Vanantaan kartano

Vanantaan kartanon uusbarokkia edustava päärakennus

Vanantaan kartano (ruots. Vånå gård) on nykyisin vielä yksityisomistuksessa oleva kartano Janakkalassa, Kanta-Hämeessä. Vanantaan kartanon välittömässä naapurustossa on Kiipulan kylä.

Historia

Tilojen historiaa voidaan seurata aina 1500-luvulta asti, ja ensimmäiset omistajat on mainittu vuodelta 1539. Varsinaisesti kartanon alkuna voidaan pitää Alastalon ja Simolan tilojen muuttumista säterikartanoksi vuonna 1582 Tällöin Maunu Heikinpoika Spåre sai tiloihin oikeuden. Kustaa III:n vallankumouksessa 1772 aateloitu vänrikki Henrik Justander aateloitiin kuninkaalle tekemistään palveluksista 13. syyskuuta 1772 ja hän otti nimekseen Standertskjöld. Vasta hänen aikanaan muodostettiin Vanantaan fideikomissi eli sääntöperintötila, joka periytyisi kokonaisuudessaan suvun vanhimmälle miespuoliselle perilliselle.

Tuore aatelismies Henrik Standertskjöld osti ensiksi Kernaalan kylässä sijainneen Sikalan talon 1786 ja seuraavana vuonna Alastalon tilan 1787, kuitenkin hän ryhtyi systemaattisesti laajentamaan säteriään ja hankki seuraavat tilat: Vanantaan kylästä Sipilan tilasta puolet sekä puolikkaan Pukurin taloa, jonka nimi oli nyt Santala. Kernaalan kylästä hänen ostoksiinsa kuuluivat Isotalo, Sikala, Sipilä, Hofslagars, Nikkilä, Eskola, Mattila sekä Hajala. Melkkolan kylän Uotilan talon hän myös hankki itselleen.

Nykyinen linnaa muistuttava päärakennus on rakennettu vuosina 1900–1901, ja sen arkkitehtuuri muistuttaa ranskalaista barokkia. Sivurakennus on rakennettu vuosina 1911–1912 ja muistuttaa hieman jugendtyyliä. Sivurakennusta muutettiin hieman vuonna 1934. Muut ulkorakennukset ovat 1900-luvun alkupuolelta. Kartanoa ympäröi 1840-luvulla laajennettu vanha puisto. Vanantaa tarkoittaa nykykielellä "Vanajan takainen".

Kartanon omistajat

• Spåre-Spåra-suku, aateloitiin 28. lokakuuta 1617
  • Olavi Heikinpoika Spåre, (1532–1549)
  • Heikki Niilonpoika (k, 5. 12. 1563) kuninkaan palvelija Hämeenlinnassa (1553–1563)
    • Karin Olavintytär, edellisen puoliso (1563–1572)
  • Maunu Heikinpoika Spåre, (1572–1590)
    • 1. puoliso: Margareta Erikintytär Boije af Gennäs
    • 2. puoliso: Birgitta Heikintytär Tawast (1590–1600)
  • Germund Heikinpoika Tawast, edellisen veli, ratsumestari (1600–1608)
  • Niilo Maununpoika Spåre, Ratsumestari (1609–1625)
    • Anna von Treiden, edellisen puoliso (1625–1643)
  • Erkki Niilonpoika Spåre (16043–1648)
  • Margareta Niilontytär Spåre (1654–1663)
    • edellisen puoliso Paul Bosin, luutnantti ja vävy
• Bosin-suku
  • Gustaf Paulinpoika Bosin (1663–1676)
    • Anna von Grothausen (1676–1711)
  • Gustaf Fredrik Bosin, manttaalikomissaari (1674–1740)
  • Brita Katariina Bosin, edellisen sisar (1740–1746)
• Simolan tila usealla eri omistajia (1740–1786)
• Alastalon tilalla myös useita omistaja (1740–1787)
• Standertskjöd-suku, aateloitiin 13. syyskuuta 1772
  • Henrik Johan Standertskjöd, laivaston majuri, (1794–1809)
    • Anna Maria Stålhane
  • Henrik Gustaf Standertskjöd, majuri (1810–1819)
    • Johanna Maria von Törne (1820–1835)
  • Henrik Johan Standertskjöd, luutnatti, (1835–1894)
    • Margareta Kristina von Kraemer
  • Henrik Carl Gustaf Standertskjöd, insinööri (1899–1919)
    • 1. puoliso: Lovisa Charlotta Granlung
    • 2. puoliso: vapaaherratar Elisabeth Ramel
  • Henrik Carl Axel Standertskjöd, (1919–1942)
    • Marta Helena von Knorring
  • Henrik Gustaf Standertskjöd, Filosofian maisteri, kapteeni (s.1949)
    • Carla Ingeborg Wilhelmine Petersen (Tanska)
  • Casimir Ehrnrooth

Tilan maat

Suurimmillaan Vanantaan kartanon pinta-ala on ollut 4 745 hehtaaria, mutta se on useassa otteessa pienentynyt. Vuonna 1909 muutti tilan torppareille 80 hehtaaria Hofslagarsin ja Sipilän tiloista. Lex Kallion perusteella myytiin torppareille loputkin Sipilän ja Hofslagarsin tiloista sekä Uotilan talo Melkkolan kylästä. Vuonna 1927 kaavoitettiin 18 hehtaaria tonttimaaksi Leppäkosken aseman kohdalta. Vanantaan kartanon pinta-ala oli vuonna 1931 yhteensä 2 694 hehtaaria, josta peltoa 325 hehtaaria, puistoa 6,5 hehtaaria sekä metsää 2 000 hehtaaria. Siirtoväen asuttamiseen toisen maailmansodan jälkeen luovutettiin Kernaalan kylässä sijainneet talot.

Rakennukset

Vuonna 1900-1901 rakennettiin kartanon nykyinen päärakennus, jonka suunnitteli arkkitehti Waldemar Aspelin. Rakennus on Hämeelle ja viereiselle Leppäkoskelle tyypillistä poltettua punatiilta. Rakennus on saanut vaikutteita ranskalaisesti barokista, jota edusti myös samaan sukuun kuuluneen Hugo Standertskjölgon omistaman Aulangon päärakennus. Rakenukseen tehtiin kolmeen kerrokseen yhteensä 30 huonetta.

Lähelle uutta päärakennusta, alueella sijaitsevaan puistoon entisen päärakennuksen paikalle pystytettin arkkitehti Max Relanderin piirusten mukaan "Huvila". Tämä rakennettin vuosina 1911-1912 ja siinä on 14 huonetta. Huvilassa on selkeät jugend-tyylin vaikutteet. Tämä virastalo eli Huvilä oli ajatuksena myös omaksuttu Aulangolta.

Lähteet

• http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1488
• Veikko Kerkkonen: Janakkalan historia, Janakkalan kunta 1976. ISBN 951-99089-1-9
• Vanantaan kartano Muuka.com. Viitattu 19.4.2010.