Ero sivun ”Kuurinmaan kuvernementti” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Ei muokkausyhteenvetoa |
f |
||
Rivi 1: | Rivi 1: | ||
⚫ | |||
[[Kuva:1821 Курляндская Губерния.jpg|thumb|right|Kuurinmaan kuvernementin kartta (n. 1821).]] |
[[Kuva:1821 Курляндская Губерния.jpg|thumb|right|Kuurinmaan kuvernementin kartta (n. 1821).]] |
||
'''Kuurinmaan kuvernementti''' ({{k-ru|Курляндская губерния|Kurljandskaja gubernija}}, {{k-lv|Kurzemes guberņa}}) oli vuosina 1795–1918 [[Venäjän keisarikunta|Venäjän keisarikunnan]] hallintoalue ([[kuvernementti]]). Kuurinmaan kuvernementti |
'''Kuurinmaan kuvernementti''' ({{k-ru|Курляндская губерния|Kurljandskaja gubernija}}, {{k-de|Gouvernement Kurland}}, {{k-lv|Kurzemes guberņa}}) oli vuosina 1795–1918 [[Venäjän keisarikunta|Venäjän keisarikunnan]] hallintoalue ([[kuvernementti]]). Kuurinmaan kuvernementti oli yksi kolmesta keisarikunnan [[Baltia]]n alueen [[Itämerenmaakunnat|Itämerenmaakunnasta]]. Se kattoi entisen [[Kuurinmaan ja Semgallian herttuakunta|Kuurinmaan ja Semgallian herttuakunnan]] alueen, joka kuuluu nykyisin valtaosin [[Latvia]]an, ts. [[Kuurinmaa]]n ja [[Zemgale]]n eli [[Väinäjoki|Väinäjoen]] eteläpuolisen osan Latviaa. Kuvernementin pääkaupunki oli [[Mitau]] (nykyinen Jelgava). |
||
⚫ | |||
Kuurinmaan kuvernementin alue siirtyi Venäjän haltuun [[Puolan kolmas jako|Puolan kolmannen jaon]] jälkeen, kun [[Puola-Liettua]] (Rzeczpospolita) oli ryhtynyt vastustamaan Venäjän armeijan läsnäoloa Puolassa mutta hävinnyt kapinan. |
Kuurinmaan kuvernementin alue siirtyi Venäjän haltuun [[Puolan kolmas jako|Puolan kolmannen jaon]] jälkeen 1795, kun [[Puola-Liettua]] (Rzeczpospolita) oli ryhtynyt vastustamaan Venäjän armeijan läsnäoloa Puolassa mutta hävinnyt kapinan. |
||
Venäjän vallan aikana aluetta hallitsi autonomisesti [[baltiansaksalaiset|baltiansaksalainen]] aatelisto 1800-luvun loppupuolelle saakka. |
Venäjän vallan aikana aluetta hallitsi autonomisesti [[baltiansaksalaiset|baltiansaksalainen]] aatelisto 1800-luvun loppupuolelle saakka. |
||
Rivi 9: | Rivi 8: | ||
[[Ensimmäinen maailmansota|Ensimmäisen maailmansodan]] aikana Kuurinmaan kuvernementin alue siirtyi [[Saksa]]n hallintaan, ja [[Brest-Litovskin rauha]]ssa Venäjä luopui alueesta virallisesti. Latvia julistautui itsenäiseksi marraskuussa 1918. |
[[Ensimmäinen maailmansota|Ensimmäisen maailmansodan]] aikana Kuurinmaan kuvernementin alue siirtyi [[Saksa]]n hallintaan, ja [[Brest-Litovskin rauha]]ssa Venäjä luopui alueesta virallisesti. Latvia julistautui itsenäiseksi marraskuussa 1918. |
||
Kuurinmaan kuvernementti jakautui kymmeneen |
Kuurinmaan kuvernementti jakautui kymmeneen kihlakuntaan (ujezd): |
||
{{palstoitus alkaa}} |
|||
⚫ | |||
* [[Bauska]] |
* [[Bauska]] |
||
⚫ | |||
* [[Jaunjelgava]] |
* [[Jaunjelgava]] |
||
⚫ | |||
{{palstanvaihto}} |
|||
{{palstanvaihto}} |
|||
{{palstanvaihto}} |
|||
⚫ | |||
* [[Kuldīga]] |
* [[Kuldīga]] |
||
⚫ | |||
⚫ | |||
⚫ | |||
⚫ | |||
* [[Talsi]] |
* [[Talsi]] |
||
* [[Tukums]] |
* [[Tukums]] |
||
* [[Ventspils]] |
* [[Ventspils]] |
||
{{palstoitus loppuu}} |
|||
==Katso myös== |
==Katso myös== |
||
* [[Itämerenmaakunnat]] |
|||
* [[Vironmaan kuvernementti]] |
* [[Vironmaan kuvernementti]] |
||
* [[Liivinmaan kuvernementti]] |
* [[Liivinmaan kuvernementti]] |
||
* [[Kuurinmaa]] |
|||
* [[Kuurinmaan herttuakunta]] |
|||
[[Luokka:Latvian historia]] |
[[Luokka:Latvian historia]] |
Versio 4. tammikuuta 2012 kello 21.32
Kuurinmaan kuvernementti (ven. Курляндская губерния, Kurljandskaja gubernija, saks. Gouvernement Kurland, latv. Kurzemes guberņa) oli vuosina 1795–1918 Venäjän keisarikunnan hallintoalue (kuvernementti). Kuurinmaan kuvernementti oli yksi kolmesta keisarikunnan Baltian alueen Itämerenmaakunnasta. Se kattoi entisen Kuurinmaan ja Semgallian herttuakunnan alueen, joka kuuluu nykyisin valtaosin Latviaan, ts. Kuurinmaan ja Zemgalen eli Väinäjoen eteläpuolisen osan Latviaa. Kuvernementin pääkaupunki oli Mitau (nykyinen Jelgava).
Kuurinmaan kuvernementin alue siirtyi Venäjän haltuun Puolan kolmannen jaon jälkeen 1795, kun Puola-Liettua (Rzeczpospolita) oli ryhtynyt vastustamaan Venäjän armeijan läsnäoloa Puolassa mutta hävinnyt kapinan.
Venäjän vallan aikana aluetta hallitsi autonomisesti baltiansaksalainen aatelisto 1800-luvun loppupuolelle saakka.
Ensimmäisen maailmansodan aikana Kuurinmaan kuvernementin alue siirtyi Saksan hallintaan, ja Brest-Litovskin rauhassa Venäjä luopui alueesta virallisesti. Latvia julistautui itsenäiseksi marraskuussa 1918.
Kuurinmaan kuvernementti jakautui kymmeneen kihlakuntaan (ujezd):