Ero sivun ”Lounaismurteet” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Rivi 8: Rivi 8:


== Murteen piirteitä ==
== Murteen piirteitä ==

* yleiskielen ''[[d]]'':n vastine on joko puolisoinnillinen d (ð) (vrt. englannin ''this'') tai r
::'''paðas''', '''verel''' (padassa, vedellä)

* yleiskielen ''ts'' vastine on joko t, tt tai soinniton ts-[[affrikaatta]] (θ) (vrt. englannin ''thing'') yleiskielen ''metsä'' taipuu

:: me'''tt'''ä : me'''t'''än (yleisedustus)
:: me'''tt'''ä : me'''tt'''än'' (välimurteiden pohjoisosassa)
:: me'''θθ'''ä : me'''θθ'''än (Rauman-Eurajoen seutu)

* itämerenkantasuomen pitkien vokaalien ee, oo ja öö diftongioitumismuodot ''iä'', ''ua'' ja ''yä''
::'''nuar tyämiäs''' pro ''nuori työmies'' (itämerenkantasuomen ''noori töömees'')

* i-, u-, ja y-loppuiset [[diftongi]]t ovat määräehdoin supistuneet (redusoituneet):

:: koer(a), naora(a), kööh(ä) pro koira, nauraa, köyhä.

* [[loppuheitto]] eli apokopee (sanat, joissa sananloppuinen vokaali kadonnut) joskus kaksitavuisissa, aina useampitavuisissa sanoissa
::See om '''pitk''' ja '''teräv'''.

* [[sisäheitto]] eli synkopee (kolmi- tai useampitavuisten sanojen toisen avoimen tavun vokaali kadonnut, jos ensimmäinen tavu pitkä ja kolmas tavu alkaa l, m, n, r tai v)
::Mnää ole '''suamlane'''.
::Tänäp olis '''pernoi ja affni ruakan'''

* pitkät vokaalit lyhentyvät ensitavua edempänä ja viimeisen tavun klusiilit ja sibiliantit kahdentuvat
::Neep '''puises seippä''' olik korkkiat. (= puiset seipäät)

* jälkitavujen ua, yä, ie ja iä jälkimmäinen vokaali kadonnut
::Mnuu halutta '''assu''' Eorjoel.'' (=asua)

* kaksois-l:n, -m:n, -n:n ja -r:n lyheneminen pitkän vokaalin, diftongin ja painottoman tavun jäljessä
::''käänetti'' pro käännettiin
::''kualu'' pro kuollut
::''kiäretti'' pro kierrettiin

* yleiskielen ea- ja eä-loppuiset nominit saavat uudet muodot
::Talo o '''kauhian korkki'''. (= korkea; myös ''kauhian korkja'' ja ''kauhian korkia'' käyvät)

* imperfektissä tunnus -s(i)
::Hän istus. (=istui)

* sananalkuiset konsonanttiyhdistelmät yleisiä, varsinkin klusiili +l tai r
::Lopet nys se '''protkottamine''' (=valitus) ja menk '''klappama''' (= pesemään pyykkiä)

* f-äänne yleinen
::affen, kaffe, faneri, föli jne.

* rk:n ja lk:n [[astevaihtelu]]

::'''märjä halvo''' (märät halot)

* Heikko aste usein yleiskielen i-loppuisen diftongin edellä

:: '''iðäne[n]''' pro itäinen
:: '''kellane[n]''' pro keltainen

* Toisen tavun vokaalin piteneminen puolipitkäksi, jos ensitavu on lyhyt

:: Mää '''asùn Turùs''' pro ''Minä asun Turussa''

* Pitkät vokaalit sanan ensimmäisen tavun jälkeen harvinaisia sekä konsonanttien k, p, t ja s erikoisgeminaatio

:: '''ihmissi''' pro ihmisiä
:: '''kotti''' pro kotiin

* Monikon genetiivi -tte (vrt. vironkielen de/te)

:: '''kissatte''' pro kissojen
:: '''autotte''' pro autojen

* Rauman seuduilla myös tavujenvälinen h

::'''taloho, kylähä, silmhi'''


== Kirjallisuutta ==
== Kirjallisuutta ==

Versio 3. toukokuuta 2011 kello 13.21

Lounaismurteiden levinneisyysalue.

Lounaismurteet ovat Lounais-Suomessa melko pienellä mutta tiheästi asutulla maantieteellisellä alueella (kolmio VihtiTurkuMerikarvia) puhuttu murreryhmä.

Jako alaryhmiin ja tuntomerkit

Lounaismurteet kaunokirjallisuudessa

Murteen piirteitä

Kirjallisuutta

  • Wiik, Kalevi: Jottan tarttis tehrä – Turun murteen sanakirja.
  • Wiik, Kalevi: Tämmöttös – Turun murteen kielioppi ja harjoituskirja.
  • Barks, Carl: Kui, sanos Aku – Kaikkest paremppi Ankka-jutui Turu murttel. Turu murttel kääntäny Veepee Lehto.

Aiheesta muualla

Katso myös

Lähteet