Piirissaar
| Piirissaare | |
|---|---|
 lippu |
 vaakuna |
  Piirissaare |
|
|
Koordinaatit: |
|
| Valtio | Viro |
| Maakunta | Tartumaa |
| Hallinto | |
| – Asutustyyppi | Kunta |
| – Kunnanjohtaja | Maria Korotkova[1] |
| Pinta-ala | |
| – Kokonaispinta-ala | 7,8 km² |
| Väkiluku | 95 |
| Aikavyöhyke | UTC+2 |
| – Kesäaika | UTC+3 |
Piirissaare (ven. Порка) on saari ja kunta Tartumaalla Virossa Peipsijärvellä. Saari on pinta-alaltaan 7,8 km² ja sielä asuu noin 95 asukasta. Saaren keskuspaikka on Toonin kylä.[2] Saaren asukkaiden enemmistö on venäläisiä vanhauskoisia[3]. Saareen pääsee Tarton jokisatamasta Laaksaaren sataman kautta[2].
Maantiede
Pinta-alaltaan Piirissaare on Viron toiseksi pienin kunta. Saari kutistuu koko ajan eroosion myötä. 1800-luvun puolivälissä saarella sijainnut Porkan kylä jouduttiin hylkäämään kokonaan murenemisen vuoksi.[2] Historiallisissa kartoissa saari on ollut lähes kolmanneksen nykyistä suurempi. Suurin osa saaresta on korpea.[4] Vain 55 hehtaarin kokoinen alue saaren koillisosassa soveltuu asumiseen. Saarella on kolme kylää, Tooni (Toni), Saare (Želatšek) ja Piiri (Meža). Koko piirisaare on nykyisin luonnonsuojelualuetta.[3]
Piirissaarella on monia harvinaisia kasvilajeja. Linnuista saarella tavataan muun muassa ruisrääkkää ja kurppia. Monet kalalajit kutevat piirisaaren ympäristössä. Lisäksi saarella tavataan seitsemää eri sammakkoeläinlajia, joihin lukeutuvat muualla Virossa harvinaiset viherkonna, haisukonna[5] ja kaivajasammakko[6]. Sammakkoeläimiä uhkaa laidunten vesakoituminen, joten niiden suojelemiseksi saarelle on kaivettu matalia lammikoita.[4]
Historia
Kaakkoon saaresta käytiin Peipsijärven taistelu 5. huhtikuuta 1242, jolloin venäläiset kukistivat Saksalaisen ritarikunnan Aleksanteri Nevskin johdolla.[7] Piirissaaren asuttamisesta ei ole historiallisia kirjallisia lähteitä. Kansanperinteen mukaan sen asuttivat ensimmäisen kerran vanhauskoiset, jotka pakenivat Venäjän ortodoksisen kirkon uudistuksia Pietari Suuren valtakaudella. Toisen tarinan mukaan tulijat pakenivat asepalvelusta. Samoin kansanperinteen mukaan saaren on luonut Kalevipoeg taistellessaan paholaisia vastaan.[8] Saaren asukkaat elivät kalastuksella ja sipulin kasvatuksella. Perinteiset elinkeinot eivät kuitenkaan ole pystyneet elättämään saaren koko väestöä. Vielä 1920-luvulla saarella oli 700 asukasta, kun nykyisin luku on alle sata.[3] Vuonna 1944, toisen maailmansodan aikana, saarella käytiin taisteluja Saksan ja Neuvostoliiton joukkojen välillä[7]. Saaren demograafinen alamäki alkoi 1960-luvulla, kun saarella toiminut kolhoosi Säde lopetti itsenäisen toimintansa. Se liitettiin mantereella sijainneeseen kolhoosiin ja suuri osa väestöstä muutti sinne.[9] Tämän myötä esimerkiksi saarella toiminut seurakunta jouduttiin lopettamaan[2]. Pohjakosketus saavutettiin vuonna 1993, kun saaren väestön keski-ikä oli 64 vuotta. Sittemmin osa mantereelle muuttaneista on palannut takaisin tultuaan työttömäksi mantereella.[9] Saaren väkiluku suurenee kesäisin lomalaisten myötä[5]. Nykyisin saaren ongelmana on etenkin nuoren väestön puute[8].
Lähteet
- ↑ Piirissaare Vallavalitsus Piirissaare vald. Viitattu 4.8.2008. (viroksi)
- ↑ a b c d Mäkeläinen, Tapio: Viro, kartanoiden, kirkkojen ja kukkaketojen maa. Helsinki: Tammi, 2004. ISBN 951-31-2936-5.
- ↑ a b c Piirissaare vald Piirissaare vald. Viitattu 12.11.2010. (viroksi)
- ↑ a b Piirsaari EestiMaaturism. Viitattu 12.11.2010.
- ↑ a b Piirissaare EestiMaaturism. Viitattu 12.11.2010.
- ↑ Viron flora ja fauna VisitEstonia. Viitattu 12.11.2010.
- ↑ a b Piirisaare ajalugu Saare leht. Viitattu 12.11.2010.
- ↑ a b Tutvumine saareg Mitteametlik Piiriissaare lehekülg. Viitattu 12.11.2010. (viroksi)
- ↑ a b Kronoloogia Mitteametlik Piiriissaare lehekülg. Viitattu 12.11.2010. (viroksi)
Aiheesta muualla
- Kunnan kotisivut (viroksi) (englanniksi)
- Piirissaare mitteametlik koduleht (viroksi) (venäjäksi)
| ||||||||||||||||||||||||
