinänlinnan seuraavana vuonna. Traidenis hyökkäsi linnaa vastaan, mutta liettualaiset joutuivat paikalle tuomistaan katapulteista huolimatta luopumaan sen valloituksesta vuonna 1278.[2]
Traidenis soti vuodesta 1274 vuoteen 1276 myös Kultaisen ordan mongolien tukemaa Galitsia-Volynian vastaan. Traideniksen onnistui kuitenkin vahvistamaan asemiaan Mustassa Rusissa, ja liettualaiset ottivat haltuunsa Novgorodokin, Grodnon ja Slonimin.[1] Traidenis teki ryöstöretkiä Puolan alueelle. Hän jätti kuitenkin rauhaan Masovian, johon Traidenis oli luonut suhteet naittamalla tyttärensä Gaudemundan Masovian ruhtinas Boleslav II:lle.[2]
Valtakauden loppu
Vuonna 1279 ritaristo hyökkäsi Liettuaan ryöstellen paikallisia kyliä ja polttaen Kernaven. Traidenis hyökkäsi jo palaamassa olleita ritareita vastaan 5. maaliskuuta 1279 lähellä Aizkrauklea. Liettualaiset voittivat taistelun, ja ritariston mestari Ernst von Rassburgista tuli jo kolmas Traideniksen tappama mestari. Semgallit julistivat itsensä Liettuan alamaisiksi ja pyysivät tukea ritarikuntaa vastaan Liettualta. Traidenis valloitti vuonna 1281 Jersikan linnan ja vaihtoi sen Väinänlinnaan. Traidenis kuitenkin kuoli pian tämän jälkeen vuonna 1282. Hänen kuolemansa jälkeen ritarikunnan onnistui viimein vakiinnuttaa asemansa valloittamillaan balttialueilla.[2]
Kirjallisuutta
- Aulis Kallio: Liettuan historia. Tampere: Jagellonica-kulttuuriyhdistys ry, 2009. ISBN 978-951-98665-3-6.