Ero sivun ”Kansainvälinen politiikka” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p f
MerlIwBot (keskustelu | muokkaukset)
Rivi 30: Rivi 30:
[[id:Hubungan internasional]]
[[id:Hubungan internasional]]
[[ms:Hubungan antarabangsa]]
[[ms:Hubungan antarabangsa]]
[[be:Міжнародныя адносіны]]
[[bg:Международни отношения]]
[[bg:Международни отношения]]
[[cs:Mezinárodní vztahy]]
[[cs:Mezinárodní vztahy]]
Rivi 43: Rivi 44:
[[fr:Relations internationales]]
[[fr:Relations internationales]]
[[ko:국제 관계]]
[[ko:국제 관계]]
[[hy:Միջազգային հարաբերություններ]]
[[it:Relazioni internazionali]]
[[it:Relazioni internazionali]]
[[he:יחסים בינלאומיים]]
[[he:יחסים בינלאומיים]]
Rivi 51: Rivi 53:
[[pl:Stosunki międzynarodowe]]
[[pl:Stosunki międzynarodowe]]
[[pt:Relações internacionais]]
[[pt:Relações internacionais]]
[[ro:Relaţii internaţionale]]
[[ro:Relații internaționale]]
[[ru:Международные отношения]]
[[ru:Международные отношения]]
[[simple:International relations]]
[[simple:International relations]]

Versio 13. toukokuuta 2011 kello 08.45

Tämä artikkeli käsittelee kansainvälistä politiikkaa akateemisena oppiaineena.

Kansainvälinen politiikka on politiikan tutkimuksen eli yleisen valtio-opin alaan sijoittuva tutkimusala ja Tampereen yliopistossa myös erillinen yliopistollinen oppiaine. Yleisesti tarkastellen se jakaantuu muun muassa ulkopolitiikan ja diplomatian tutkimukseen, rauhan- ja konfliktintutkimukseen sekä maailmanlaajuisen talouden ja hallinnan tutkimukseen. Kansainvälinen politiikka keskittyy esimerkiksi valtiosuvereniteetin, diplomatian ja kansainvälisen oikeuden toimintaan ja vaikutuksiin sekä eri valtioiden aseman muuttumiseen, miten valtioiden ulkopolitiikka muotoutuu ja keskeiset poliittiset päätökset syntyvät. Myös turvallisuuden ja valtiollisten, kansallisten ja alueellisten identiteettien tutkimus sekä kysymys oikeutetusta sodasta ovat kuuluneet kansainvälisen politiikan keskeisiin kysymyksiin.

Toisaalta tiukka jako kansalliseen ja kansainväliseen politiikan tutkimukseen on kyseenalaistettu, koska globalisoituneessa maailmassa poliittisesti merkittävät ilmiöt ja niistä käytävät kiistat eivät noudata kansallisvaltioiden välisiä rajoja. Samoin esimerkiksi Euroopan unionia ja Euroopan integraatiota käsittelevä tutkimus voidaan laskea joko valtio-oppiin yleensä tai toisaalta kansainväliseen politiikkaan kuuluvaksi.

Kansainvälistä politiikkaa voi opiskella Suomessa Tampereen ja - nimekkeellä 'kansainväliset suhteet' - Lapin yliopistoissa. Helsingin yliopiston valtio-opin laitos on muuttanut kansainvälisen politiikan linjan maailmanpolitiikan linjaksi, joka lukeutuu siellä yhdeksi valtio-opin osa-alueista.

Englanninkielessä kansainvälisen politiikan sijasta käytetään usein nimitystä international relations (IR) eli kansainväliset suhteet. Nimitystä käytetään myös suomenkielisessä kirjallisuudessa ja sillä on hieman eri merkitys kuin kansainvälisellä politiikalla. Kansainväliset suhteet nähdään käsitteellisesti laajempana näistä kahdesta.

Kirjallisuutta

  • Apunen, Osmo: Murrosaikojen maailmanpolitiikka: Ulkopolitiikan, kansainvälisen politiikan ja kansainvälisten suhteiden kehityslinjat ja rakenteet. 3. tarkistettu painos. Studia politica Tamperensis, no. 3. Tampere: Tampereen yliopisto, politiikan tutkimuksen laitos, 2004. ISBN 951-37-1859-X.
  • Harle, Vilho (toim.): Näkökulmia kansainvälisen politiikan tutkimukseen. 3. uudistettu painos. Studia politica Tamperensis 18. Tampere: Tampereen yliopisto, politiikan tutkimuksen laitos, 2010. ISBN 978-951-44-7941-0.
  • Lagerspetz, Eerik, Heikki Patomäki & Juha Räikkä: Maailmanpolitiikan moraali. Helsinki: Edita, 1996. ISBN 951-44-5872-9.

Aiheesta muualla

Malline:Link FA