Ero sivun ”Doninhevonen” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [katsottu versio] |
Ei muokkausyhteenvetoa |
p r2.7.1) (Botti lisäsi: kk:Дон жылқысы |
||
Rivi 54: | Rivi 54: | ||
[[en:Russian Don]] |
[[en:Russian Don]] |
||
[[fr:Cheval du Don]] |
[[fr:Cheval du Don]] |
||
⚫ | |||
[[ko:돈 (말)]] |
[[ko:돈 (말)]] |
||
⚫ | |||
[[ka:დონური ცხენი]] |
[[ka:დონური ცხენი]] |
||
[[kk:Дон жылқысы]] |
|||
[[lv:Donas zirgs]] |
[[lv:Donas zirgs]] |
||
[[lt:Dono arkliai]] |
[[lt:Dono arkliai]] |
Versio 17. lokakuuta 2011 kello 00.53
Doninhevonen | |
---|---|
Doninhevosori |
|
Alkuperä ja nimet | |
Alkuperämaa: | Venäjä ja Ukraina |
Rodun syntyaika: | 1800-luku |
Esiintyminen ja käyttö | |
Käyttötarkoitus: | ratsastus, valjakkoajo |
Ominaisuudet | |
Korkeus: | 155-160 cm |
Värit: | rautias, ruunikko, musta, kimo |
Doninhevonen on Donin tasangoilla Venäjällä kehitetty hevosrotu. Sitä käytettiin alunperin ratsuväen ja kasakoiden keskuudessa, ja nykyään ratsuna ja valjakkoajossa.
Ominaisuudet
Doninhevoset ovat tyypillisesti 155-160 cm korkeita and väriltään ruunikoita, mustia, kimoja tai rautiaita[1]. Rodulle tyypilliseen rakenteeseen kuuluu kuiva pää, suora tai kovera profiili, hyvän muotoinen ja hyvin liittyvä kaula, selkeä säkä ja leveä, syvä rintakehä. Lapa on toisinaan pysty ja askelta lyhentävä. Selkä on pitkä ja suora, lanne pitkä ja laskeva. Jalat ovat pitkät, lihaksikkaat ja kuivat kookkain nivelin, nivelet ja kaviot ovat lujat ja kestävät.[2][1]
Historia
Doninhevosen ensimmäinen muoto eli niin sanottu "vanhadoninhevonen" kehittyi Venäjän tasankojen puolivilleistä hevosista ja karabakhinhevosen, turkomaanihevosen ja arabianhevosen tyyppisistä itämaisista hevosista, joita päätyi Venäjälle kasakoiden sotaretkien myötä. Venäläisroduille tyypillisen, vain vahvimpia yksilöitä käyttävän jalostuksen ansiosta doninhevosen vanha muoto oli keskikokoinen, ketterä ja erittäin kestävä hevonen. Sitä käytettiin nykyisen doninhevosen jalostuspohjana sekä myös muiden rotujen kuten orlovinhevosen, orlovin-rostopchininhevosen ja englannintäysiverisen parantamiseen. Vanhan tyypin doninhevoset olivat kasakkajoukoissa tärkeässä osassa Napoleonin joukkojen kukistamisessa ja tekivät kasakoista muun Euroopan ratsuväkiin nähden ylivoimaisesti paremman.[2]
1800-luvun alkupuolella doninhevosen vanhasta tyypistä jalostettiin nykyinen rotu parantamalla kantaa orlov-, arabianhevos-, englannintäysveris- ja karabakhinhevosverellä.[3] Vuosisadan jälkipuoliskolla doninhevosella oli suurta kysyntää ratsuväessä. Yksityiset kasvattajat alkoivat keskittyä rodun jalostamiseen, ja jalostustavoitteksi muodstuivat surempi koko, hyvä rakenne, kestävyys ja tyypillinen kullanhohtoinen rautias väritys. Doninhevosten suosio kasvoi myös Venäjän ulkopuolella, ja suuret määrät hevosia vietiinkin ulkomaille. Suuri osa doninhevosten jalostuskannasta menetettiin ensimmäisessä maailmansodassa ja Venäjän vuoden 1917 vallankumouksissa, ja 1920-luvulla jäljelle jääneet eläimet koottiin useisiin armeijan siittoloihin, ja keskittyneellä kasvatustoiminnalla rodun kanta saatiin palautumaan kohtalaisen nopeasti.[2]
Käyttö
Entisaikoina doninhevosen tärkein käyttötarkoitus oli kasakkaratsuna. Rotu tunnettiin kestävyydestään, ja ne pystyivät kulkemaan pitkiä matkoja lyhyessä ajassa, ja senkin jälkeen niillä oli voimia taisteluun. Nykyisin doninhevosta käytetään ratsu- ja ajohevosena.[3]
Doninhevonen on ollut tärkeä vaikuttaja monissa Neuvostoliitossa kehitetyissä roduissa, kuten budjonnyinhevosessa[1].
Lähteet
- ↑ a b c Bongianni, Maurizio: Simon & Schuster's Guide to Horses and Ponies, s. 51. Simon & Schuster, Inc., 1988. ISBN 0-671-66068-3.
- ↑ a b c Don Equiworld. Viitattu November 29, 2010. [vanhentunut linkki]
- ↑ a b Russian Don Oklahoma State University. Viitattu 21. syyskuu 2011.