Ero sivun ”Ristikirkko” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Ei muokkausyhteenvetoa |
Htm (keskustelu | muokkaukset) laajennettu: eri versioita peruskirkosta; kuvia eri mallisista, lähde |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
| ⚫ | |||
[[Tiedosto:Kiiminki Church 2006 05 20.JPG|thumb|175px|Ulkoviisteinen [[Kiimingin kirkko]] toukokuussa 2006.]] |
|||
[[Tiedosto:Ylöjärven kirkko.jpg|thumb|175px|Sisäviisteinen [[Ylöjärven kirkko]] toukokuussa 2008.]] |
|||
[[Tiedosto:Ylihärmän kirkko.jpg|thumb|175px|24-kulmainen [[Ylihärmän kirkko]] heinäkuussa 2008.]] |
|||
'''Ristikirkko''' on nimensä mukaisesti [[risti]]n muotoon rakennettu [[kirkko (rakennus)|kirkko]]. |
'''Ristikirkko''' on nimensä mukaisesti [[risti]]n muotoon rakennettu [[kirkko (rakennus)|kirkko]]. |
||
| ⚫ | |||
| ⚫ | |||
| ⚫ | Suomessa vanhimmat ristikirkot ovat säilyneet [[1600-luku|1600-luvun]] lopulta, mutta niiden kulta-aika elettiin vasta [[1700-luku|1700-luvun]] loppupuolella. Etuna ristikirkossa oli muun muassa, että [[saarnatuoli|saarnastuoli]] voitiin sijoittaa [[pitkäkirkko]]on verrattuna lähemmäksi kuulijoita. Tasavartisessa ristikirkossa kaikki ristisakarat ovat yhtä pitkät. Ristikirkkoja on tehty myös erivartisina. |
||
===Muunnoksia=== |
|||
| ⚫ | |||
Perus-ristikirkon pohjakaavaa on muunneltu tekemällä osa nurkista viistettynä. Syynä oli tarve rakentaa isompia kirkkoja, mutta tarpeeksi pitkiä, kelvollisia hirsiä ei saanut. Ongelma ratkaisiin tekemällä kirkon ristisakaroiden ulkonurkkiin viisteet, jolloin kirkosta saatiin normaalipituisilla hirsillä pinta-alaltaan laajempi. Toinen tapa laajentaa ristikirkkoa oli rakentaa suorakulmaiset laajennusulokkeet sisänurkkiin. Pohjanmaallla kehitetyn menetelmän tulos muistutti itäsuomalaista [[Kahtamoinen|kahtamoiskirkkoa]], mutta kattorakenne oli erilainen. Esimerkiksi Lohtajan kirkko on rakennettu tällä tavalla.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.lohtajanseurakunta.fi/tilat/kirkko | Nimeke = Lohtajan (Sophia Magdalenan) kirkko | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Lohtajanseurakunta.fi | Viitattu = 6.1.2012 | Kieli = }}</ref> Kolmas laajennustapa oli tehdä viisteet ristikirkon sisänurkkiin. Suomessa on myös muutama 24-kulmainen ristikirkko, joissa sekä ulko- että sisänurkat ovat viistetyt. |
|||
| ⚫ | |||
==Katso myös== |
==Katso myös== |
||
| Rivi 15: | Rivi 20: | ||
== Lähteet == |
== Lähteet == |
||
* {{Verkkoviite | Osoite = http://www.rakennusperinto.fi/rakennusperintomme/artikkelit/fi_FI/Puiset_ristikirkot/ | Nimeke = Puiset ristikirkot heijastavat eri tyylejä| Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Rakennusperinto.fi| Viitattu = 15.5.2008 | Kieli = }} |
* {{Verkkoviite | Osoite = http://www.rakennusperinto.fi/rakennusperintomme/artikkelit/fi_FI/Puiset_ristikirkot/ | Nimeke = Puiset ristikirkot heijastavat eri tyylejä| Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Rakennusperinto.fi| Viitattu = 15.5.2008 | Kieli = }} |
||
* [http://www.kiiminginseurakunta.fi/tilat/kiinteistojen-esittely/kirkko/kirkonrankentaja-matti-honka.html Kirkonrakentaja Matti Hongan esiittely Kiimingin seurakunnan sivuilla, Risto Känsälän esitelmä] |
|||
===Viitteet=== |
|||
{{Viitteet}} |
|||
{{tynkä/Kirkko}} |
{{tynkä/Kirkko}} |
||
Versio 6. tammikuuta 2012 kello 16.36
Ristikirkko on nimensä mukaisesti ristin muotoon rakennettu kirkko.
Ristikirkot Suomessa
Suomessa vanhimmat ristikirkot ovat säilyneet 1600-luvun lopulta, mutta niiden kulta-aika elettiin vasta 1700-luvun loppupuolella. Etuna ristikirkossa oli muun muassa, että saarnastuoli voitiin sijoittaa pitkäkirkkoon verrattuna lähemmäksi kuulijoita. Tasavartisessa ristikirkossa kaikki ristisakarat ovat yhtä pitkät. Ristikirkkoja on tehty myös erivartisina.
Muunnoksia
Perus-ristikirkon pohjakaavaa on muunneltu tekemällä osa nurkista viistettynä. Syynä oli tarve rakentaa isompia kirkkoja, mutta tarpeeksi pitkiä, kelvollisia hirsiä ei saanut. Ongelma ratkaisiin tekemällä kirkon ristisakaroiden ulkonurkkiin viisteet, jolloin kirkosta saatiin normaalipituisilla hirsillä pinta-alaltaan laajempi. Toinen tapa laajentaa ristikirkkoa oli rakentaa suorakulmaiset laajennusulokkeet sisänurkkiin. Pohjanmaallla kehitetyn menetelmän tulos muistutti itäsuomalaista kahtamoiskirkkoa, mutta kattorakenne oli erilainen. Esimerkiksi Lohtajan kirkko on rakennettu tällä tavalla.[1] Kolmas laajennustapa oli tehdä viisteet ristikirkon sisänurkkiin. Suomessa on myös muutama 24-kulmainen ristikirkko, joissa sekä ulko- että sisänurkat ovat viistetyt.
Katso myös
Lähteet
- Puiset ristikirkot heijastavat eri tyylejä Rakennusperinto.fi. Viitattu 15.5.2008.
- Kirkonrakentaja Matti Hongan esiittely Kiimingin seurakunnan sivuilla, Risto Känsälän esitelmä
Viitteet
- ↑ Lohtajan (Sophia Magdalenan) kirkko Lohtajanseurakunta.fi. Viitattu 6.1.2012.