Ero sivun ”Jorma Toiviainen” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
HS:n perusteella lisätietoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 3: | Rivi 3: | ||
Toiviainen aloitti sanoittajana 1970-luvulla. [[Veikko Samuli]]n säveltämä tunnettu "Atsipoppaa"-lastenlaulu syntyi 1983. Muita suosittuja ovat ”Sanat leikkivät huulillas”, ”Yön kuningatar” ja ”Mun aika mennä on”, ja lähes kaikki merkittävimmät suomalaiset artistit ovat levyttäneet hänen tekstejään. ''Itse valtiaat'' -animaatioiden laulutekstit ovat hänen.<ref name="hs"/> |
Toiviainen aloitti sanoittajana 1970-luvulla. [[Veikko Samuli]]n säveltämä tunnettu "Atsipoppaa"-lastenlaulu syntyi 1983. Muita suosittuja ovat ”Sanat leikkivät huulillas”, ”Yön kuningatar” ja ”Mun aika mennä on”, ja lähes kaikki merkittävimmät suomalaiset artistit ovat levyttäneet hänen tekstejään. ''Itse valtiaat'' -animaatioiden laulutekstit ovat hänen.<ref name="hs"/> |
||
Vuonna 2004 Toiviainen sai [[Juha Vainio -palkinto|Juha Vainio -palkinnon]]<ref name="hs"/>, ja |
Vuonna 2004 Toiviainen sai [[Juha Vainio -palkinto|Juha Vainio -palkinnon]]<ref name="hs"/>, ja vuodesta 1993 alkaen hän voitti useita kertoja Seinäjoen Tangomarkkinoiden sävellys- ja sanoituskilpailun. Tunnetuimpia Toiviaisen säveltämiä voittotangoja ovat Yön kuningatar (1993), Mun aika mennä on (1995), Soittakaa lujempaa (2002) ja En kasvojas muista (2008). |
||
Toiviainen on valmistunut diplomi-insinööriksi ja työskenteli [[VR|VR:llä]] rataverkon tarkastajana, kunnes sanoitukset alkoivat 1990-luvun lopulla työllistää häntä runsaammin. Hän teki parhaimmillaan vuodessa yli sata levytettyä sanoitusta. Hän toimi myös luottamustehtävissä, Elvis ry:n johtokunnassa 1991–1992 ja Teoston johtokunnassa. 1999–2003. Toiviainen kuoli syksyllä 2011 syöpään, johon hän oli sairastunut jo 1990-luvulla.<ref name="hs"/> |
Toiviainen on valmistunut diplomi-insinööriksi ja työskenteli [[VR|VR:llä]] rataverkon tarkastajana, kunnes sanoitukset alkoivat 1990-luvun lopulla työllistää häntä runsaammin. Hän teki parhaimmillaan vuodessa yli sata levytettyä sanoitusta. Hän toimi myös luottamustehtävissä, Elvis ry:n johtokunnassa 1991–1992 ja Teoston johtokunnassa. 1999–2003. Toiviainen kuoli syksyllä 2011 syöpään, johon hän oli sairastunut jo 1990-luvulla.<ref name="hs"/> |
Versio 9. lokakuuta 2011 kello 10.04
Jorma Anselmi Toiviainen (9. syyskuuta 1949 Eura – 5. lokakuuta 2011 Kerava[1]) oli suomalainen sanoittaja.
Toiviainen aloitti sanoittajana 1970-luvulla. Veikko Samulin säveltämä tunnettu "Atsipoppaa"-lastenlaulu syntyi 1983. Muita suosittuja ovat ”Sanat leikkivät huulillas”, ”Yön kuningatar” ja ”Mun aika mennä on”, ja lähes kaikki merkittävimmät suomalaiset artistit ovat levyttäneet hänen tekstejään. Itse valtiaat -animaatioiden laulutekstit ovat hänen.[1]
Vuonna 2004 Toiviainen sai Juha Vainio -palkinnon[1], ja vuodesta 1993 alkaen hän voitti useita kertoja Seinäjoen Tangomarkkinoiden sävellys- ja sanoituskilpailun. Tunnetuimpia Toiviaisen säveltämiä voittotangoja ovat Yön kuningatar (1993), Mun aika mennä on (1995), Soittakaa lujempaa (2002) ja En kasvojas muista (2008).
Toiviainen on valmistunut diplomi-insinööriksi ja työskenteli VR:llä rataverkon tarkastajana, kunnes sanoitukset alkoivat 1990-luvun lopulla työllistää häntä runsaammin. Hän teki parhaimmillaan vuodessa yli sata levytettyä sanoitusta. Hän toimi myös luottamustehtävissä, Elvis ry:n johtokunnassa 1991–1992 ja Teoston johtokunnassa. 1999–2003. Toiviainen kuoli syksyllä 2011 syöpään, johon hän oli sairastunut jo 1990-luvulla.[1]
Muita lauluja
- ”En ole hän” (säv. yhdessä Timo Forsströmin kanssa)
- ”Näinkö syttyy rakkaus” (säv. Onni Muikku)
- ”Kaikkeni oot”
- ”Ihoissa on virtaa” (säv. Pasi Randelin)
- ”Sydän ikävöi pitkään” (J. Koivisto)